Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Koululaiset perustivat oikeita yrityksiä – ottivat jopa lainaa

Koululaiset perustivat oikeita yrityksiä – ottivat jopa lainaa

Etelä-Hervannnan koululaiset ovat tänä keväänä perustaneet iltapäiväkerhossa neljä yritystä. Kyse on Nuori Yrittäjyys ry:n alaisesta Pikkuyrittäjät-konseptista.

Yhteensä 13 koululaista neljänneltä ja viidenneltä luokalta Etelä-Hervannan koulusta osallistui touhuun. Yrittäjyyttä harjoiteltiin kymmenen viikkoa ja se huipentui Koskikeskuksessa pidettyyn tapahtumaan, jossa oppilaat myivät yritystensä tuotteita.
– Yhden yrityksen nimi oli Vauhtipatukka. Se myi itsetehtyjä terveellisiä välipalapatukoita. THK-niminen yritys myi itsetehtyjä muffinsseja, donitseja ja kaurakeksejä. Kaikkien korut & kortit -yritys myi koruja ja kortteja, kertoo Pikkuyrittäjien ohjaaja Saana Tyni, joka on itsekin yrittäjä Koti Puhtaaksi Oy:ssä.

Tyni kertoo, että iltapäiväkerhossa opeteltiin yrittäjyyttä ihan alusta asti.
– Ensin etsittiin tiimi ja mietittiin yritysidea. Yritykselle piti keksiä myös nimi ja suunnitella logo.

Tynin mukaan koululaisten kanssa käytiin läpi, mitä raha on ja miksi esimerkiksi veroja pitää maksaa. Koululaiset harjoittelivat myös myyntipuheita ja suunnittelivat markkinointia ja mainontaa.
– Teimme kannattavuuslaskelmia ja suunnittelimme hinnastot.

Tyni kertoo, että kaikki pikkuyrittäjät olivat ottaneet velkaa tuotteiden valmistusta varten. Suurin osa lapsista oli saanut rahaa lainaan vanhemmiltaan.
– Lapset ovat valtavan nokkelia. Sitä oli ilo seurata. Siitä sai itsekin virtaa, Tyni kertoo.

Tynin mukaan Nuori Yrittäjyys ry haluaa hankkeella tarjota yrittäjyyskasvatusta ja madaltaa kynnystä ryhtyä yrittäjäksi.
– Lähdin mielelläni mukaan vetäjäksi, kun kuulin tästä konseptista.

Koskikeskuksessa järjestetyssä lopputapahtumassa maaliskuun puolivälissä kävi kova kuhina, kun lapset myivät tuotteitaan.
– Tienestiä tuli suurin piirtein 20–70 euroa per yritys, Tyni kertoo.

Koululaiset saivat tienaamansa rahat itselleen. Veroja niistä ei tarvinnut maksaa.
– Kuittivelvoite sen sijaan oli. Jokaisesta ostoksesta kirjoitettiin kuitti, Tyni sanoo.

 

Freija Metsähalme

Kuva: Etelä-Hervannan koulun oppilaat perustivat neljä yritystä Koskikeskukseen. Yritykset myivät muun muassa leivonnaisia ja koruja. Kuva: Saana Tyni

Hepulikirppis keskittyy lapsiin

Viime sunnuntaina Hervannassa avautui uusi kirppis osoitteessa Insinöörinkatu 27. Hepulikirppiksellä myynnissä on lapsiperheille tarpeellista tavaraa.
– Lasten vaatteita ja tarvikkeita, leluja, pelejä ja kirjoja. Lisäksi tarjolla on ollut äitiys- ja imetysvaatteita ja lastenhuoneen sisustustavaraa, kertoo yrittäjä Minna Sorvoja.
– Etenkin kestävillä leluilla, kuten duploilla, on ollut hyvin kysyntää.
Myyntipöydät on järjestetty siten, että tilaan jää myös leikki- ja sohvanurkkaus.
– Siinä voi vaikka isä kahvitella ja lapset leikkiä sen aikaa, kun äiti shoppailee, Sorvoja naurahtaa.

Sorvoja on aikaisemmin toiminut ravintola-alalla. Yrittäjäkokemustakin häneltä löytyy.
– Neljän lapsen äidille kirpparit ovat tulleet tutuiksi, Sorvoja kertoo.
– Tällä suunnalla ei ole lastenvaatekirppistä. Olen pitkään miettinyt, eikö Hervanta olisi sellaiselle otollinen paikka.
Sorvoja kartoitti hervantalaisperheiden ajatuksia lastenvaatekirppiksestä muun muassa Facebookin kautta.
– Sain palautetta, että tällaiselle kirppikselle olisi tarvetta, ja päätin uskaltaa kokeilla.

Tavallisen myyntipaikan vaihtoehtona Hepulikirppiksellä on kassipaikka.
– Kassipaikka tarkoittaa, että myyntiin voi tuoda tavaraa yhden Ikea-kassillisen verran. Kassipaikkalaisia yhdistellään samoihin myyntipöytiin. Näin on mahdollista ottaa kirppispaikka pienemmälläkin tavaramäärällä edullisemmin, Sorvoja kertoo.
Myyntipaikkoja on varattu heti  alkuun mukavasti, mutta tilaakin vielä on.
– Tällä hetkellä pöydän saa vielä saman tien.
Vaihtuvan kirppistavaran lisäksi myynnissä on muutaman paikallisen tekijän käsitöitä.

Kaisa Muhonen

Sisustustarrat tuovat ilmettä huoneeseen

Sisustustarrat tuovat ilmettä huoneeseen

Kaukajärven keskustassa, osoitteessa Keskisenkatu 6, avasi ovensa elokuun lopulla kukkakauppa Kukka-Minttu. Yritys on kaukajärveläisille tuttu, sillä se on toiminut kymmenisen vuotta Juvankadulla.
– Ensimmäinen toimipaikka oli Messukylässä, siellä avattiin vuonna 1991, kertoo yrittäjä Päivi Virtanen.
24 vuotta alalla viihtynyt Virtanen on tyytyväinen kukkakaupan nykyiseen paikkaan.
– Vilkkaammalla paikalla ihmiset huomaavat liikkeen paremmin. Vanhat asiakkaat ovat löytäneet yrityksen hyvin ja uusiakin on ehtinyt tulla.
Lokakuun lopulla kysyntää on ollut etenkin callunoilla, joita laitetaan pihaan nyt, kun kesä on mennyt.

Kukkakaupan valikoimassa näkyy sesonkien vaihtuminen.
– Syksyllä esimerkiksi Pyhäinpäivän vietto näkyy kukkakaupassa. Joulukukkiakin on alettu kysellä jo lokakuun puolella, Virtanen kertoo.
Isänpäivä ei ole äitienpäivän veroinen kukkamyynnissä, mutta paljon silti isejäkin muistetaan kukilla.
– Isä saa yleensä leikkokukkakimpun, hyvin harvoin ruukkukasvia. Leikkokukkien valikoimasta löytyy kyllä kukkia monenlaiseen makuun. MinttuNettiin
Virtasen oma suosikkikukka on pioni. Koska työpäivät ovat pitkiä, kotona on yleensä helppohoitoinen orkidea ja tulilatva.
– Ja leikkokukkia pitää aina olla keittiön pöydällä.

Kukkien lisäksi Kukka-Mintussa on myynnissä erilaista sisustustavaraa, kuten esimerkiksi ovikransseja, pieniä seinäkoristeita, silkkikukkia, lyhtyjä ja ruukkuja.
Valikoimat vaihtuvat sesongin ja kysynnän mukaan.
– Vuosien varrella olen oppinut aika hyvin arvaamaan, minkätyyppiset sisustustavarat asiakkaita kiinnostavat, Virtanen kertoo.
– Aina on tärkeää kuunnella asiakkaiden toiveita.
Myös vuodenaika vaikuttaa siihen, millä sisustustavaralla on kysyntää. Esimerkiksi kesällä ei juurikaan myydä lyhtyjä, vaan niiden aika tulee iltojen pimetessä.
– Tällä hetkellä kysyttyjä ovat olleet sisustustarrat, jotka ovat vielä kohtuullisen uusi ilmiö, Virtanen kertoo.
Tarralla saa hauskan yksityiskohdan tai sommitelman sisustukseen.

Kaisa Muhonen

Raili Lilja palasi Hervantaan

Hervannassa, Insinöörinkatu 27:ssa avasi ovensa pari kuukautta sitten Sp-Koti Hervanta.
Pirkanmaan alueella toimiva kiinteistönvälitysalan yritys on osa valtakunnallista Sp-Koti-ketjua ja tekee yhteistyötä paikallisten Säästöpankkien kanssa.
– Hervannan toimipisteemme sijaitsee Hervannan Aito Säästöpankin viereisessä talossa, kertoo toimipistettä johtava Raili Lilja.
– Palvelut ovat siis saatavilla mukavasti lähekkäin.

Hervanta on tuttu paikka Raili Liljalle.
– Olen itse entinen hervantalainen. Muutimme Lempäälän puolelle noin 15 vuotta sitten, mutta tätini asuu täällä edelleen, joten Hervannassa on tullut käytyä siitäkin syystä. Ja tietysti ammattini on tuonut minua Hervantaan.
Hervannassa tehdään paljon kiinteistökauppaa.
– Tampereen mittakaavassa Hervanta on hyvin vilkas alue. Monet muuttavat kaupunginosan sisällä asunnosta toiseen. Lisäksi useimmat Hervannan kohteista ovat perheasuntoja, jotka menevät nopeasti kaupaksi.

Kiinteistövälitysalalla työskentely oli Railille toteutunut unelma.
– Eteen tuli sellainen elämänvaihe, että palaset vain loksahtivat kohdalleen. Oli hienoa päästä tekemään työtä, josta todella pitää.
Kun hänelle tarjoutui tilaisuus perustaa Sp-Kodin toimisto Hervantaan, hänen ei tarvinnut kauan miettiä.
– Halusin toimiston Hervantaan ja tykästyin heti liiketilaan.
Sp-Koti Hervanta avasi ovensa kesäkuussa ja alkuun yritys pyöri yhden hengen voimin. Toinen kiinteistövälittäjä aloitti tiloissa tämän viikon maanantaina.
– Tavoitteena on, että vuodenvaihteeseen mennessä Hervannan toimistolla työskentelisi neljä henkilöä.

Sp-Koti Hervanta on saanut toiminnan mukavasti käyntiin ja kauppoja on jo syntynyt.
– Lisäksi palveluihin kuuluu vuokranvälitys. Toiminnan pääpaino on kuitenkin myyntikohteissa.
Vaikka asunnon omistaja huolehtisi ostajan etsimisestä itse, asuntokaupan ammattilaisen palvelut voivat silti tulla tarpeeseen.
– Ammattitaitoisen välittäjän voi pyytää tarkastamaan kohteen ja tilata arvion, Raili Lilja vinkkaa.

Perjantaina 14.8. kello 10-18 SP-kodin Hervannan toimistolla tarjoillaan kakkukahvit.
– Toivottavasti hervantalaiset ja kaikki muutkin poikkeavat tutustumaan meihin, Raili kannustaa.
– Haluamme toimistomme olevan paikka, johon voi aina poiketa juttelemaan asuntokaupan asioista kahvikupin äärellä.

Kaisa Muhonen

Toisen polven isännöitsijät viihtyvät työssään

– Haluamme tukea yrityksen kasvua ja tuoda alalle uusia tuulia, luonnehtivat Tapani Jarmas ja Ville Niemi.
Miesten pyörittämä yritys on Tampereen Ammatti-isännöitsijät Oy, jonka toimipaikka sijaitsee osoitteessa Ahertajankatu 17.
Yrityksellä on ikää jo yli 30 vuotta. Sen perustaja Ilkka Jarmas pyöritti toimintaa vuosikymmeniä yksityisyrittäjänä. Poika Tapani tuli mukaan vuodenvaihteessa 2010.
Tänä keväänä yrityksen osakkaaksi tuli Ville Niemi, toisen polven isännöitsijä hänkin.
– Alaa on tullut seurattua pienestä pitäen, joten tietomäärä on suuri, Niemi toteaa.
– Ammattiin on kasvanut sisään, Jarmas lisää.
– Siihen on perehtynyt monipuolisesti, niin hyviin kuin huonoihinkin puoliin.

Miehet tutustuivat toisiinsa, kun suorittivat isännöitsijän ammattitutkintoa.
– Meillä on samansuuntaiset ajatukset isännöintialan kehittämisestä, joten yhteistyölle on hyvä pohja. Kun molempien isät ovat vielä tuttuja kasvoja monille hervantalaisille, tämä on hyvä paikka yrittää ja tuoda nuorekasta näkökulmaa isännöintiin, Jarmas ja Niemi arvelevat.
– Esimerkiksi ilmoitustaulujen rinnalla voi hyvin käyttää uusia tiedottamisen kanavia, kuten sosiaalista mediaa. Nuorille asukkaille se on luonteva väylä tiedon hankkimiseen. Toki tiedotteet ovat jatkossakin myös ilmoitustauluilla ja kannetaan postiluukkuihin kirjeinä.
Kaksikko painottaa isännöintitoiminnassa avoimuutta ja läpinäkyvyyttä.
– Palvelujen ja tiedon saaminen helposti verkkoon on osa sitä, yrittäjät toteavat.

Useat isännöintikohteet sijaitsevat Hervannassa.
– Hervannalla on tiettyjä ominaispiirteitä, jotka tulee ottaa huomioon. Monikulttuurisuus asettaa haasteita kommunikaatiolle, meidän täytyy miettiä, kuinka saamme viestinnän toimimaan mahdollisimman sujuvasti, Jarmas toteaa.
Kaupunginosan monipuolisuus näkyy myös erilaisina oppilaitoksina sekä tutkimuksen ja teknologisen osaamisen kasaantumisena Hervantaan.
Teknologian kaupunginosan rooli näkyy siinäkin, että Hervannan kerrostalot olivat aikanaan hyvin edistyksellisiä taloautomatiikaltaan.

Hervantaan kohosi suuri määrä kerrostaloja 1970–80-lukujen taitteessa. Tämä antaa oman haasteensa.
– Kymmenen vuoden sisään käynnistyy iso remonttiaalto. Luvassa on isoja julkisivu- ja linjasaneerauksia, jolloin selkeän tiedottamisen rooli taas korostuu, Niemi sanoo.
Jarmas ja Niemi pitävät isännöitsijän roolissa tärkeänä myös sitä, että taloyhtiöiden hallitukset pidetään ajan tasalla uusimmista teknisistä ratkaisuista.
– On tärkeää seurata koko ajan alan uusia innovaatioita. Isännöitsijä toimii taloyhtiöön päin tiedon kokoajana ja suodattajana sekä pitää silmällä kokonaisuuden hallintaa remonttitarpeissa. Esimerkiksi ikkunaremontin yhteydessä pitää huomioida myös sen vaikutus ilmanvaihtoon, Jarmas ja Niemi kertovat.

Kaisa Muhonen

Pin It on Pinterest