Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Pirkanmaan koronarajoitukset tiukkenevat – maskit käyttöön toiselle asteelle ja työpaikoille

Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä antoi 24.11.2020 tiukempia koronarajoituksia, koska koronatilanne Pirkanmaalla on viimeisten kahden viikon aikana heikentynyt merkittävästi.

Leviämisvaiheeseen siirtymisen ehkäisemiseksi Pirkanmaan alueellinen pandemiaohjausryhmä suosittelee yhä laajempaa maskien käyttöä 26.11. alkaen. Kasvomaskeja suositellaan myös toisen asteen oppilaitoksiin sekä julkisille ja yksityisille työpaikoille kaikissa kohtaamisissa.

Työpaikkojen maskisuositus tarkoittaa työntekijöiden kasvomaskin käyttöä myös peruskouluissa ja päiväkodeissa. Maskisuositukseen on lisätty myös kaupat ja ostoskeskukset. Maskisuositus on voimassa toisella asteella 24.12. asti, muut suositukset ovat voimassa toistaiseksi.

Yli 20-vuotiaiden liikuntaharrastuksissa joukkue- ja kontaktilajien harrastus-, ottelu- ja kilpailutoiminta suositellaan keskeytettäväksi sisätiloissa 26.11.-15.12. Tämä rajoitus ei koske maajoukkue-, SM- sekä 1-divisioonatason harjoittelu- ja kilpailutoimintaa eikä myöskään sellaista aikuisten harrastustoimintaa, jossa osallistujien kahden metrin turvavälit säilyvät koko harjoituksen ajan. Rajoitus ei myöskään koske kansainväliselle huipulle tähtäävää ammattimaista harjoittelua.

Lasten ja nuorten harrastustoimintaa jatketaan normaalisti muiden turvallisuussuositusten turvin. Uimahallien kävijämäärä puolitetaan ja hallit kohdentavat ikäihmisten käynnit tiettyihin kellonaikoihin.

Yksityistilaisuuksien, kuten perhejuhlien kokoontumisrajoitus kiristyy Pirkanmaalla kymmeneen henkilöön. Tämä rajoitus on voimassa 15.12. asti.

Pirkanmaan koronatilanne on edelleen kiihtymisvaiheessa ja tilanne on heikentynyt merkittävästi. Pirkanmaalla kahden viikon ilmaantuvuus on 36,3 tartuntaa 100 000 asukasta kohden. Positiivisten löydösten osuus testatuista on 1,4 prosenttia. Tampereen yliopistollisessa sairaalassa sairaalahoidon tarve on viikon aikana kasvanut, ja käyttöön on otettu koronapotilaille omat teho- ja vuodeosastot.

Linkki tiedotteeseen:
https://www.tampere.fi/tampereen-kaupunki/ajankohtaista/tiedotteet/2020/11/24112020_4.html

Tarkennus tämän päivän 25.11. 2020 koronakioskia koskevaan tiedotteeseen

Hervannan Sanomien tämän keskiviikon lehdessä 25.11.2020 on maininta sivulla 2 Hervannan terveysasemalle avattavasta nk. koronakioskista. Tarkennuksena juttuun tuli lehden painoon menon jälkeen tieto, että palvelupiste on suunnattu monikielisille tamperelaisille, joiden on kielitaidon puutteen vuoksi vaikea tehdä omaolo-oirearvio ja/tai varata aika suomeksi tai englanniksi sähköisesti ja puhelimessa.

Ahvenisjärven koulun laajennukseen tähtäävä asemakaavan muutostyö alkaa

Ahvenisjärven koulun laajennukseen tähtäävä asemakaavan muutostyö alkaa

Ahvenisjärven koulun laajentamista koskeva asemakaavan muutostyö on alkanut. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä ensisijassa kaupungin verkkosivuilla 26.11.2020 saakka. Verkkosivuilla on myös esittelyvideo, jossa kerrotaan muun muassa tarkemmin asemakaava-aineiston sisällöstä sekä asemakaavamuutoksen tavoitteista.
Asemakaavamuutos koskee Pohjois-Hervannan koulutalon tonttia. Suunnittelualueena on Opettajanraitin, Opiskelijankadun ja Ahvenisraitin rajaama noin 3 hehtaarin tontti, jonka kaupunki omistaa. Kaavamuutoksen tavoitteena on mahdollistaa koulutilojen merkittävä laajentaminen sekä päiväkodin rakentaminen tontille. Tutkittavana on joko kokonaan uusi uudisrakennus tai nykyisen koulun perusparantaminen ja laajentaminen.
Tontilla oleva koulurakennus valmistui vuonna 1975 ja se muodostaa yhdessä Kanjonin ja Hallilan koulutalojen kanssa Ahvenisjärven koulun. Pohjois-Hervannan koulurakennus koostuu kolmesta yhdyskäytävin toisiinsa kytkeytyvästä rakennusosasta. Tontilla on koulurakennuksen lisäksi siihen liittyvät ulkoilu- ja pysäköintialueet. Koulurakennuksessa toimii esiopetusryhmä sekä vuosiluokat 1.–9. Oppilaita on yhteensä noin 650.
Asemakaavamuutoksella lisätään tontin rakennusoikeutta siten, että se mahdollistaa 1100 oppilaan koulun ja 160 lapsen päiväkotiyksikön. Tavoitteena on vastata kasvatuksen ja opetuksen tuleviin tarpeisiin keskeisellä paikalla asutuksen, palveluiden ja joukkoliikenteen äärellä.
Tavoitteena on sovittaa yhteen toiminnan edellyttämä rakentaminen, ulkoilualueet, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä kevyen liikenteen yhteydet siten, että alueesta saadaan turvallinen ja viihtyisä kouluympäristö.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan mistä kaavamuutoksessa on kyse, miten työ etenee sekä miten sitä voi seurata. Myös osallistumismahdollisuuksista kerrotaan. Suunnitelmasta voi antaa palautetta nähtävillä olon aikana kaupungin kirjaamoon.
Kaava on nähtävillä 5.-26.11.2020. Linkki löytyy Tampereen kaupungin sivulta https://www.tampere.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus/asemakaavoitus/tilaisuudet-ja-esittelyt.html.

1100 oppilaan koulu ja 160 lapsen päiväkoti

Suunnittelualueeseen kuuluvat Pohjois-Hervannan koulun tontti, Hervannan kaupunginosan korttelin 7103 tontti 1, sekä katualuetta. Tontilla oleva koulurakennus on valmistunut vuonna 1975 ja se muodostaa yhdessa Kanjonin ja Hallilan koulutalojen kanssa Ahvenisjärven koulun.
Rakennus koostuu kolmesta yhdyskäytävin toisiinsa kytkeytyvästä rakennusosasta A, B ja C, joissa on kaksi maanpäällistä kerrosta ja C-osassa lisäksi rinneratkaisuna toteutettu kellarikerros. Lisäksi tontilla on koulurakennuksen lisäksi siihen liittyvät ulkoilu- ja pysäköintialueet. Suunnittelualue on Tampereen kaupungin omistuksessa.
Asemakaavamuutoksella lisätään tontin rakennusoikeutta, mikä mahdollistaa 1100 oppilaan koulun ja 160 lapsen päiväkotiyksikön. Suunnittelussa tutkitaan vaihtoehtoina uudisrakentaminen ja nykyisten rakennusten perusparantaminen ja laajentaminen. Hankkeessa tulee sovittaa yhteen toiminnan edellyttämä rakentaminen, ulkoilualueet, liikenne- ja pysäköintijärjestelyt sekä kevyen liikenteen yhteydet siten, että alueesta muodostuu tarkotuksenmukaisen, turvallisen ja viihtyisän kouluympäristön kokonaisuus.
Suunnittelualue on osoitettu yleiskaavassa asumisen alueeksi, joka varataan pääosin asumiselle sekä sitä palveleville toiminnoille. Alueelle sijoittuvien yksityisten rakentamishankkeiden yhteydessä varaudutaan tarvittaessa julkisten palvelujen tarvitsemiin tilavarauksiin. Alueen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kulttuuriympäristön arvoihin.
Aineistot ovat nähtävänä internetissä osoitteessa www.tampere.fi/ilmoitustaulu sekä Tampereen kaupungin Palvelupiste Frenckellissä, Frenckellinaukio 2B. Poikkeustilanteesta johtuen suositellaan suunnitelmiin tutustumista ensisijaisesti internetissä.
Ahvenisjärven koulun laajennuksen asemakaavan nro 8806 esittelyvideo on internetissä osoitteessa www.tampere.fi/kaavoitus/tilaisuudetjaesittelyt.

Teksti ja kuva: Satu Lepistö

Apua, tukea ja ohjausta alle kolmekymppisille

Apua, tukea ja ohjausta alle kolmekymppisille

Ohjaamo on alle 30-vuotiaiden matalan kynnyksen palvelupaikka, jonka toimintamalli rakentuu monialaisesti henkilökohtaista ohjausta, tietoa ja tukea tarjoavasta Ohjaamosta, eri hallinnonalojen peruspalveluista ja laajasta yhteistyöverkostosta.
Ohjaamo tukee erityisesti erilaisissa nivelvaiheissa olevia nuoria ja edistää koulutukseen ja työelämään kiinnittymistä. Nuorten yksilölliset tilanteet huomioiden Ohjaamon tarjoama ohjaus ja tuki voi sisältää monia eri vaiheita.
Ohjaamon ydintoimintaan kuuluu henkilökohtainen neuvonta ja ohjaus, tuki elämänhallintaan, urasuunnitteluun, sosiaalisten taitojen ja valmiuksien kehittämiseen sekä kouluttautumisen ja työllistymisen tukeminen. Toimintamallin tavoitteena on, että Ohjaamo toimii nuoren tukena, kunnes tilanteeseen löydetään pidempikestoinen ratkaisu esimerkiksi yhteistyöverkoston tarjoamien palveluiden kautta tai nuoren siirtyessä opintoihin tai työelämään.

Kaikki palvelut saman katon alta

Tampereen Ohjaamo on Tampereen kaupungin työllisyys- ja kasvupalveluiden hallinnoima. Kumppaneina mukana ovat muun muassa TE-toimisto, kaupungin sosiaalityö, psykiatristen sairaanhoitajien ja psykologien vastaanotto, etsivä nuorisotyö, lukion ja Tredun opinto-ohjaajat sekä kolmannen sektorin toimijoita. Lisäksi ohjaamotyössä on mukana erilaisia toimintaa tukevia hankkeita. Palvelu on tarkoitettu 15-30 -vuotiaille.
– Ohjaamon palveluneuvonnasta voi saada neuvoja ja ohjausta, olipa kyseessä pieni tai suuri asia. Apua saa esimerkiksi harrastusten löytämiseen tai asunnon sekä opiskelu- ja työpaikan hakemiseen. Syvempää tukea saa muun muassa terveyteen ja mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, ja Kelan ja sosiaalityön palvelut ovat helposti saatavissa, kertoo koordinaattori Ilkka Peltomaa.
Monialaista työtä Ohjaamon seinien sisällä tekee noin 20 eri alojen ammattilaista.
– Ohjaamossa tarjotaan sekä yksilö- että ryhmämuotoista palvelua. Osa palveluista on toteutettu etäpalveluna, Peltomaa sanoo. – Tulevaisuudessa tullaan panostamaan yhä enemmän digitaalisten palveluiden toteuttamiseen.
Ohjaamon toiminnassa tärkeää on nuorten osallisuus ja nuorten tarpeiden huomioiminen ja ennakointi. Toiminnassa on mukana kehittäjänuoria, joita kuunnellaan palvelujen kehittämisessä.

Ohjaamo tarjosi tukea nivelvaiheessa

24-vuotias Julia Koskimies tuli Ohjaamon palveluihin mukaan etsivän nuorisotyön kautta. Hän oli juuri valmistumassa opinnoistaan ja muuttanut hiljattain Tampereelle. Tuki aikuisten maailmaan liittyvissä asioissa tuntui tärkeältä ja hyvältä ajatukselta.
– En ollut aiemmin tiennyt tällaisen palvelun olemassaolosta. Ohjaamosta sain lisätukea ammatillisen minuuden kehittämiseen, tukea ja tsemppiä yleisesti elämään sekä rohkaisua omana itsenäni olemiseen. Se on ollut ihan mahtavaa, sillä maailma tuntuu aika ajoin hurjan kylmältä ja formaalilta paikalta, Koskimies sanoo.
Koskimies sanoo, että Ohjaamon kaltaisista palveluista tulisi puhua enemmän ääneen.
– Harvalla on aikuiselämän kynnyksellä tietoa ihan perusasioista, kuten siitä, mitä esimerkiksi verokortilla tulisi tehdä, kun sellainen tulee ensimmäisen kerran eteen, Koskimies sanoo esimerkkinä. – Aikuisuuden harjoittelu saa monella sormen suuhun, kun kukaan ei tunnu selittävän sitä, mistä mitäkin saa ja mihin on oikeus. Miten nuori voi olla hyvä yhteiskunnan jäsen ja aito hyvinvoiva itsensä, jos asiat ympärillä tuntuvat suurelta kaaokselta?
Koskimies sanoo, että jokaisen nuoren tulisi tulla kokeilemaan Ohjaamoa, sillä palvelun matalan kynnyksen vuoksi siinä ei häviä mitään.
25-vuotias Elmo Myllymäki kertoo saaneensa Ohjaamon esitteen lääkärikäynnillä. Hän oli tuolloin keskeyttänyt koulun käymisen ja työttömänä.
– Lyhyessä ajassa oli tapahtunut liian paljon, hän sanoo nyt. – Asepalveluksen jälkeen keskeytin opintoni, sillä olin todella innostunut liikunnasta ja ajattelin suunnata liikunta- tai hyvinvointialalle. Liiallinen juoksuharjoittelu vahingoitti jalkojani ja tajusin tavoitteeni epärealistiseksi, Myllymäki kertoo.
Myllymäki menetti kaksi nuorta ystäväänsä kahden vuoden ajanjakson sisällä.
– Silloin tiesin, että en jaksaisi enää omillani ja Ohjaamo astui tärkeään rooliin elämässäni, Myllymäki sanoo. – Mielenterveyteen ja jaksamiseen liittyvät ongelmat kuormittamat tänä päivänä monia, joten Ohjaamon kaltaisten palveluiden kehittäminen on ensiluokkaisen tärkeää. Onneksi ihmiset uskaltavat nykyisin puhua avoimemmin tuntemuksistaan ja jaksamisestaan, hän lisää.
Ohjaamossa Myllymäki sai tukea, yksilöllistä ohjausta ja apua.
– Sen avulla sekä fyysinen että henkinen terveyteni parani, hän sanoo. – Kun jaksoin paremmin, aloimme pohtia tulevaisuuden suuntaa eri tahojen kanssa. Olen keskustellut Ohjaamossa opon, sosiaalityöntekijän, TE-toimiston edustajan, ammatinvalintapsykologin, työnhaun ohjaajan ja monen muun kanssa. Lopulta palasin suorittamaan kesken jääneet opinnot loppuun. Nyt tiedän, mitä haluan tulevaisuudeltani.
Myllymäki haluaa tulevaisuudessa työskennellä ammatissa, jossa hän voi tehdä auttavaa vuorovaikutustyötä.
– Haluan kääntää nuoruuden pyörityksen viisaudeksi ja rakentavaksi kokemukseksi, hän toteaa. – Suosittelen ohjaamoa jokaiselle nuorelle, jota askarruttaa mikä tahansa asia elämässään. Omien ajatusten kanssa ei ole hyvä jäädä yksin.
Ohjaamo on nyt toiminut muutaman vuoden ajan, ensin ESR-rahoitteisena hankkeena ja myöhemmin Tampereen kaupungin vakinaistamana toimintana.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Ohjaamo

Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jari Kuusi palaa Isojoelle

Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jari Kuusi palaa Isojoelle

Eteläisen seurakunnan kirkkoherra Jari Kuusi on palaamassa Isojoelle hoitamaan Isojoen seurakunnan kirkkoherran tehtävää vuoden alusta lähtien.
Kuusi valittiin Eteläisen seurakunnan kirkkoherraksi marraskuussa 2019 ja hän aloitti tehtävässään huhtikuussa 2020. Äänestystulos vaalissa oli tiukka, sillä Kuusi valittiin kirkkoherraksi äänin 9-8. Vaalissa Kuusen vastaehdokkaana toimi Mänttä-Vilppulan vs. kirkkoherra Saila Munukka.
Munukka pyysi vaalien jälkeen oikaisua Eteläisen seurakunnan kirkkoherran valintaan perustelunaan mm. se, että valinta ei kohdistunut pätevimpään henkilöön ja ansiovertailu oli puutteellinen. Myös kuusi seurakuntaneuvoston jäsentä jätti valinnasta eriävän mielipiteen.

Jari Kuusi, oletteko vetäytymässä tehtävästänne Eteläisen seurakunnan kirkkoherrana?
– En ole vetäytymässä Eteläisen seurakunnan tehtävästä. Virkavapaani Isojoelta päättyy 31.12. 2020, joten palaan 1.1.2021 Isojoen kirkkoherran tehtävään.
Valinnastanne Eteläisen seurakunnan kirkkoherraksi on tehty oikaisuvaatimus vastaehdokkaanne Saila Munukan toimesta. Mikä tilanne on tämän suhteen?
– En ole oikea henkilö kommentoimaan asiaa, sillä asia on Saila Munukan ja Eteläisen seurakunnan seurakuntaneuvoston välinen. Seuraan asian etenemistä hallinto-oikeudessa Isojoelta käsin.

Järjestetäänkö Eteläisessä seurakunnassa uusi kirkkoherranvaali?
– Päätöshän on, että minut on valittu Eteläisen seurakunnan kirkkoherraksi. Se on voimassa oleva päätös. Uutta kirkkoherranvaalia ei olla Eteläisessä seurakunnassa järjestämässä.

Kun palaatte Isojoelle, kuinka asia järjestetään käytännössä?
– Hoidan Eteläisen seurakunnan kirkkoherran tehtävää 31.12. asti. Sen jälkeen työssä jatkaa sijaiseni, jonka kapituli on vasta määräämässä. Henkilön nimi selviää vasta, kun kapituli tekee asiassa päätöksen.

Millaisia terveisiä haluatte lähettää lehtemme lukijoille ja seurakuntalaisille?
– Olen kiitollinen tuesta, palautteesta ja kannustuksesta, jota jo tähän asti olen saanut niin seurakuntalaisilta, Eteläisen seurakunnan työntekijöiltä ja luottamushenkilöiltä kuin seurakuntayhtymänkin puolelta.

Kirkollisvalituksen tulos selviää tammikuussa, vt. kirkkoherran henkilöllisyys ei vielä tiedossa
Eteläisen seurakunnan seurakuntaneuvoston varapuheenjohtaja Ulla Louhivuori kertoo, että kirkollisvalituksen osalta Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tämänhetkisen arvion mukaan päätös tulisi vuoden 2021 tammikuun aikana.
– Odotamme rauhallisin mielin hallinto-oikeuden päätöstä, hän toteaa.
Tampereen Hiippakunnan tuomiokapituli määrää istunnossaan Eteläisen seurakunnan vt. kirkkoherran. Istunnon ajankohta ei Louhivuoren mukaan ole vielä tiedossa ja siksi vt. kirkkoherran henkilöllisyyttäkään ei vielä tiedetä.

Teksti ja kuva: Satu Lepistö

Pin It on Pinterest