Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Tero-Petri Ruoko on kuin ihmeidentekijä. Hän muuttaa veden polttoaineeksi valon avulla.

Tätä asiaa Ruoko tutki väitöskirjassaan. Hänen tutkimuksessaan vesi hajotetaan auringonvalon avulla hapeksi ja vedyksi.
– Vety sopii suoraan vetyautojen polttoaineeksi. Islannissa on jo busseja, jotka kulkevat vedyllä.

Vedestä pystytään jo nykyään erottamaan vety polttoaineeksi, mutta siihen tarvitaan sähköä.
Se, että auringonvalolla pystytään erottamaan vedestä vetyä, keksittiin jo 1970-luvulla, mutta sen hyötysuhde oli niin pieni, ettei se ollut taloudellisesti kannattavaa. Ruokon mukaan hyötysuhde oli alle prosentissa.
– Nyt olemme päässeet viiden prosentin hyötysuhteeseen. Kun hyötysuhde nousee kymmeneen prosenttiin, se muuttuu taloudellisestikin kannattavaksi. Kehitys on ollut viime aikoina nopeaa. Hyötysuhteet ovat yli kymmenkertaistuneet edellisen 15 vuoden aikana.

Ruoko povaa, että läpimurto tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Hän visioi, että silloin veden hajotuksesta tulee arkipäivää ja liikenne voisi hyödyntää siitä saatavaa energiaa.
Vedyn käyttö sähköntuotannossa ja polttoaineena voisi Ruokon mukaan tarjota mahdollisuuden vähentää dramaattisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Nykyisin vetyä tuotetaan pääasiassa maakaasusta. Merissä vetyä olisi kuitenkin lähes rajattomasti, mutta ongelmana on veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi.

Ruokon ratkaisu asiaan oli hyödyntää auringonvalon kanssa raudan yleisimmin esiintyvää oksidia eli tuttavallisemmin sanoen ruostetta.
Ruoste on materiaalina punaista, joten se imee itseensä suuren osan auringon säteilykaistasta.
– Valon virittämät varauksenkuljettajat materiaalissa osallistuvat veden hajottamiseen hapeksi materiaalin pinnalla. Samanaikaisesti ruosteesta lähtöisin olevat elektronit pelkistävät elektrolyysikennon vastaelektrodilla vedestä vetyä, Ruoko selittää.

Ruokon mukaan aurinkokennoja kannattaisi asentaa sinne, missä paistaa eniten. Esimerkiksi Välimerenmaihin niitä voisi sijoittaa. Aurinkoenergia voitaisiin sitten varastoida vetyyn ja johtaa maakaasulinjoja pitkin muualle.
– Vetytalous on todennäköinen osa tulevaisuuden yhteiskuntaa, ja tähän kuuluu olennaisena osana vedyn tuotanto kestävän kehityksen mukaisesti, Ruoko kertoo.

 

FAKTA: Tero-Petri Ruoko
On syntynyt vuonna 1987 Tammisaaressa.
On diplomi-insinööri ja väitteli tohtoriksi TTY:ltä kemian alalta.
On kotoisin Porista.
Asuu Lukonmäessä.
Perheeseen kuuluu vaimo Liisa sekä 7-vuotias tytär Sointu ja poika Tempo.
Harrastaa taekwondoa sekä kitaran ja basson soittoa.
Työskentelee tällä hetkellä Photonic compounds and nanomaterials -tutkimusryhmässä.

 

Freija Metsähalme

 

KUVA: Tutkija Tero-Petri Ruoko uskoo, että kymmenen vuoden sisällä vuoden sisällä veden hajotuksesta polttoaineeksi voisi tulla arkipäivää. Kuva: TTY:n kuva-arkisto

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest