Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Tutustu ensimmäiseen täysin valmiiseen raitiovaunuun

Tutustu ensimmäiseen täysin valmiiseen raitiovaunuun

Tampereelle saapui ensimmäinen täysin valmis raitiovaunu myöhään lauantai-iltana 12. syyskuuta. Vaunun saapuminen on merkittävä virstanpylväs Tampereen Ratikan matkalla kohti liikennöinnin alkua, sillä kun se on saanut testien jälkeen tyyppihyväksynnän, seuraavien sarjatuotantona valmistettavien vaunujen testaaminen on huomattavasti nopeampaa.
Tampereen Raitiotie Oy:n Pekka Sirviö on esittelypäivänä innoissaan. Hänkään ei ole ennen esittelytilaisuutta nähnyt täysin valmista raitiovaunua ja odotukset ovat korkealla.
– Onkin vähän yllätys, mitä täällä odottaa, hän sanoo hymyillen. – No, erittäin hyvältä näyttää, olen todella tyytyväinen, hän sanoo sitten poikettuaan vaunussa.
Sirviö sanoo olevansa todella tyytyväinen vaunun toteutukseen- sisusta on juuri niin valoisa ja avara kuin hän on odottanutkin.
– Se vastaa sitä mielikuvaa, jonka olen mallivaunujen eli makettien perusteella saanut, Sirviö sanoo.
Tampereen Ratikat – ForCity Smart Artic -raitiovaunut – valmistetaan Kajaanissa, Škoda Transtech Oy:n Otanmäen tehtaalla. Lajinsa ensimmäinen Tampereen Ratikka saapui Tampereelle toukokuussa. Koska vaunun käyttöönotto suoritettiin loppuun Tampereella, oli ensimmäinen vaunu monilta osin vielä keskeneräinen. Siitä puuttui vielä osa ulkopuolen varustelusta ja mm. sisustusmateriaalit. Syyskuun puolivälissä Tampereelle saatiin nyt esittelyssä oleva ensimmäinen täysin valmis Ratikka. Tampereen Raitiotie Oy:n oli määrä esitellä vaunu yleisölle lokakuun alussa osana Tampereen päivän juhlallisuuksia, mutta koronatilanteen vuoksi tilaisuutta ei voida järjestää. Vaunuun voi tutustua aluksi videon välityksellä ja mahdollisesti myöhemmin tänä vuonna järjestettävän tilaisuuden myötä.
– Pyrimme etsimään vaihtoehtoja, miten vaunu voidaan turvallisesti esitellä yleisölle, Sirviö sanoo.
Ratikan suunnittelussa on alusta asti pidetty tärkeänä, että tamperelaisten toiveet ja parannusehdotukset otetaan huomioon.
– Tamperelaiset ovat päässeet äänestämään Ratikan väristä ja kuosisuunnittelijasta. Lisäksi katselmoimme Ratikan karkeaa mallikappaletta tamperelaisten käyttäjäryhmien kanssa lukuisia kertoja vuoden 2018 keväällä Oulussa. Tästä muokattua lopullista mallia eli makettia päästiin arvioimaan ensimmäistä kertaa Tampere-talossa alkuvuodesta 2019 järjestetyssä maketti-näyttelyssä. Näyttelyssä vieraili kuuden päivän aikana 15000 kävijää. Kehitystyötä jatkettiin eri käyttäjäryhmien kanssa maketin parissa vuoden 2019 aikana. On upeaa päästä esittelemään tänään yhteistyömme tulos eli ensimmäinen täysin valmis Tampereen Ratikka, Sirviö iloitsee.

Suurin Pohjoismaissa valmistettu vaunu on älykäs, erityistarpeet huomioiva ja turvallinen

Tampereen Ratikka on tähän mennessä kooltaan suurin Pohjoismaissa valmistettu raitiovaunu. Se on esteetön, tilava, ilmastoitu ja suunniteltu erityisesti pohjoisen olosuhteisiin. Raitiovaunu on 37,3 metriä pitkä, 3,6 metriä korkea ja 2,65 metriä leveä ja sen paino on ilman matkustajia 56,8 tonnia.
Vaunu nähdään ensimmäistä kertaa koeajoissa varikkoalueella jo tällä viikolla ja linjalla säännöllisesti myöhemmin syksyllä.Vaunussa on tilaa enimmillään 264 matkustajalle. Istumapaikkoja on 104 kappaletta. Vaunuun mahtuu 12 lastenvaunut tai kuusi isoa pyörätuolia sekä kuusi polkupyörää. Lisäksi vaunussa on neljä merkittyä paikkaa opaskoiran kanssa matkustavalle. Vaunun lattia on samalla tasolla kuin pysäkkilaiturit eikä vaunussa ole portaita, joten liikkuminen vaunuun ja vaunussa on esteetöntä.
– Ratikassa matkustamisesta on pyritty tekemään mahdollisimman viihtyisää ja turvallista. Vaunut ovat avaria, ilmastoituja ja valaistus on suunniteltu siten, että se ottaa huomioon se ottaa huomioon ulkona olevan valon määrän ja eri vuorokauden- ja vuodenajat. Kaiteet ja kahvat on sijoiteltu niin, että ne ovat eri kokoisten matkustajien ulottuvilla. Matkustamossa ei ole myöskään teräviä ulokkeita. Näkövammaiset on huomioitu pysäkeillä olevien ohjaavien laattojen ja vaunun lattiassa olevien ohjaavien kiskojen avulla. Vaunuissa on lisäksi kameravalvonta, jolloin Ratikan kuljettaja pystyy seuraamaan, mitä vaunuissa tapahtuu, kalustopäällikkö Ali Huttunen Tampereen Raitiotie Oy:stä selventää.
Turvalliseksi Ratikan tekee myös sen tasainen kyyti. Ratikka liikkuu suurimman osan matkasta omalla kaistallaan, joten vauhti voidaan pitää tasaisena, kun muu liikenne ei vaikuta siihen.
– Kaupunkialueella Ratikka kulkee noin kahtakymppiä, mikä myös osaltaan varmistaa turvallisen kulun. Suurin sallittu nopeus on 70 km/h ja sitä liikutaan Hervannan valtaväylällä, Huttunen jatkaa.

Pirkanmaa kuosissa, sanataidetta ikkunassa

Taide on monin tavoin läsnä Tampereen Ratikassa Ratikan taide -ohjelman kautta. Ratikan taidetta on nähty Tampereen katukuvassa jo rakentamisen aikana ja nyt on valmistunut myös pysyviä taideteoksia ratikkareitin varrelle mm. Kekkosentien ylittävään raitiotiesiltaan ja Turtolan tukimuuriin. Liikennöinnin alkaessa tullaan näkemään lisäksi monipuolista pysäkkitaidetta. Taiteesta päästään nauttimaan myös Ratikan kyydissä.
Valmiin vaunun penkeissä nähdään nyt ensimmäistä kertaa myös Ratikan kuosisuunnittelijaksi valitun Laura Gröndahlin suunnittelema kuosi. Gröndahl on valmistunut vaatesuunnittelijaksi Metropolia ammattikorkeakoulusta ja työskennellyt pääosin kuosisuunnittelijana valmistumiseni jälkeen. Hänen suunnittelemiaan kuoseja on voinut nähdä muun muassa Nansolla, Vimmalla, H&M:llä ja Zarassa. Kuosisuunnittelijaa lähdettiin etsimään Ratikan taiteen avoimella portfoliohaulla syksyllä 2018. Suunnittelija valittiin maketti-näyttelyn yhteydessä järjestetyn yleisöäänestyksen ja tuomariston äänien perusteella.
– On ollut suuri kunnia päästä tekemään Tampereen ratikan kuosi. Halusin käyttää paikallista kuvastoa sen aiheena ja siksi siitä löytyy Pirkanmaan maakuntalintu, maakuntakasvi ja luonnollisesti myös Tampereen uusi Ratikka. Tavoitteenani oli suunnitella raikas ja ajaton kuosi, joka ilahduttaa matkustajia vielä vuosienkin päästä, Laura Gröndahl valottaa.
Matkustajat saavat mukavaa viihdykettä matkan ajaksi, kun silmäilevät tarkemmin Ratikan ikkunoiden reunoja.
– Ikkunoista voi lueskella Kirsi Kunnaksen, Jari Mäkipään, Salla Simukan, Lukas Jokilehdon, Pekka Kytömäen ja Milja Niemen sanataidetta. Tekstit on kirjoitettu Emil Bertellin suunnittelemalla Hervanta-fontilla, Ratikan taidetta koordinoivan Frei Zimmer Oy:n Heini Orell vinkkaa.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Samu Rytkönen

Vanhempien mielestä 1,5–2 vuotta on sopiva ikä lapselle aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa

Vanhempien mielestä 1,5–2 vuotta on sopiva ikä lapselle aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa

Varhaiskasvatuksen aloitusikä on asia, joka herättää tunnepitoista keskustelua. Sitä värittävät omat ja muiden kokemukset varhaiskasvatuksen laadusta. Myös vanhempien työmarkkina-asema ja perheen ja lapsen yksilölliset tekijät vaikuttavat kodin ulkopuolisen hoidon aloitusikään. Taustalla voivat vaikuttaa myös vahvat uskomukset, jotka liittyvät tyypillisesti hoidon laatuun ja sopivaan aloitusikään.
Perheet voivat hoitaa kotihoidon tuen avulla lapsia kotonaan siihen asti, kun perheen nuorin lapsi on 3-vuotias. Hallitusten tavoitelistalla on ollut jo pitkään naisten työssäkäynnin lisääminen ja eräs pohdinnan alla olevista tekijöistä ovat kotihoidon tukeen tehtävät ratkaisut sekä varhaiskasvatuspalveluiden kyky vastata perheiden tarpeisiin. Pitkien kotihoidon tukijaksojen osuus on vähentynyt ja lyhyiden lisääntynyt. Valtaosa perheistä käyttää kotihoidon tukea ainakin jonkun aikaa.
Kelan Äitiyspakkaus- ja perhevapaakyselyssä selvitettiin pienten lasten vanhempien mielipiteitä siitä, minkä ikäisenä lapsi on valmis menemään hoitoon kodin ulkopuolelle. Kysely toteutettiin Kelan tutkimuksessa vuodenvaihteessa 2019-2020, ja siihen vastasi yhteensä 1202 äitiä ja 825 isää. Kyselyn perusteella vanhemmat pitävät yleisimmin 1,5-2 vuoden ikää sopivimpana ikänä aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa. Tulosten perusteella isät ovat valmiita laittamaan lapsen hoitoon jonkin verran aikaisemmin kuin äidit.

Koulutustausta ja lapsiluku vaikuttavat

Vanhempien koulutustausta ja perheen lapsiluku vaikuttavat siihen, minkä ikäisen lapsen katsotaan olevan valmis aloittamaan varhaiskasvatuksessa. Äideistä 42 prosenttia ja isistä 39 prosenttia katsoi 1,5-2 vuotiaan olevan valmis varhaiskasvatukseen osallistumiseen. Vain harva, 3-5 %, katsoo alle vuoden ikäisen olevan valmis päivähoitoon vanhempainvapaan päättyessä lapsen ollessa noin 9-10 kuukauden ikäinen. Lähes kolmannes pienten lasten äideistä on sitä mieltä, että lapsen tulisi olla vähintään 2,5-vuotias. Vain harvat vanhemmat ovat sitä mieltä, että lapsen tulisi aloittaa kodin ulkopuolisessa hoidossa vasta esikouluikäisenä.
Koulutusryhmien erot näkyivät vastaajissa enemmän äitien kuin isien vastauksissa. Korkeakoulutetut äidit ovat jonkin verran valmiimpia laittamaan lapsen päivähoitoon nuorempana kuin matalammin koulutetut äidit. Vähintään ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneista äideistä vajaa kolmannes on sitä mieltä, että 1,5-vuotias ja sitä nuorempi lapsi on valmis aloittamaan varhaiskasvatuksessa, kun vastaava osuus perus- tai toisen asteen tutkinnon suorittaneilla äidellä on 20 prosenttia. Matalasti koulutetut äidit ovat muita äitejä useammin sitä mieltä, että lapsen tulisi olla vähintään 2,5-vuotias aloittaessaan varhaiskasvatuksessa (vastaajista lähes 40 prosenttia).
Monilapsiset vanhemmat pitäisivät lapset pidempään kotona. Yksilapsisen perheen äidit ovat muita useammin valmiita laittamaan 1,5-vuotiaan tai sitä nuoremman varhaiskasvatukseen. Monilapsisten perheiden äidit ovat muita selvästi useammin sitä mieltä, että lapsen tulisi olla varhaiskasvatuksen aloittaessaan vähintään 3-vuotias. Myös isillä halu siirtää lapsen päivähoidon aloitusta kasvoi lapsiluvun myötä.
Kyselyhetkellä vanhemmilla oli vähintään yksi 3-30 kuukauden ikäinen lapsi. Suomalaisvanhempien näkemykset lapsen sopivasta iästä aloittaa päivähoidossa ovat varsin yhdenmukaisia kotihoidon tuen käyttöä koskevien tietojen kanssa, sillä enemmistö perheistä käyttää tukea siihen asti, kun lapsi on noin 1,5-2-vuotias.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Kela

Aikuisena opiskelemaan

Aikuisena opiskelemaan

Tai Nguyen on toiminut korjaamoalan yrittäjänä omassa yrityksessään NT-autohuollossa jo kahdentoista vuoden ajan. Hän muutti Suomeen vuoden 1992 keväällä Vietnamista. Aluksi Tai opiskeli suomen kieltä, jonka jälkeen hän opiskeli ammattikoulussa ja siirtyi työelämään.
– Työurani aikana olen tehnyt erilaisia töitä, kuten tietokoneiden asennusta ja huoltoa, myyntiä ja tukityötä, elektroniikan asennustyötä, ajoneuvoihin liittyvää kokoonpano- ja asennustyötä ja niin edelleen, kunnes tulin lankoni kannustuksella korjaamoalalle yrittäjäksi, Nguyen kertoo.
Viime vuonna Nguyen alkoi pohtia jälleen opiskelua.
– Mietin, että vaihtelun vuoksi haluan taas opiskella ja tehdä jotakin muutakin korjaamotyön ohessa. Löysin Tampereen aikuiskoulutuskeskuksen ilmoituksen linja-autonkuljettajan koulutuksesta, joka kestää noin seitsemän kuukautta, hän kertoo.
Nguyen otti yhteyttä TAKKiin ja keskusteli asiasta koulutusneuvojan kanssa.
– Menin haastatteluun ja testiajoon ja sain opiskelupaikan, Nguyen iloitsee. – Otin opintovapaata omasta työstäni ja menin takaisin koulunpenkille.

Parasta ovat asiakkaat

Nguyen sanoo, että linja-auton ajaminen on haastavaa, mutta hauskaa. Tutkinto sisältää ajokoulutuksen lisäksi paljon muutakin, kuten kuljetusalan turvallisuuteen ja yrittäjyyteen liittyviä asioita.
– Koulutus antaa valmiuksia paitsi kuljettajaksi, myös alan yrittäjäksi, Nguyen sanoo.
Nguyen pohtii, että henkilöpuolen kuljetusalalla mukavin asia ovat asiakkaat. Hän ajaa tilausajoja ja PALI-palveluliikennettä.
– Palin asiakkaat ovat yleensä tuttuja, päivästä toiseen kyydissä kulkevia ihmisiä. Heidän kanssaan jutellaan ja kysellään kuulumiset. Nämä ovat ihania asioita, Nguyen kertoo.
Tilauspuolella Nguyen nauttii siitä, että kuljettaja matkustaa asiakkaiden kanssa. Samalla näkee maailmaa ja lisäksi saa vielä palkkaakin.
– Parasta alalla taitaakin olla se, että on tätä ilmaista matkustamista, Nguyen nauraa.
Opintojen piti alun perin päättyä heinäkuussa. Koronavirus viivytti hieman valmistumista, sillä kahdeksan viikon alun perin keväälle ajoitettu työharjoittelu siirtyi syksyyn.
– Olen nyt Tilausliikenne Atro Vuolteella työharjoittelussa 9.10. 2020 asti. Kaikki on mennyt todella mukavasti tähän asti, sanoo päätökseensä tyytyväinen Tai Nguyen.
Korjaamotoiminta on edelleen Nguyenin päätoimi, jolla hän elättää perhettään. Linja-auton ajaminen on itselle mukavaa vaihtelua.
– Silloin kun on stressiä auton alla, voi hypätä auton rattiin ja ajaa pois kotoa vähäksi aikaa, sanoo Nguyen ja naurahtaa.
Vapaa-ajalla toki löytyy myös keinoja ilmoittautumiseen. Sulkapallo, pyöräily ja ulkona luonnossa kameran kanssa liikkuminen tuovat virkeyttä elämään. Perheen kanssa tehdään yhdessä paljon asioita ja se on rentouttava asia.
– Kannustaisin myös muita uudesta ammatista ja uusista taidoista haaveilevia opiskelemaan. Opiskelu kiinnostaa itseäni, koska on kiva tietää enemmän ja osata uusia asioita. Kun on kiinnostava koulutus tarjolla ja aikataulu on sopiva, niin olen ehdottomasti mukana vaikka ikää onkin jo 44 vuotta, Nguyen sanoo.

Työ on harrastus, harrastus on työ

Nguyenin molemmat ammatit liittyvät autoihin.
– Sehän on parasta, jos työ on harrastus ja harrastus on työ, hän toteaa.
Nguyen sanoo tavoittelevansa onnellista elämää.
– Se on tärkeintä elämässä. Mitä ikinä teenkin, pyrin olemaan läsnä ja elämään kulloisenkin hetken onnellisesti, hän sanoo. – Kun tämä koko tutkinto on suoritettu, palaan takaisin korjaamolle ”leipomaan perheelleni leipää”, Nguyen vitsailee.
Silti on mukavaa välillä matkustella ympäri Suomea mukavien asiakkaiden kanssa. Onnellisen elämän tavoitteluun mahtuu monta mukavaa asiaa.
Teksti: Satu Lepistö

Turvallinen liikkuminen Länsi-Hervannan raiteilla

Turvallinen liikkuminen Länsi-Hervannan raiteilla

Tampereen kaupungin tavoitteena on edistää kävelyä ja pyöräilyä. Kävely ja pyöräily ovat jo nykyisin erittäin suosittuja Hervannassa, sillä Hervannassa kaikki on kätevästi lähellä ja kävelyn ja pyöräilyn reitistö kattavaa. Hervannan raiteilla houkuttelevuutta kuitenkin vähentää maantavaksi muodostunut autoilu, joka aiheuttaa turvattomuuden kokemuksia ja liikenneturvallisuusongelmia. Erityistä huolta koetaan liikkumisesta koulujen läheisyydessä. Suurkortteleista rakentuneen Hervannan raiteilla on monin paikoin sallittu huoltoajo ja ajo tonteille. Kaupungille lähetetyn palautteen perusteella myös muut henkilöautot käyttävät raitteja oikoreitteinään tai lasten saattamiseen kouluun tai päiväkotiin.
Tarpeeton autoilu halutaan nyt kitkeä raiteilta monin eri keinoin. Liikennejärjestelmän suunnittelussa on kartoitettu jalankulun ja pyöräilyn reittien liikennemerkit koko Länsi-Hervannan alueella. Selvityksessä todettiin, että reiteiltä puuttuu useita liikennemerkkejä ja osa on kääntynyt osoittamaan väärään suuntaan. Alueelle on laadittu liikennemerkkisuunnitelma, jossa on huomioitu huolto-ja tontille ajon todelliset tarpeet ja osoitettu ne osuudet, joilla ei sallita minkäänlaista moottoriajoneuvoliikennettä. Suunnitelman mukaiset liikennemerkit asennetaan syksyn aikana.
Kortteleiden keskellä olevien koulujen ja päiväkotien kautta tiedotetaan vanhempia turvallisista saattoreiteistä ja saattamiseen tarkoitetuista pysäköintipaikoista. Pysäköinninvalvonta tehostaa pysäköinninvalvontaa koulujen ja päiväkotien ympäristöissä.
Järeimpänä toimena kielletty moottoriajoneuvolla ajo estetään puomeilla. Jousipuomit mahdollistavat huolto- ja pelastusajoneuvojen läpiajon. Puomien paikat on suunniteltu liikennejärjestelmän suunnittelun, palveluliikenteen, jätehuollon, kunnossapidon ja pelastuslaitoksen yhteistyönä. Puomien sijoittamisessa on huomioitu raiteilla liikkuminen esim. lastenvaunujen kanssa ja polkupyörillä. Puomit löytyvät jo Kanjonin koulutalon läheisyydestä Vilppulanpolulta ja Virtainpolulta sekä Helaraitilta. Etelä-Hervannan koulutalon läheisyyteen on jo katsottuna sopivia paikkoja puomeille, jotka toteutetaan tarvittaessa uuden koulun käyttöönoton jälkeen. Toimenpiteiden vaikutuksia seurataan jatkossa mm. liikennelaskennoin.

Puurakentamisen edistämiseen tarvitaan kaavoitusta

Puurakentamisen edistämiseen tarvitaan kaavoitusta

Vaikka puurakentamisesta puhutaan tällä hetkellä paljon, sen suosio ei näy luvuissa. Vuonna 2019 rakennetuista julkishallinnon opetustiloista oli 20 prosenttia puurakenteisia ja asuintaloista vain alle 15 prosenttia.
Puun markkinaosuus asuinkerrostaloissa viime vuosikymmenellä oli alle kuusi prosenttia, joten betonirakentamisen luvuista puurakentaminen on vielä kaukana.

Tuore kaavoitusopas esittelee keinoja puurakentamisen edistämiselle

Puurakentaminen vähentää konkreettisesti alueellisia päästöjä ja auttaa saavuttamaan asetettuja hiilineutraaliustavoitteita.
Puurakentamiseen lisäämisessä kaavoituksella on keskeinen rooli. Syyskuussa 2020 julkaistiin Puurakentamisen edistämisen ja ohjauksen keinot- opas. Vaikka puurakennuksia voidaan rakentaa hankekeskeisesti ilman erityistä puurakentamisen asemakaavaa, kaavoitus toimii positiivisena suunnannäyttäjänä myös yksityiselle sektorille. Siksi kuntien osuus puurakentamisen lisääntymisessä on merkittävä. Kaavalla voidaan osoittaa tietyt alueet tai tontit puurakennuskohteiksi. Oppaassa esitellään, miten kunnat voivat kaavoittaa alueita puurakentamiselle. Opas sisältää keskeisiä puurakentamiseen ja sen kaavoittamiseen liittyviä näkökulmia sekä kokemuspohjaista tietoa puurakentamisen asemakaavoituksen parhaista käytännöistä. Se on tarkoitettu kuntien kaavoituksessa ja kaavoituksen parissa työskenteleville virkamiehille sekä kaikille puurakentamisesta ja kaavoituksesta kiinnostuneille.Opas on laadittu osana Suomen metsäkeskuksen ja Tampereen yliopiston Puukerrosrakentaminen kasvuun Pirkanmaalla hanketta ja se on ladattavissa Metsäkeskuksen verkkosivuilta.

Isokuusen alue on valtakunnallisesti merkittävä hanke

Vuoreksen Isokuusen alueelle rakennetaan valtakunnallisesti merkittävää puurakentamisen aluetta. Nyt syyskuussa alkaa aluetta täydentävän päiväkodin ja koulun uudisrakennuksen rakentaminen.
Suunnitelman mukaan koulu- ja päiväkotirakennus on otettavissa käyttöön tammikuussa 2022. Hankkeen toteutussuunnitelma ja toteutussopimus hyväksyttiin Tampereen kaupungin asunto- ja kiinteistölautakunnassa 19. elokuuta 2020. Kouluun tulee esi- ja alkuopetustilaa noin 150 lapselle, päiväkotiin tiloja 160 lapselle. Lisäksi rakennukseen tehdään tilat Pirkanmaan Voimia oy:lle ja liikuntasalia, ruokasalia ja pienkeittiötilaa, jotka ovat rajattavissa muista tiloista iltakäyttöä vasten. Pääosin puurakenteisessa rakennuksessa on hissi ja esteetön pääsy kaikkiin tiloihin.
Isokuusen asuinalue sijoittuu Vuoreksen puistokadun molemmille puolille. Alueen itäpuolista keskustaa koskeva asemakaava hyväksyttiin Tampereen yhdyskuntalautakunnassa kesäkuussa. Asemakaavalla muodostuu neljä korttelialuetta, joihin tulee myös liike- ja toimistotiloja. Asunnot sijoittuvat suurimmaksi osaksi kerrostaloihin, mutta asemakaava mahdollistaa myös muun tyyppiset taloratkaisut, kuten rivitalot, kerrospientalot tai kaupunkipientalot. Isokuusen puurakentamisohjelma on otettu huomioon asemakaavassa. Asemakaava-alueelle osoitetaan asuinrakennusoikeutta 41 500 kerrosneliömetriä. Alueelle sijoittuu noin 830 asukasta.
Myös Tieteenkadulle Hervantaan rakentui tänä vuonna moduuleista valmistettu puukerrostalo.

Puurakentamisen esteinä hinta ja puutavaran saatavuus

Puurakentamisen esteinä nähdään tällä hetkellä esimerkiksi se, että puutuotetoimittajia ei ole Suomessa tarpeeksi. Siihen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia käsiteltiin kiinteistönomistajia ja -rakennuttajia edustavan RAKLIn ja ympäristöministeriön toteuttamassa hankkeessa. Puurakentamisen esteinä nähdään tällä hetkellä sen betonirakentamista korkeampi hinta ja se, että puutuotetoimittajia ei Suomessa ole tarpeeksi. Puurakentaminen vertautuu betonirakentamiseen siten, että kokonaiskustannukset ovat noin kymmenestä viiteentoista prosenttia betonirakentamista kalliimpia.
Myös kaavamääräykset koetaan tällä hetkellä esteiksi. Esimerkiksi vaatimukset väestönsuojista voisivat olla osallistujien mukaan alue- eikä rakennuskohtaisia. Lisäksi kaupunkien välinen yhteistyö nähtiin tärkeänä ja keskeisenä keinona edistää puurakentamista, joka voitaisiin tuoda osaksi kuntien strategioita.

Puurakentaminen on nousussa Pirkanmaalla

Pirkanmaa kiihdyttää tällä hetkellä puukerrosrakentamista ja pyrkii toimimaan vähäpäästöisen rakentamisen suunnannäyttäjänä. Puukerrostaloasuntoja on eri hankkeissa Tampereen seuduilla vireillä tai rakenteilla jo yli tuhannen asunnon verran. Käynnissä on kaksi eri kehityshanketta: Tampereen puurakentamisen edistämisohjelma 2016-2020 sekä Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla -hanke 2019-2021. Puukerrostalorakentaminen onkin sekä ilmastoteko että elinvoimatekijä, jolla on pitkäaikaiset vaikutuksen puurakentamisen jälleen yleistyessä.

Lähteet: RAKLI, Suomen metsäkeskus, Tampereen kaupunki, Tampereen puurakentamisen edistämisohjelma, Puukerrostalorakentaminen kasvuun Pirkanmaalla –hanke

Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Arkistokuva

Pin It on Pinterest