Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Tekoäly selvitti, millä Pohjoismaalla on hilpeimmät ja synkimmät joululaulut

Tekoäly selvitti, millä Pohjoismaalla on hilpeimmät ja synkimmät joululaulut

”Hetken kestää elämää ja sekin synkkää ja ikävää…”
”Mutt’ ylhäällä orressa vielä on vain, se häkki mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan, oi murheita muistaa ken vois laulajan?”
”Olen pieni veljesi, tulin taivahasta. Siemenen pienoisen, jonka annoit köyhällen, pieni sai sun veljesi enkeleitten maasta.”

Suomalaisten joululaulujen sanoitukset uivat välillä varsin syvissä vesissä. Esimerkiksi Zacharias Topeliuksen sanoittaman Sylvian joululaulun takana on varsin synkeä tarina, sillä kappaleessa on kyse mustapääkerttu-lintuihin (Sylvia atricapilla) liittyvästä historiasta. Lintu talvehtii Sisiliassa ja ihmiset pyydystivät muuttomatkalla olevia mustapääkerttuja ruuaksi. Linnulta puhkaistiin silmät ja ne suljettiin häkkiin houkuttelemaan muita lintuja ansaan.
Innofactor selvittti tekoälyn avulla, millä Pohjoismaalla on hilpeimmät ja synkimmät joululaulut. Tulos yllättää monen suomalaisen, sillä tuloksen mukaan hilpeimmät joululaulut löytyvät Suomesta, kun sen sijaan masentavimpia joululauluja kuullaan Norjassa.

Tekoäly soveltuu suurten aineistojen käsittelyyn

Tekoäly yhdistetään usein monimutkaisiin pulmiin, joita ihmisten on vaikea tai mahdoton ratkaista. Tekoälyä voidaan kuitenkin hyödyntää myös paljon tavallisempien ja yksinkertaisempien ongelmien ratkaisuun. Innofactorin analyytikko Tapio Linkosalo selvitti tunneanalyysin avulla Pohjoismaiden (Suomen, Ruotsin, Norjan ja Tanskan synkimmät ja hilpeimmät joululaulut.
– Suurin osa tekoälysovellutuksista on loppujen lopuksi aivan tavallista tilastollista mallintamista. Sovellukset ovat pitkälle automatisoituja ja soveltuvat siten suurienkin aineistojen käsittelyyn. Ne kykenevät poimimaan aineistoista sellaisia hienopiirteisiä riippuvuuksia, joita ihminen ei helposti havaitse. Masentavimman joululaulun analysoinnissa kyse on tekstin tunneanalyysistä, mikä on tekoälysovellukselle helppo tehtävä, Linkosalo toteaa.
Malli perustuu ajatukselle, että jokaiselle laulun sanalle haetaan sen tunnetila, joka on joko positiivinen tai negatiivinen. Laulun tunnetila on sen sanojen tunnetilojen keskiarvo. Laskentaa vaeten tarvittavana sanojen luokitteluna toimivat IMDb:n elokuva-arvostelut ja joukko twiittejä, jotka on valmiiksi määritelty positiiviseksi ja negatiiviseksi.
– Yhden yksittäisen sanan arvio voi olla odottamaton. Saattaahan olla esimerkiksi niin, että joku goottikauhun ystävä on arvioinut elokuvan ”ihanan synkäksi”, ja siten sana ”synkkä” saa arviosta positiivisen tuloksen. Mutta kun arvosteluja on tuhansia, yksittäiselle sanalle tulee lukuisia tuloksia, ja yhden sanan useiden tulosten keskiarvo vastannee hyvin sanan tyypillistä tunnearvoa”, Linkosalo valaisee.

Analyysin tulos yllätti

Mallin mukaan Suomesta löytyvät keskimäärin hilpeimmät joululaulut. Kaikkien laskentatapojen mukaan Norjassa joululaulut ovat synkimpiä.
– Tulokset ovat jossain määrin odottamattomia. Esimerkiksi osa synkistä lauluista kuulostaa kuulijan korvaan varsin iloisilta. Käyttämäni tekoälymalli ei vielä osaa ”lukea rivien välistä”, vaan takertuu sanoihin ymmärtämättä niiden kokonaisuutta. Tässä suhteessa mallissa olisi vielä parantamisen varaa, Linkosalo toteaa.
Sekä synkimpien että hilpeimpien laulujen listojen kärjessä ovat ruotsalaiset, norjalaiset ja tanskalaiset. Kotimaisista joululauluista synkin on ”Tonttu” ja iloisimpien listalla ”Tonttujen jouluyö jakaa kärkisijaa yhdessä kappaleen ”En etsi valtaa loistoa” kanssa.
Sekä hilpeimpien että synkimpien joululaulujen lista on julkaistu ruotsalaisessa musiikkipalvelussa Spotifyssä.

Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Innofactor

Viime hetken joululahja

Viime hetken joululahja

Tuntuuko, että joku läheisesi ansaitsisi vielä lahjan ja ostokset ovat jääneet viime tinkaan? Nappaa tästä nopeasti toteutettavat ideat, jotka sopivat viivyttelijälle.

Kehystä valokuva

Digiaikana valokuvat kertyvät usein digitiedostoiksi tietokoneelle. Vanhat kuvat taas ajelehtivat monella laatikoissa vaatekaapin tai -komeron perällä. Kehykset ehtii vielä hakea kaupasta ja kehystää tärkeän yhteisen kuvamuiston pakettiin.
Vielä hätäisemmälle: Lupaa kauniilla kortilla valokuvakirja, jonka tilauspäivämäärän merkitset kalenteriin. Joulunpyhinä kerkiää sitten valikoida kuvia valmiiksi kansioon.

Täsmäpaketti

Onko saajalla harrastus tai mielenkiinnon kohde? Täsmäpaketin voi kerätä kauniiseen koriin, vaikka saajalla ei olisi erityistä harrastuneisuutta. Niska-hartiavaivaiselle saajalle kylmägeeliä, kaulahuivi ja lupaus hartiahieronnasta, herkkusuulle suosikkiherkkuja, musiikin ystävälle itse koottu kokoelma tai soittolista tai jääkiekon ystävälle kanavapaketti tai kausikortti jäähalliin.
Laatikollinen kortteja, jossa on saajan vapaasti käytettäväksi yhteisiä tekemisiä, on kivan persoonallinen lahja. Kortteihin voi myös kirjoittaa sitaatteja tai ajatuksiaan saajasta.
Harrastevälineet ovat aina hyvä idea. Vaikka saaja ei harrastaisikaan juuri mitään, uusia kokemuksia voi tarjota vaikka lahjakortilla. Hanki lahjakortti aina vähintään kahdelle, sillä mukaan lupautuminen ja yhdessä kokeminen ovat merkittävä osa lahjaa.

Kirje läheiselle

Läheinen voi asua kaukanakin. Onneksi hänelle voi aina kirjoittaa ajatuksistaan. Kirjeen ei tarvitse olla suuri kaunokirjallinen teos, ihan tavallisten ajatusten, arkipäivän kuulumisten ja muistojen jakaminen riittää. Kaunis kiitos siitä, että juuri oma läheinen on elämässäsi mukana kirvoittaa varmasti lämpimän ajatuksen.
Itse kirjoitettu runo on monelle mieleinen. Runonkaan ei tarvitse rimmata täydellisesti, sillä hienointa siinä on se, että se on kirjoitettu itse. Silloin lahjassa on lämmin ajatus takana. Itse asiassa hienointa on saada itse kirjoitettu runo sellaiselta, jolta sitä ei osaa odottaa.
Vaikka kirjeen lähettäminen olisi jäänyt aatonaattoon, sen voi lähettää myös sähköpostilla.Jos taitoja riittää, voi yhteisistä muistoista koota vaikka videonpätkän. Sellaisen tekeminen onnistuu kännykkään ilmaiseksi ladattavilla ohjelmilla.

Jos et keksi mitään

Suklaa,pyjama, viini, kukat ja kosmetiikka ovat aivan liian aliarvostettu lahja tavanomaisuudessaan. Nämä sopivat hyvin myös esimerkiksi ovelle jätetyn kortin tai kirjeen seuraksi. Kauniit vuodevaatteet tai huopa ilahduttavat lähes kaikkia. Saunatuotteet ovat suomalaisten kestosuosikki.
Villasukat tai vaikkapa laukku, jonka sisällä on pyyntö varata jokin tietty viikonloppu yhteiseen tekemiseen, sopivat monelle. Laita ehdottamasi päivä kalenteriin ja tee varaus kylpylään heti, kun asiakaspalvelu aukeaa.

Fiksu varautuu yllätyksiin

Apua, naapuri poikkesikin yllättäen jättäen lahjan tai ystävä soitti, että on tulossa tuomaan jotakin. Näppärä varautuu yllätyksiin edes muutamalla suklaarasialla tai muulla yleispätevällä lahjalla, jonka saa tarvittaessa napattua kaapista.
Itselleen kannattaa olla lempeä, sillä arjen kiireessä ei aina vain jaksa ja ehdi ajoissa. Uudenvuodenlupaukseksi voisikin laittaa itselleen, että ensi vuonna lahjaideoita voi listata heti sellaisen bongatessaan vaikkapa kännykän muistioon, jotta ne ovat siellä marraskuussa valmiina.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Kuvituskuva

Kuusikauppiaan joulu

Kuusikauppiaan joulu

Jukka Erkkilä on myynyt joulun alla joulukuusia Sääksjärven S-Marketin pihassa jo kahdentoista vuoden ajan.Kuusten myymisestä asiakkaiden koteihin on tullut eläkkeellä olevalle Erkkilälle mieleinen harrastus, jossa tavataan ihmisiä, jutellaan ja tehdään samalla mukavalla tavalla kauppaa.

Kotimainen serbiankuusi on suomalaisten suosikki

Tuttu kuustenmyyntipaikka odottaa jo Jukka Erkkilää. Paikka on tullut tutuksi, sillä Erkkilä on myynyt kesäisin naapurikaupan pihassa mansikoita yli kymmenenä kesänä. Vaikka Erkkilä on eläkkeellä, välillä tuntuu mukavalta tehdä kauppaa oloneuvoksena oleilun sijaan.
– Veri vetää kauppaan, sanoo työurallaan kaupan alalla monipuolisesti esimiestehtävissä toiminut Erkkilä. – Kun tuli mahdollisuus hyvään myyntipaikkaan kaksitoista vuotta sitten, päätin kokeilla.
Erkkilä tiesi jo ennen kuusenmyyntiä aloittaessaan, että kyseisellä paikalla oli aiemminkin myyty kuusia. Siksi hän osaisi arvella, että paikka olisi hyvä. 43 vuoden kokemus kaupan alalla toimimisesta on ollut hyvä, siksi kuusi- ja marjakauppaa on mukava tehdä vielä eläkeläisenäkin. Kun Erkkilältä kysyy erilaisista kuusista, hän innostuu.
– Kotimainen serbiankuusi on suomalaisten suosikki. Sen kasvattajat ovat kuitenkin vähentyneet Suomessa, joten tarjontaa täydentämään on tullut Pälkäneellä kasvatettu mustakuusi. Myös perinteistä metsäkuusta myydään, mutta ei enää sellaisena kuin se on luonnossa kasvanut. Sekin on viljeltyä, koska perinteisillä, persoonallisen näköisillä kuusilla ei enää ole menekkiä, vaan kuusi halutaan muotoiltuna. Sen tulee olla tasainen ja tuuhea, Erkkilä toteaa.
Erkkilä osaa 12 kuusenmyyntivuoden jälkeen jo kysyä asiakkaan tarpeita, kuten sitä, millaiseen tilaan kuusi tulee ja kuinka korkea, tuuhea tai kapea kuusi tilaan halutaan. Näillä kysymyksillä asiakkaalle löytyy juuri se oikea joulupuu.

Hervantalaisille tuttu kauppias

Hervannassa pitkään asuneille Erkkilän nimi saattaa vaikuttaa tutulta. Se johtuu siitä, että Erkkilä toimi Hervannan keskustassa toimineen Valintatalo-päivittäistavarakaupan kauppiaana 90-luvulla.
– Siinä tuli oltua noin kuusi tai seitsemän vuotta työssä, muistelee Erkkilä.
– Kun Valintatalo rantautui Tampereelle, olin ensimmäisen myymälän pystyttäjä Tampereella. Hervannassa on mukavia ihmisiä ja paikka muodostui minulle läheiseksi ja tärkeäksi.
Sittemmin ennen eläkkeelle jäämistään Erkkilä on avannut kauppoja muuallekin.

Kuusenmyynnistä tulee joulumieli

Erkkilä saa kuusten myymisestä itselleenkin jouluiloa. Asiakkaiden kanssa jutellaan kauppaa tehdessä ja ihmisten kanssa tekemisissä oleminen onkin työn paras puoli.
– Kaupankäynti on vain luonteessa, Erkkilä nauraa. – Nyt kuusten kysyntä on kova, sillä tänä jouluna monet viettävät joulua omassa kodissaan.
Omaan kotiinsa Erkkilä laittoi kuusen tämän viikon alkupuolella. Sen laittamiseen on jo muutamia vuosia liittynyt perinne, sillä sen tulevat koristelemaan omat lapsenlapset samalla, kun he leipovat pipareita isovanhempien kanssa.
– He ovat joka vuosi innoissaan tästä perinteestä ja kyselevät vaimoltani, koska pipareita taas leivotaan, Erkkilä sanoo.

Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Jukka Erkkilä

Voisitko antaa kierrätetyn joululahjan?

Voisitko antaa kierrätetyn joululahjan?

Kierrätys on ollut esillä ja muodikastakin jo pitkään. Silti 53 prosenttia aikuisista ei ole kertaakaan antanut joululahjaksi käytettyä lahjaa, vaikka 86 prosenttia suomalaisista ei karsasta käytettyjä lahjoja lahjan saajana. Asia selviää Tori.fi:n tekemästä kyselytutkimuksesta, johon vastasi 2199 suomalaista.
Kierrätysasioissa ollaan Suomessa oltu pitkään tietoisia ja moneen muuhun maahan verrattuna jopa edelläkävijöitä. Suomalaisten suhtautuminen käytettyyn tavaraan joululahjana kuitenkin poikkeaa tästä. Vaikka valtaosa suomalaisista suhtautuu myönteisesti tai neutraalisti käytetyn lahjan saamiseen, lahjan antajina suomalaiset ovat uusien tavaroiden kannalla ja jopa kymmenen prosenttia ei voisi kuvitella antavansa käytettyä tavaraa joululahjaksi.

Lahjoja ostetaan tänä vuonna vähemmän

Koronapandemian talousvaikutukset näkyvät suomalaisessa joulussa tänä vuonna. Tutkimuksen mukaan joka viidennellä suomalaisella on tavanomaista vähemmän varaa kuluttaa jouluun tänä vuonna ja vähemmän lahjoja kuin tavallisesti aikoo ostaa yli viidennes. Vaikka käytetyn lahjan osto on tavanomaisin keino huomioida ympäristöasiat jouluna, peräti kolmasosa suomalaisista ei huomioi ympäristöasioita jouluna lainkaan. Käytettyjen lahjojen yleistymistä hidastaa se, että suomalaisten suhtautuminen käytettyyn lahjaan muuttuu sen mukaan, ovatko he lahjan antaja vai saaja. Kun lahjan saajalle ei ole suurta merkitystä sillä, onko lahja käytetty vai uusi, lahjan antajana saatetaan pelätä, että käytetty lahja on saajalleen pettymys, eikä sitä siksi uskalleta valita.
Yllättävän moni näkee kuitenkin käytetyn lahjan positiivisessa valossa, sillä 47 kyselyyn vastanneista näki sen vihreänä vaihtoehtona ja 25 prosenttia sympaattisena. Yli puolet suomalaisista nostaa esiin edullisuuden ja taloudellisuuden.

Yli joka kolmas ei muuta jouluaan koronan takia

Tori.fi-palvelu teetti samantyyppisen tutkimuksen myös viime vuonna. Molempina vuosina tutkimuksessa kävi ilmi, että lahjan valintaperusteena on useimmiten lahjan tarpeellisuus, ei lahjan saavan toive. Lahjan tarpeellisuus kerrottiin tärkeimmäksi valintaperusteeksi molempina vuosina.
Korona vaikuttaa jouluun paitsi siten, että joululahjoja ostetaan ylipäätään vähemmän, myös siten, että joka kolmas kaihtaa kaupassa käymistä ja 17 prosenttia ostaa lahjoja aiempaa enemmän verkosta. Yli kolmannes aikoo viettää joulua samalla tapaa kuin aiemminkin.
40 prosenttia viettää tänä vuonna joulua tavanomaista pienemmällä porukalla ja jopa kuusikymmentä prosenttia viettää tavanomaista enemmän aikaa kotioloissa koti- tai ulkomaanmatkailun sijaan. Osalle suomalaisista kotiin keskittyvä joulu on ilo: liki neljännes iloitsee siitä, että jouluna ei tarvitse tehdä velvollisuudentunnon tai tapakulttuurin vaatimia asioita. Neljäsosa suomalaisista kokee positiivisena sen, että jouluna ei tarvitse tavata sukulaisia, 34 prosenttia iloitsee tavanomaista pienemmistä joulukuluista ja joka kolmas vapautuneesta ajasta.

Kierrätysjoulu on hyvä idea

Jos kierrätetyn lahjan antaminen arveluttaa, sen antamisesta voi hyvin kysyä saajalta jo etukäteen paljastamatta itse lahjaa.
Porukalla voidaan myös sopia, että kaikki antavat kierrätetyn lahjan tai ettei lahjan arvo saa ylittää etukäteen sovittua summaa. Kierrätetyissä lahjoissa korostuu parhaimmillaan persoonallisuus ja juuri oikean lahjan etsimisen ideologia. Moni keräilijä tai harrastaja saattaa saada elämänsä parhaan joululahjan, kun paketista paljastuukin lahja, jollaista kaupasta ei enää saa.
Käsistään taitava ystäväporukka voi myös sopia, että tänä vuonna lahjat personoidaan itse tekemällä tai tuunaamalla. Jos kierrätysjoulusta on yhdessä sovittu, paine uuden lahjan ostamiseen pienenee.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Kuvituskuva

Miten joulukukat saa kestämään hyvinä pitkään?

Miten joulukukat saa kestämään hyvinä pitkään?

Monelle joulukukat ovat paitsi perinne, myös joulunajan luksusta. Oikealla hoidolla joulunajan ilahduttajat kestävät pidempään. Moni ei tiedä, että osan kukista voi säilyttää ja kukittaa vuosittain uudelleen.
Joulutähti on joulukukistamme perinteisimpiä ja monen suosikki. Joulutähti säilyy parhaiten, kun se sijoitetaan huoneessa valoisaan ja vedottomaan paikkaan, sillä kukka on kotoisin lämpimiltä seuduilta ja siksi herkkä kylmälle ja vedolle. Se kannattaa kastella pienillä määrillä vettä usein siten, ettei multa pääse kokonaan kuivumaan. Joulutähti voi jäädä kodin kaunistukseksi värikkäiden ylälehtien kuivuttuakin, sillä se on aivan kelpoinen viherkasvina sen jälkeenkin.
Jouluruusu kukkii pitkään huoneenlämmössäkin, mutta se viihtyy parhaiten viileässä. Kukinta saattaa jatkua jopa kuukauden ajan. Taimen voi siirtää myöhemmin puutarhaan, mutta sitä odottaessaan kukan on hyvä talvehtia viileässä kellarissa.
Tulppaanit ovat monelle rakkaita joulukukkia. Leikkotulppaanien varsiin tulee leikata uudet imupinnat ennen maljakkoon laittamista ja kukat tulee laittaa kylmään veteen. Vesi kannattaa vaihtaa muutaman päivän välein ja leikata samalla varsiin uudet imupinnat. Tulppaanit kestävät pidempään, jos ne viedään yöksi viileään paikkaan.
Hyasintti, ritarinkukka ja istutustulppaanit ja muut sipulikukat hyötyvät myös siitä, että ne viettävät yönsä viileässä. Päiväsaikaankin ne viihtyvät parhaiten viileässä paikassa ja kastelun kanssa kannattaa olla tarkkana, sillä liiallinen kastelu saa kukkien varret venähtämään ylipitkiksi.
Hyasintin sipulit voidaan säilyttää viileässä ja ne saavat uuden elämän keväällä puutarhassa.
Atsalea sopii sipulikukkien kaveriksi asetelmiin, sillä sekin on viileässä viihtyvä kasvi. Atsaleaa kannattaa muistaa kastella tiheään, sillä kerran kuivahtamaan päässyt atsalea ei enää toivu kunnolla. Atsalean saa kasteltua kunnolla upottamalla ruukku muutaman kerran viikossa kokonaan veteen puolen tunnin ajaksi, jotta juuret pääsevät kastumaan kunnolla. Atsalea kannattaa myös sumutuskastella vähintään kerran päivässä.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Kuvituskuva

Pin It on Pinterest