Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Suomalaisetkin ovat viime viikkoina seuranneet huolestuneina uutisointia koronaviruksesta. Se on herättänyt samalla tapaa huolta kuin esimerkiksi lintuinfluenssapandemian pelko aiemmin, mutta onko tällä hetkellä syytä olla vakavasti huolissaan? Entä miten voi ehkäistä tavanomaisempia virus- ja bakteeritartuntoja esimerkiksi influenssakaudella?

Suurin osa bakteereista ja viruksista leviää kosketustartuntana

Itävaltaunkarilainen lääkäri Ignaz Philipp Semmelweis havaitsi vuonna 1847, että lapsivuode- ja synnyttäneiden äitien kuolleisuutta voitiin vähentää merkittävällä tavalla yksinkertaisesti desinfioimalla kädet klooriliuoksella ennen ruumiinavaussalista synnytyssaliin siirtymistä. Lapsivuodekuolleisuus pieneni määräyksen voimaantullessa, vaikka Semmelweis eivätkä hänen aikalaisensa tienneet täysin asiaan liittyvää mekanismia. Mikrobien merkitys taudinaiheuttajina ymmärrettiin vasta myöhemmin.
Suurin osa bakteereista tai viruksista leviää kosketustartuntana. Ne leviävät joko suoraan koskettamalla toista ihmistä tai esimerkiksi koskettamalla pintaa, jolla taudinaiheuttajia on. Nyt huolta aiheuttanut koronavirus tarttuu pisaratartuntana esimerkiksi yskäisyyn liittyen. Hengitystieoireista kärsivän sairastuneen tulisikin yskiä olkavarteen tai puhtaaseen nenäliinaan, riippumatta siitä, mikä tauti oireet aiheuttaa.
– Ainakin vielä tällä hetkellä THL on ollut rauhoittavalla mielellä koronavirustilannetta koskien, sanoo Tampereen yliopistollisen sairaalan infektio-osaston apulaisylilääkäri Reetta Huttunen. – Useissa Euroopan maissa on todettu tapauksia ja Suomessa toistaiseksi yksi tapaus. Toki tilannetta seurataan tiiviisti ja tautitapauksien varalle on ohjeistus annettu. Euroopassa todetut tapaukset liittyvät Kiinan matkailuun.
Juuri tällä hetkellä Huttunen ei juuri koronaviruksen suhteen kantaisi Suomessa vakavaa huolta.
– Mielestäni yleinen huolissaan olo ei ole tarpeen. On terveydenhuollon ammattilaisten ja terveysviranomaisten vastuulla, etteivät nämä pääse leviämään Suomessa, Huttunen toteaa. Tilanne elää ja ohjeita tarkennetaan koko ajan.
Huttunen muistuttaa, että tällä hetkellä sairastuneen sairauden syy on todennäköisesti jokin muu infektio kuin koronavirus.

Käsien pesu on hygienian tärkein kulmakivi

Kolmas bakteereiden ja virusten tartuntatapa on ilmatartunta. Esimerkiksi tuberkuloosi tarttuu siten. Suomessa sen tartuntojen määrä on ollut vähän yli parisataa tautitapausta vuodessa. Tuberkuloosi on vähentynyt Suomessa merkittävästi 1980-luvulta lähtien elintason nousun myötä esimerkiksi asumistiheyden harventuessa kaupungeissa.
Käsien kunnollinen pesu on Huttusen mukaan yleisen hygienian tärkein kulmakivi.
– Kädet tulee pestä aina, kun ne ovat likaiset, aina wc:ssä käynnin jälkeen ja aina, kun aletaan valmistaa ruokaa. Influenssakaudella käsienpesutiheyttä on syytä vielä entisestään nostaa, Huttunen ohjeistaa.
Huttunen muistuttaa, että kädet tulee pestä kunnolla. Kymmenen sekunnin huljuttelu vedessä ei riitä, vaan käsien pesu tulee suorittaa kunnolla saippuaa käyttäen ja lämpimällä vedellä pesten. Kädet tulee kuivata puhtaaseen käsipyyhkeeseen pesun jälkeen.
– Aikaa käsienpesuun tulisi käyttää yli kaksikymmentä sekuntia, Huttunen sanoo. – Muutaman sekunnin huljutus pelkässä vedessä saattaa jopa lisätä mikrobien määrää käsissä.
Epidemia-aikoina käsienpesun lisäksi on mahdollista käyttää myös käsihuuhdetta, jota saa apteekeista ja hyvin varustelluista ruokakaupoista. Käsien pesua niiden ollessa likaiset se ei kuitenkaan korvaa. Esimerkiksi matkoille lähtiessä se on Huttusen mukaan hyvä vinkki.
– Terveydenhuollon henkilökunnan työssä käsihuuhteen käyttö vielä korostuu, Huttunen kertoo. – Jokainen potilaskontakti alkaa ja loppuu käsihuuhteen käyttöön.

Teksti ja kuva: Satu Lepistö

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest