Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

1970-80-lukujen taitteessa Hervantaan kohosi vauhdikkaasti kouluja ja päiväkoteja. Nyt, 40 vuotta myöhemmin, kaupunginosassa käynnistyy hanke, jossa Hervannasta kehitetään ikääntyville mahdollisimman toimivaa asuinaluetta. Hervannassa viihdytään ja asutaan pitkään.
– Projekti kytkeytyy laajemmin kaupungin palvelumallin uudistamiseen, kertoo suunnittelupäällikkö Sisko Hiltunen.
Tampere suunnittelee palveluita tähtäimessään vuosi 2025. Tavoitteena on luoda uusi malli, jossa palveluja suunnittelevat ja tuottavat yhdessä kaupunki, yritykset, yhdistykset ja kuntalaiset.
Suunnittelu kattaa kaikki palvelut päivähoidosta vanhuspalveluihin, terveydestä kulttuuriin.

Ikärakenteen muuttuminen tuo mukanaan kaupungille uusia haasteita, joihin on syytä varautua. Hervanta ja Kaukajärvi muodostavat Tampereen kaakkoisen alueen, jolla arvioiden mukaan vuonna 2020 asuu yli 800 yli 80-vuotiasta. Vuonna 2030 määrän arvioidaan olevan jo 1400 paikkeilla.
– Yli 80-vuotiaiden ikäryhmässä palvelujen tarve kasvaa runsaasti, Hiltunen toteaa.
– Palvelujen kehittämisessä on otettava huomioon myös alueiden erityispiirteitä. Hervannassa tällainen on esimerkiksi maahanmuuttajien suuri määrä.

Hervannan ikäystävällisyyttä lähtevät kehittämään Ympäristöministeriö, Tampereen kaupunki, Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry ja Tampereen Kotilinnasäätiö. Osapuolet ovat allekirjoittaneet sopimuksen Hervannan palvelualueen valmisteluhankkeesta.
– Valmisteluvaihe on käynnistynyt. Hervannalle tehdään suunnitelma, jossa käydään läpi ikääntyneiden nykyistä asumista sekä siihen liittyviä tarpeita. Samalla kartoitetaan, millaiset tulevaisuuden palvelut ja toiminnot voisivat auttaa ikääntyneitä selviämään arjessa, kehittämispäällikkö Päivi Moisio Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksestä kertoo.
Työhön on tarkoitus saada mukaan Hervannan asukkaat, alueella toimivat järjestöt ja yritykset sekä mahdolliset tulevat palveluntuottajat.
– Järjestämme asukkaiden kuulemistilaisuuksia syksyllä. Tavoitteena on saada suunnitteluvaihe päätökseen vuoden loppuun mennessä ja siirtyä vuodenvaihteessa toteuttamaan esiin tulleita asioita.
Hervanta-projektia koordinoi Tampereen Vanhuspalveluyhdistys ry.

Hervannan kautta haetaan myös laajempaa tuntumaa siihen, miten asuinaluetta kehittämällä voidaan edistää ikääntyneiden asukkaiden aktiivista elämää ja itsenäistä asumista.
– Tavoitteena on löytää monia keinoja, joilla voidaan mahdollistaa kotona asuminen mahdollisimman monelle, kuvailee kehittämispäällikkö Päivi Moisio Tampereen Vanhuspalveluyhdistyksestä.
– Yksi osa-alue on asuinympäristön esteettömyys. Hervannassa onkin jo tehty paljon esteettömyyden eteen, mutta edelleen täältä löytyy esimerkiksi kerrostaloja, joissa täytyy nousta muutama porras, että pääsee hissille.
Teknologian kehittyminen tuo mukanaan uusia ratkaisuja varmasti myös vanhuspalveluihin.
– Lähivuosina ikääntyvissä ihmisissä alkaa olla jo paljon niitä, joille tietokoneen käyttäminen on arkipäiväistä, Hiltunen toteaa.

Uuteen palvelumalliajatteluun kuuluvat olennaisesti hyvinvointikeskukset, jotka alueellisesti kokoavat palveluja ja edistävät alueen hyvinvointia.
– Hervannassa on palvelujen suhteen jo hyvä tilanne. Terveys- ja kulttuuripalvelut sekä kaupalliset palvelut löytyvät Hervannan keskustasta, eivät aivan saman katon alta, mutta toistensa läheltä. Tämä on parempi tilanne kuin monessa muussa kaupunginosassa, Hiltunen kertoo.
Hyvinvointikeskusten lisäksi alueellista hyvinvointia kohentamaan on suunnitteilla lähitoreja, jotka tarjoavat matalan kynnyksen neuvontaa ja palveluja. Lähitorit ovat erityisesti ikäihmisille suunnattuja kohtauspaikkoja, joissa voi esimerkiksi osallistua ryhmätoimintaan, saada apua hakemusten täyttämiseen tai käydä mittauttamassa verenpaineensa.
Hervantaan ei ole suunnitteilla erillistä lähitoria.
– Hervannassa alueellinen hyvinvointikeskus rakentuu verkostomaisesti useasta lähekkäin toimivasta pisteestä, joihin lähitorinkin toiminnot sisältyvät, Moisio toteaa.
– Hervannassa on jo runsaasti toimijoita, jotka tuottavat ikäihmisten palveluja. Projektin kautta voimme saattaa heitä yhteen ja miettiä, millaisia yhteisiä tavoitteita voimme paremmin saavuttaa yhteisvoimin.

Yhteistyö ja yhteisöllisyys korostuvat suunnittelutyössä kautta linjan.
– Hervantaa halutaan kehittää asukkaita kuunnellen, Hiltunen ja Moisio painottavat.
– Osallistaminen kuuluu voimakkaasti kaupungin strategiaan.

Kaisa Muhonen

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest