Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Vuoden pakolaisnaisen vierailusta Hervannan kirjastossa on jo muotoutumassa perinne, sillä tämän vuoden pakolaisnainen Sirwa Farik oli jo noin kymmenes kirjastossa vieraillut tittelillä palkittu. Farikin vierailu keräsi suuren ja monikulttuurisen yleisön ja tuolit meinasivat loppua kesken, sillä kuulijoita oli kerääntynyt paikalle useita kymmeniä. Tilaisuuden avasi aluekirjastonjohtaja Marjut Pohjalainen ja Sirwa Farikia haastatteli Naistarin johtaja Kirsti Viljanen.
Sirwa Farik on Irakin kurdi, joka tuli Suomeen kiintiöpakolaisena vuonna 2000. Farikin työ nais- ja pakolaisjärjestöissä oli kuitenkin alkanut jo sitä ennen.
– Synnyin vuonna 1973 pieneen kylään Irakin keskiosassa. Puhuin äidinkielenäni kurdia, mutta jouduin käymään koulua arabiaksi, hän sanoo.
Farikin koulu jäi kesken, kun hänen äitinsä sairastui syöpään ja kuoli. 11-vuotiaan Farikin isän mielestä tytöt eivät tarvinneet paljoa koulutusta ja hän toivoi heidän ottavan kotona lisää vastuuta.

Työ auttaa suruun
Vuonna 1993 tuhannet kurdiperheet ajettiin pois kodeistaan Saddam Husseinin kurdeja vainonneen hallinnon alla. Parikymppinen Farik oli ryhtynyt toimimaan vapaaehtoisena erilaisissa lasten ja naisten oikeuksia ajavissa järjestöissä. Farik työskenteli Itsenäinen nainen -järjestössä, joka taistelee pakkoavioliittoja ja kotiväkivaltaa vastaan.
Se oli kurdihallinnolle liikaa. Huhtikuussa 1998 Farikin aviomies ja serkku murhattiin ja Farik joutui pakenemaan maasta. Avioliitto oli ollut rakastava ja uutta elämää oli vaikeaa aloittaa. Farik sai kiintiöpakolaisen aseman Suomeen Turkissa, jossa oli jatkanut muiden naisten auttamista.
– Sielläkin naiset kokivat perheväkivaltaa, hän sanoo nyt.
1,5 vuoden Turkissa oleskelun jälkeen Farik ohjattiin Suomeen, jossa hänellä oli jo ennestään läheisiä. Farik sai sekä Turkissa että Suomessa voimaa auttamistyöstään.
– Jos olisin ollut vain kotona, olisin miettinyt vain suruani.

Kieli ja aktiivisuus avaimia kotoutumiseen
Vuoden 2000 maaliskuussa Farik oli juuri saapunut Suomeen. Suomen presidentti Tarja Halonen oli juuri aloittanut virassaan. Tyttärensä kanssa Suomeen tulleella Farikilla oli elämässään haasteita, sillä hän ei osannut vielä suomen kieltä.
– Kun jäi ensimmäisenä yönä tyhjään asuntoon ja muut olivat lähteneet, se oli vaikeinta. En osannut kieltä, mutta halusin alkaa taas toimia, hän sanoo.
Ensimmäisenä yönä Suomessa Farik opetteli 20 ensimmäistä suomen kielen sanaansa.
– Seuraavana päivänä käärin hihat ylös ja aloin opiskella suomea lisää, hän sanoo.
Nyt Farikilla on Suomeen mukanaan tulleen, jo aikuisen ja vaatetusalalla työskentelevän, tyttärensä lisäksi toinen 13-vuotias tytär toisen aviomiehensä kanssa. Sveitsissä asunut aviomies sai useamman kielteisen päätöksen jälkeen luvan tulla Suomeen.
Farik itse työskentelee Suomessa jälleen maahanmuuttajanaisten asialla. Irakin naisten yhdistys järjestää esimerkiksi kielikursseja, sopeutumiskursseja ja vertaistukiryhmiä naisten omalla kielellä.
– Kun itse tulin Suomeen, tällaisia vertaistukiryhmiä ei vielä ollut, hän sanoo. – Nyt käytän omaa kokemustani muiden hyväksi.
Parhaimmilla Farik on tehnyt kolmea eri työtä Suomessa samanaikaisesti. Nyt hän työskentelee Teko-hankkeessa ja tapaa aktiivisesti Suomeen muuttaneita maahanmuuttajanaisia. Toimijaverkosto on suuri ja ulottuu läpi Suomen.
– Olen nähnyt esimerkiksi perheväkivaltatapauksia myös Suomessa. Jos annetaan mahdollisuus, naiset kotoutuvat nopeasti. Mutta jos esimerkiksi kotiasiat huolettavat, se häiritsee oppimista esimerkiksi kursseilla, hän sanoo.
Väkivaltaa esiintyy yhtä lailla myös syntyperäisten suomalaisten perheissä, mutta kielitaidottomien ja mahdollisesti vain vähän koulutusta saaneiden maahanmuuttajanaisten verkosto on huonompi ja asema heikompi sellaisia tilanteita kohdatessa.
– Jos ei osaa kieltä, näkee ja kuulee, mutta ei voi puhua. Se on kuin halvaus, Farik kuvailee.
Hän sanookin, että maahanmuuttajan olisi tärkeää oppia kieltä ja olla aktiivinen.
– Kun naiset palaavat vuoden päästä ja puhuvat suomea, se on palkitsevaa, Farik kertoo onnistumisen kokemuksistaan. – Haluan sanoa ja sanonkin joka päivä Suomeen juuri muuttaneille naisille, että asiat järjestyvät Suomessa kyllä.

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest