Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Sisustustarrat tuovat ilmettä huoneeseen

Sisustustarrat tuovat ilmettä huoneeseen

Kaukajärven keskustassa, osoitteessa Keskisenkatu 6, avasi ovensa elokuun lopulla kukkakauppa Kukka-Minttu. Yritys on kaukajärveläisille tuttu, sillä se on toiminut kymmenisen vuotta Juvankadulla.
– Ensimmäinen toimipaikka oli Messukylässä, siellä avattiin vuonna 1991, kertoo yrittäjä Päivi Virtanen.
24 vuotta alalla viihtynyt Virtanen on tyytyväinen kukkakaupan nykyiseen paikkaan.
– Vilkkaammalla paikalla ihmiset huomaavat liikkeen paremmin. Vanhat asiakkaat ovat löytäneet yrityksen hyvin ja uusiakin on ehtinyt tulla.
Lokakuun lopulla kysyntää on ollut etenkin callunoilla, joita laitetaan pihaan nyt, kun kesä on mennyt.

Kukkakaupan valikoimassa näkyy sesonkien vaihtuminen.
– Syksyllä esimerkiksi Pyhäinpäivän vietto näkyy kukkakaupassa. Joulukukkiakin on alettu kysellä jo lokakuun puolella, Virtanen kertoo.
Isänpäivä ei ole äitienpäivän veroinen kukkamyynnissä, mutta paljon silti isejäkin muistetaan kukilla.
– Isä saa yleensä leikkokukkakimpun, hyvin harvoin ruukkukasvia. Leikkokukkien valikoimasta löytyy kyllä kukkia monenlaiseen makuun. MinttuNettiin
Virtasen oma suosikkikukka on pioni. Koska työpäivät ovat pitkiä, kotona on yleensä helppohoitoinen orkidea ja tulilatva.
– Ja leikkokukkia pitää aina olla keittiön pöydällä.

Kukkien lisäksi Kukka-Mintussa on myynnissä erilaista sisustustavaraa, kuten esimerkiksi ovikransseja, pieniä seinäkoristeita, silkkikukkia, lyhtyjä ja ruukkuja.
Valikoimat vaihtuvat sesongin ja kysynnän mukaan.
– Vuosien varrella olen oppinut aika hyvin arvaamaan, minkätyyppiset sisustustavarat asiakkaita kiinnostavat, Virtanen kertoo.
– Aina on tärkeää kuunnella asiakkaiden toiveita.
Myös vuodenaika vaikuttaa siihen, millä sisustustavaralla on kysyntää. Esimerkiksi kesällä ei juurikaan myydä lyhtyjä, vaan niiden aika tulee iltojen pimetessä.
– Tällä hetkellä kysyttyjä ovat olleet sisustustarrat, jotka ovat vielä kohtuullisen uusi ilmiö, Virtanen kertoo.
Tarralla saa hauskan yksityiskohdan tai sommitelman sisustukseen.

Kaisa Muhonen

M-Files jatkaa kasvuaan Hervannasta käsin

Tiedonhallintaratkaisuihin keskittynyt hervantalaisyritys M-Files Oy on kasvanut viime vuosina voimakkaasti.
– Kysyntää tuotteelle on riittänyt, ja liikevaihto nousi jo viime vuonna 22 miljoonaan, kertoo Jussi Salmi, joka on M-Filesin Pohjoismaiden myynti- ja palvelutoimintojen johtaja.
– Kasvu jatkuu edelleen. Odotettavissa on, että vuoden 2015 liikevaihto nousee viimevuotisesta taas selvästi.
Toinen kasvun mittari on työntekijöiden määrä. Silläkin mitattuna M-Filesin kasvu on ollut huimaa. Työntekijöiden määrä on kasvanut neljässä vuodessa viidestäkymmenestä yli kolmeensataan, joista yli 200 työskentelee Suomessa.
– Kasvua voidaan mitata siinäkin, että aloitimme toiminnan Hermia 12:n yhdessä kerroksessa ja nyt olemme levittäytyneet jo neljään kerrokseen.

M-Filesin toiminta on keskittynyt yritysten tiedonhallinnan ratkaisuihin. Tietokantamuotoiseen tietoon ja dokumentteihin liitettävien metatietojen avulla voidaan nopeasti hakea esimerkiksi johonkin aiheeseen tai ajanjaksoon liittyvä tieto.
– Toimialasta riippumatta yritykset ja organisaatiot tuottavat vuoden mittaan valtavan määrän erilaista tietoa. On tutkittu, että toimistotyössä menee paljon aikaa siihen, että tietoa etsitään tai tuotetaan uudestaan tietoa, joka jo on olemassa, mutta jota ei löydetä, Salmi kertoo.
– Yritykset haluavat tehostaa toimintaansa ja siksi tuotteellemme on kysyntää.
M-Filesilla on asiakkaita yli sadasta eri maasta eri puolilla maailmaa.

Myynnin kasvua on suunnattu yhä voimakkaammin ulkomaille, ja kansainvälistyminen on yritykselle tärkeä tavoite. Jalansija on saatu muun muassa Yhdysvalloista, tytäryhtiö löytyy Dallasista.
Vaikka toimipisteitä on ulkomaillakin, Salmi kertoo tuotekehityksen pysyvän Suomessa.
– Ydintuotekehitys vaatii niin kovaa osaamista, että sitä ei voi viedä pois, Salmi toteaa.
M-Files rekrytoi koko ajan alan osaajia. Erilaisten rekrytointikampanjoiden myötä hakemuksia tulee aina useita satoja. Silti osaavaa työvoimaa etsitään koko ajan lisää.
– Hakijoita on paljon, mutta vaatimustasomme on kova. M-Filesilla ollaan tekemisissä hyvin vaativan teknologian kanssa, joten osaamista pitää löytyä.
Koska useissa yrityksissä on jouduttu käymään viime vuosina yt-neuvotteluja, osaavaa työvoimaa on ollut saatavissa.
– Siitä näkökulmasta tämä on hyvää kasvun aikaa.

Viime viikolla julkistettiin Tekniikan Akatemia TAF:n myöntämät Millennium-kunnianosoitukset. Ne jaetaan joka toinen vuosi suomalaisille huippututkijoille ja kasvuyrityksille. Tällä kertaa kunnianosoitukset saivat M-Files sekä Aalto-yliopiston fysiikan professori Sebastiaan van Dijken.
– Kunnianosoituksella on ehdottomasti meille iso merkitys, Salmi toteaa.
– Se tuo meille näkyvyyttä ja on tunnustus siitä, että olemme tehneet edistyksellistä teknologiaa.
M-Filesille on tärkeää myös pitää huoli työntekijöidensä viihtymisestä työpaikalla.
– Olemme haluttu työpaikka ja haluamme pysyä sellaisena, jotta tulevaisuudessakin alan parhaat osaajat haluaisivat työskennellä meillä, Salmi toteaa.

Kaisa Muhonen

Raili Lilja palasi Hervantaan

Hervannassa, Insinöörinkatu 27:ssa avasi ovensa pari kuukautta sitten Sp-Koti Hervanta.
Pirkanmaan alueella toimiva kiinteistönvälitysalan yritys on osa valtakunnallista Sp-Koti-ketjua ja tekee yhteistyötä paikallisten Säästöpankkien kanssa.
– Hervannan toimipisteemme sijaitsee Hervannan Aito Säästöpankin viereisessä talossa, kertoo toimipistettä johtava Raili Lilja.
– Palvelut ovat siis saatavilla mukavasti lähekkäin.

Hervanta on tuttu paikka Raili Liljalle.
– Olen itse entinen hervantalainen. Muutimme Lempäälän puolelle noin 15 vuotta sitten, mutta tätini asuu täällä edelleen, joten Hervannassa on tullut käytyä siitäkin syystä. Ja tietysti ammattini on tuonut minua Hervantaan.
Hervannassa tehdään paljon kiinteistökauppaa.
– Tampereen mittakaavassa Hervanta on hyvin vilkas alue. Monet muuttavat kaupunginosan sisällä asunnosta toiseen. Lisäksi useimmat Hervannan kohteista ovat perheasuntoja, jotka menevät nopeasti kaupaksi.

Kiinteistövälitysalalla työskentely oli Railille toteutunut unelma.
– Eteen tuli sellainen elämänvaihe, että palaset vain loksahtivat kohdalleen. Oli hienoa päästä tekemään työtä, josta todella pitää.
Kun hänelle tarjoutui tilaisuus perustaa Sp-Kodin toimisto Hervantaan, hänen ei tarvinnut kauan miettiä.
– Halusin toimiston Hervantaan ja tykästyin heti liiketilaan.
Sp-Koti Hervanta avasi ovensa kesäkuussa ja alkuun yritys pyöri yhden hengen voimin. Toinen kiinteistövälittäjä aloitti tiloissa tämän viikon maanantaina.
– Tavoitteena on, että vuodenvaihteeseen mennessä Hervannan toimistolla työskentelisi neljä henkilöä.

Sp-Koti Hervanta on saanut toiminnan mukavasti käyntiin ja kauppoja on jo syntynyt.
– Lisäksi palveluihin kuuluu vuokranvälitys. Toiminnan pääpaino on kuitenkin myyntikohteissa.
Vaikka asunnon omistaja huolehtisi ostajan etsimisestä itse, asuntokaupan ammattilaisen palvelut voivat silti tulla tarpeeseen.
– Ammattitaitoisen välittäjän voi pyytää tarkastamaan kohteen ja tilata arvion, Raili Lilja vinkkaa.

Perjantaina 14.8. kello 10-18 SP-kodin Hervannan toimistolla tarjoillaan kakkukahvit.
– Toivottavasti hervantalaiset ja kaikki muutkin poikkeavat tutustumaan meihin, Raili kannustaa.
– Haluamme toimistomme olevan paikka, johon voi aina poiketa juttelemaan asuntokaupan asioista kahvikupin äärellä.

Kaisa Muhonen

Toisen polven isännöitsijät viihtyvät työssään

– Haluamme tukea yrityksen kasvua ja tuoda alalle uusia tuulia, luonnehtivat Tapani Jarmas ja Ville Niemi.
Miesten pyörittämä yritys on Tampereen Ammatti-isännöitsijät Oy, jonka toimipaikka sijaitsee osoitteessa Ahertajankatu 17.
Yrityksellä on ikää jo yli 30 vuotta. Sen perustaja Ilkka Jarmas pyöritti toimintaa vuosikymmeniä yksityisyrittäjänä. Poika Tapani tuli mukaan vuodenvaihteessa 2010.
Tänä keväänä yrityksen osakkaaksi tuli Ville Niemi, toisen polven isännöitsijä hänkin.
– Alaa on tullut seurattua pienestä pitäen, joten tietomäärä on suuri, Niemi toteaa.
– Ammattiin on kasvanut sisään, Jarmas lisää.
– Siihen on perehtynyt monipuolisesti, niin hyviin kuin huonoihinkin puoliin.

Miehet tutustuivat toisiinsa, kun suorittivat isännöitsijän ammattitutkintoa.
– Meillä on samansuuntaiset ajatukset isännöintialan kehittämisestä, joten yhteistyölle on hyvä pohja. Kun molempien isät ovat vielä tuttuja kasvoja monille hervantalaisille, tämä on hyvä paikka yrittää ja tuoda nuorekasta näkökulmaa isännöintiin, Jarmas ja Niemi arvelevat.
– Esimerkiksi ilmoitustaulujen rinnalla voi hyvin käyttää uusia tiedottamisen kanavia, kuten sosiaalista mediaa. Nuorille asukkaille se on luonteva väylä tiedon hankkimiseen. Toki tiedotteet ovat jatkossakin myös ilmoitustauluilla ja kannetaan postiluukkuihin kirjeinä.
Kaksikko painottaa isännöintitoiminnassa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
– Palvelujen ja tiedon saaminen helposti verkkoon on osa sitä, yrittäjät toteavat.

Useat isännöintikohteet sijaitsevat Hervannassa.
– Hervannalla on tiettyjä ominaispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon. Monikulttuurisuus asettaa haasteita kommunikaatiolle, meidän täytyy miettiä, kuinka saamme viestinnän toimimaan mahdollisimman sujuvasti, Jarmas toteaa.
Kaupunginosan monipuolisuus näkyy myös erilaisina oppilaitoksina sekä tutkimuksen ja teknologisen osaamisen kasaantumisena Hervantaan.
Teknologian kaupunginosan rooli näkyy siinäkin, että Hervannan kerrostalot olivat aikanaan hyvin edistyksellisiä taloautomatiikaltaan.

Hervantaan kohosi suuri määrä kerrostaloja 1970–80-lukujen taitteessa. Tämä antaa oman haasteensa.
– Kymmenen vuoden sisään käynnistyy iso remonttiaalto. Luvassa on isoja julkisivu- ja linjasaneerauksia, jolloin selkeän tiedottamisen rooli taas korostuu, Niemi sanoo.
Jarmas ja Niemi pitävät isännöitsijän roolissa tärkeänä myös sitä, että taloyhtiöiden hallitukset pidetään ajan tasalla uusimmista teknisistä ratkaisuista.
– On tärkeää seurata koko ajan alan uusia innovaatioita. Isännöitsijä toimii taloyhtiöön päin tiedon kokoajana ja suodattajana sekä pitää silmällä kokonaisuuden hallintaa remonttitarpeissa. Esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä pitää huomioida myös sen vaikutus ilmanvaihtoon, Jarmas ja Niemi kertovat.

Kaisa Muhonen

Sähköavusteinen polkupyörä ei ole laiskan ihmisen pyörä

Sähköavusteinen polkupyörä ei ole laiskan ihmisen pyörä

pyöränettiinKevään tulo käynnistää pyöräilykauden. Jos haluaa kokeilla sen aloittamista hieman erilaisella menopelillä, kannattaa suunnistaa perjantaina tai lauantaina osoitteeseen Hepolamminkatu 36 C 2. Electrobike Tampere avaa kauden järjestämällä sähköavusteisten polkupyörien koeajotilaisuuden 10.–11.4. kello 12–18.
– Monilla on edelleen mielikuva sähköavusteisesta pyörästä ”mummopyöränä”. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sähköavusteisia pyöriä käyttää yhä useampi pyöräilyharrastajakin, kertoo Antero Jalkanen.
– Pyörämerkkejä on kymmeniä ja kaikkien eri kategorioiden pyöriä on saatavilla sähköavusteisina, niin city-, maasto- kuin maantieajopyöriäkin.
Jalkasen liikkeestä löytyy muitakin sähköavusteisia ajoneuvoja. Hän muun muassa maahantuo sähköskoottereita.
Electrobike Tampere on toiminut Hervannassa muutaman vuoden.
– Hervanta on hyvä paikka erikoistarvikekaupalle, alueella on muitakin erikoistarvikkeiden kauppoja ja mainiot koeajomaastot. Lisäksi teemme tuotekehitysyhteistyötä TTY:n kanssa, Jalkanen kertoo.

Polkemisesta ei kuitenkaan pääse, vaikka sähköavusteisen pyörän satulaan nouseekin.
– Kyse on nimenomaan avusta. Polkimien täytyy pyöriä, jotta avustus voidaan ottaa käyttöön, Jalkanen kertoo.
– Avun määrää voi itse säätää. Ylämäkien pyöräily käy helpommaksi, kun avun määrää nostetaan.
Avustuksen saa myös kokonaan pois, jolloin pyörä toimii kuin tavallinen polkupyörä.

Maksimivauhti sähköavusteisella polkupyörällä on 25 kilometriä tunnissa.
– Jos ajaa lujempaa, se muuttuu tavalliseksi polkupyöräksi, Jalkanen toteaa.
Pyörän akku ladataan laturilla, joka muistuttaa kannettavan tietokoneen laturia. Täyteen ladatulla akulla pääsee ajamaan noin 50–70 kilometriä.
– Akun kesto riippuu paljon siitä, kuinka paljon avustusta käyttää. Akku saattaa kestää paljon pidempäänkin.
Akkua suositellaan säilytettäväksi aina lämpimässä.
– Litiumakku toimii kyllä hyvin pakkasellakin, sillä ajon aikana se pysyy lämpimänä. Teho ja jännite säilyvät ja akku toimii yhtä hyvin kuin kesälläkin, mutta pakkasella akun kapasiteetti laskee hieman, eli yhdellä latauksella saavutettava ajomatka lyhenee, Jalkanen kertoo.

Sähköavusteisuus kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti maastopyöräilyn harrastajia. Myös muihin tarkoituksiin pyöriä hankitaan.
– Esimerkiksi työmatkapyöräilijöille on miellyttävää, kun töihin voi polkea vähemmällä hikoilulla ja kotimatkasta tehdä itselleen kunnollisen treenin. Säätäminen on se ”juttu” sähköpyöräilyssä.
Jalkanen arvelee, että sähköavusteisuus voi jopa lisätä liikuntaa.
– Kun pyöräily on hauskaa, lähtee pyörällä liikkeelle useammin ja ajaa pidempiä matkoja. Sähköpyörä on myös nopein ajoneuvo taajamissa eikä sen käyttö ole julkisen liikenteen tavoin rajoitettu aikatauluihin ja reitteihin.

Arto Aaltonen poikkesi liikkeeseen koeajolle.
– Olen joskus kokeillut cyclocross-pyörää. Tämä oli huomattavasti helpompi ajaa, Aaltonen kertoo.
– Vauhdikasta ja kuitenkin hengästyttävää menoa, hän kuvailee.
Aaltonen jäi vielä harkitsemaan, mutta arveli ostopäätöksen varmasti syntyvän.
– Täytyy ensin testailla vielä lisää.

Pin It on Pinterest