Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Lapset pääsivät metsätyökoneen kyytiin Vuoreksessa: ”Paras retki ikinä”

Lapset pääsivät metsätyökoneen kyytiin Vuoreksessa: ”Paras retki ikinä”

Vuoreksessa sijaitsevan Pilke Tiedepäiväkoti Hokauksen lapset saivat kutsun tulla seuraamaan metsäkoneen työskentelyä päiväkodin lähellä olevalle työmaalle.

Maanrakennusyritys Axbella Oy on jo kolmen vuoden ajan urakoinut maanrakennustöitä Vuoreksessa. Nyt heillä on työmaa aivan lähellä päiväkoti Hokausta Mäyränmäessä.

Yrityksessä koneenkuljettajana työskentelevä, Harri Kämppi, sai ajatuksen kutsua päiväkodin lapset työmaalle. Päiväkodinjohtaja Kirsi Kurkinen, henkilökunta ja lapset ottivat ihastuneena kutsun vastaan.
– Mahtavaa, että on ihmisiä, jotka ajattelevat pieniä lapsia ja ymmärtävät tällaisten kokemusten merkityksen lasten elämässä, päiväkodinjohtaja Kurkinen kiittelee.

Retkeläisiä oli vastaanottamassa toimitusjohtaja Tero Yli-Hietanen ja koneenkuljettaja Harri Kämppi. Harri  oli järjestänyt lapsille perinteisten metsämiesten rakovalkean, jota katsellessa nautittiin lämmintä mehua ja keksejä.

Metsäkone Moto saapui paikalle ja aloitti puiden kaadon ja karsinnan Lapset seurasivat koneen työskentelyä ihastuneen ihmetyksen vallassa. Lapset, jotka uskalsivat, pääsivät myös kaivinkoneen hyttiin kokeilemaan, millaista on kaivaa oikealla kaivinkoneella.

Retkellä vierähti mukavasti koko aamupäivä. Retki oli oivallinen sattuma, koska päiväkodissa koko kevään teemana on metsä.
– Lapset saivat omakohtaista kokemusta ja muistoja sekä paljon hyvää kuva- ja videomateriaalia, jota voimme käyttää lasten kanssa jatkotyöskentelyssä, Kurkinen sanoo.

Lapset olivat retkestä innoissaan.
– Tämä on paras retki ikinä, kiteytti Atte Rättö, 4, kaikkien tunnelmat retken jälkeen.

Kuvat: Kirsi Kurkinen

Virolaistenpuistoon hulevesijärjestelmä, koirapuisto, viljelypalstoja ja latureitti

Virolaistenpuisto on Vuoreksessa sijaitseva luonnonmukainen virkistysalue Virolainen-järven pohjoispuolella. Virolaistenpuiston yleissuunnitelma on nähtävänä ja kommentoitavana 6.–20.6.2016 maastossa asuntomessualueen pohjoispuolella, verkkosivuilla ja palvelupiste Frenckellissä, Frenckellinaukio 2 B. Verkossa viheralueen yleissuunnitelmaluonnosta pääsee katselemaan täällä.

Virolaisenpuisto rajautuu länsireunastaan Virolaisen asuntoalueeseen ja pohjoisessa Isokuusi II:n Aurinkorinteen kaava-alueeseen. Nykyisellään alue on pääosin metsäsaarekkeen ympäröimää viljelystä poistunutta pensoittunutta peltoa, ja ojien umpeuduttua sinne on alkanut kerääntyä paljon hulevesiä. Virkistysalueelle on suunniteltu hulevesijärjestelmä avouomineen. Läheisen asutuksen sade- ja sulamisvedet eli hulevedet johdetaan nauhamaisiin biosuodattimiin, jonka läpi ne suotautuvat edelleen puistoa halkovaan hulevesiuomaan ennen valumistaan Virolaiseen. Biosuodatin on noin metrin paksuinen kasvipeitteinen suodattava rakenne, joka kuivatetaan salaojin. Hulevesien suotautuessa biosuodattimen läpi, kasvillisuus ja rakenteen maakerrokset puhdistavat hulevettä. Hulevesiuomiksi kunnostetaan entisiä pelto-ojia. Ojien reuna-alueet toimivat tulvaniittyinä.

Virolaistenpuiston pohjoisreunan kautta on merkitty kulkevaksi osa Vuoreksen latureitistä. Nykyistä puistokäytävää jatketaan itään, ja sen kautta saadaan kulkuyhteys suunnitelmassa esitetylle palstaviljelyalueelle. Länsireunalle on merkitty koirapuisto, jossa on omat aitaukset pienille ja isoille koirille. Puiston ilme säilyy luonnonmukaisena. Niittyalueet hoidetaan maisemaniittynä. Metsäisiä liito-oravan elinympäristöjä ja lepakoille tärkeää peltoaluetta kiertävää metsänreunavyöhykettä hoidetaan suojelualueena. Pajupensastoa raivataan osittain järvinäkymän suuntaan.
Virolaistenpuisto toteutetaan vaiheittain. Tänä vuonna rakennetaan hulevesijärjestelmä ottamaan vastaan Aurinkorinteen hulevedet. Loput viheralueen toiminnoista rakennetaan talousarviomäärärahojen mukaisesti.

Satayksi omakotitonttia haettavana Tampereella

Tampereen kaupungin kiinteistötoimi tarjoaa tontteja pientalojen omatoimiseen rakentamiseen tänäkin keväänä. Hakuaika on 28.4.-11.5., ja tarjolla on 101 tonttia. Tonteista 42 on uusia ja 59 aikaisemmilta hakukerroilta hakematta jääneitä tai peruuntuneita.
Uudet tontit sijaitsevat Haukiluomassa (9), Ikurissa (4), Koivistonkylässä (1), Lamminpäässä (4), Olkahisissa (1) ja Vuoreksen Isokuusessa (23). Ikurin ja Haukiluoman tontit vuokrataan. Koivistonkylän, Lamminpään ja Olkahisten tontit myydään. Vuoreksen Isokuusen tonteista osa vuokrataan, osa myydään kiinteällä hinnalla ja osa tarjousten perusteella.
Haukiluoman tonteilla pyritään vastaamaan julkisuudessa olleeseen pienten omakotitalojen tonttikysyntään. Tonteilla on rakennusoikeutta päärakennuksille 150 kerrosneliömetriä tavannomaisen vähintään 200 neliömetrin sijaan.
Aiemmista hauista jääneet Hervantajärven, Multisillan ja Tohlopin tontit vuokrataan. Vuoreksen tontit myydään. Kalkun tontin voi ostaa tai vuokrata.
Nyt hakuun tulevien tonttien lisäksi kaupungilla on jatkuvassa haussa tontteja Kämmenniemessä.

Tontteja voi hakea sähköisesti kaupungin verkkosivujen kautta tai paperihakemuksella.
Tonttien saajat arvotaan 2-3 viikon kuluessa hakuajan päättymisen jälkeen. Tontin saaneille ja varasijoille päässeille ilmoitetaan arvonnan tuloksesta henkilökohtaisesti.
Tarjoukset käsitellään mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen. Hyväksytyn tarjouksen jättäneille ilmoitetaan tarjouksen hyväksymisestä henkilökohtaisesti.

 

Vuoreslaiset entistä tyytyväisempiä asuinalueeseensa

Tampereen Vuoreksessa asuvien tyytyväisyys rakentuvaan kaupunginosaan on kasvanut entisestään. Tampereen kaupungin Vuores-projekti teetti vuodenvaihteessa 2015-2016 tutkimuksen, jolla kerättiin tietoa Vuoreksen asukkaiden tyytyväisyydestä ja tarpeista asumiseen ja palveluihin liittyen. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin keväällä 2013.
Ylätason mittareilla tyytyväisyyden taso on erinomainen. Vastaajista peräti 99 prosenttia olisi oman kokemuksensa perusteella valmis ehdottomasti tai mahdollisesti suosittelemaan Vuoresta asuinpaikkana. Vuoden 2013 asukastutkimuksessa valmiita suosittelemaan oli 93 prosenttia vastaajista.
Nyt 95 prosenttia vastaajista koki, että Vuores on vastannut asuinpaikkana odotuksia todella tai melko hyvin, kun vuonna 2013 vastaava lukema oli 89 prosenttia. Tutkimukseen vastanneet antoivat Vuorekselle kokonaisarvosanan 5,7 asteikolla 1–7.

Vastaajat katsoivat, että Vuoreksessa on onnistuttu erityisesti luonnonläheisyydessä, rauhallisuudessa, turvallisuudessa ja perheystävällisyydessä. Myös koulu- ja päivähoitopalvelut koettiin onnistuneiksi. Avoimissa kysymyksissä eniten kiitosta saivat Vuoreksen luonto sekä ulkoilu- ja lenkkeilymahdollisuudet.
Vastaajat näkivät kehittämisen tarvetta joukkoliikenteessä: bussien toivottiin kulkevan tiheämmin ja yöaikaan. Kaupallisista palveluista asukkaat kaipasivat Vuorekseen muun muassa apteekkia sekä isompaa ruokakauppaa. Myös harrastusmahdollisuuksia toivottiin lisää, erityisesti kuntosalia.

Vastanneista 68 prosenttia on muuttanut Vuorekseen muualta Tampereelta, yleisimmin Hervannasta. Lähikuntien lisäksi tulijoita on kauempaakin Suomesta.
Vastaajista 94 prosenttia koki löytäneensä haluamansa asunnon Vuoreksesta todella tai melko helposti. Vuoreksessa halutaan myös pysyä: vastaajista 16 prosentilla on tarve vaihtaa asuntoa lähitulevaisuudessa, ja noin puolet heistä aikoo etsiä uutta asuntoa Vuoreksen sisältä.
Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy, ja vastauksia saatiin 156 taloudesta.

Vuorekseen on viime vuosina valmistunut eniten asuntoja kaikista Tampereen kaupunginosista: vuonna 2015 alueelle valmistui noin 400 asuntoa kerros-, rivi-, pari- ja omakotitaloihin. Tällä hetkellä Vuoreksessa asuu noin 2000 asukasta.
Vuoreksen palvelut kehittyvät jatkuvasti. Vuoreskeskuksessa on tällä hetkellä muun muassa kaksi lähikauppaa, kampaamoja, lounaskahvila ja pizzeria. Alaluokkalaiset käyvät koulua Vuores-talossa, ja kolmas päiväkoti valmistuu Mäyränmäkeen syksyllä 2016.

Teatterikurssi kutsuu Vuoreksessa

Tammikuussa Vuores-talolla käynnistyi Ahjolan kansalaisopiston teatterikurssi. Aikuisten teatteriryhmä Vuoreksessa kokoontuu tiistaisin kello 16.45–20.00.
– Kaikki ovat tervetulleita mukaan, aikaisempaa teatterikokemusta ei tarvita, kannustaa ryhmää ohjaava Mirka Weimer.
– Kevään aikana käydään läpi teatterin perusharjoituksia ja valmistetaan pieni esitys.
Ryhmä on ehtinyt kokoontua jo muutaman kerran, mutta mukaan pääsee vielä hyvin.
– Tällä hetkellä mukana on kuusi kurssilaista. Ilmoittautua voi Ahjolan kautta tai tulemalla paikan päälle Vuores-talolle ensi tiistaina.

Teatterikurssille on lähtenyt jo mukaan monipuolisesti osallistujia. Mukana on miehiä ja naisia, ikäjakaumalla parikymppisestä eläkeläiseen.
– Koossa on aivan ihana ja innostunut ryhmä! Meillä on ollut todella hyvä meininki ensimmäisillä kerroilla, Weimer kertoo.
– Jotkut ovat tehneet teatteria aikaisemminkin jonkin verran, osa on nyt ensimmäistä kertaa mukana. On ollut mukava kuulla ihmisiltä, että he ovat haaveilleet teatteriharrastuksesta pitkään ja nyt uskaltautuneet vihdoin mukaan. Edessä on hieno kevät tämän ryhmän kanssa.
Kevään aikana kurssin painopiste on ryhmäytymisessä ja teatterin perusasioihin tutustumisessa.
– Valmistelemme myös pienimuotoisen esityksen, jota varten teemme kirjoitusharjoituksiakin.
Weimer arvelee, että jos ryhmätoiminta jatkuu ensi syksynä, tavoitteeksi asetetaan näytelmä, jolla olisi useampia esityskertoja.

Weimer valmistui Teatterikorkeakoulusta teatterinopettajaksi vuonna 2003 ja on työskennellyt freelancerina jo sitä ennen.
– Opetan ja ohjaan pitkin poikin Pirkanmaata, Weimer luonnehtii.
Hän on vetänyt kansalaisopistoryhmien lisäksi paljon erityisryhmille suunnattuja kursseja ja myös taiteen perusopetuksen ryhmiä.
– Kurssin sisältö riippuu aina ryhmästä. Samoja harjoituksia voi toki tehdä sovellettuina eri ryhmien kanssa.
Sisällön kannalta on aina olennaista kurssin tavoite.
– Esimerkiksi lasten ja nuorten ryhmissä tai erityisryhmissä voi olla painopiste jossain muualla kuin esityksen tekemisessä, vaikkapa ilmaisun ja itsetuntemuksen kehittämisessä tai maahanmuuttajanuorilla suomen kielen taitojen harjoittelussa. Teatteriryhmissä lähdetään liikkeelle teatteri-ilmaisun perusharjoituksista, joihin kuuluu esimerkiksi kontakti-, luottamus-, aisti- ja äänenkäyttöharjoituksia, puhe- sekä liike-ilmaisun harjoituksia. Lisäksi harjoitellaan roolihenkilön rakentamista ja tutustutaan improvisaation perusteisiin.

Uudelle asuinalueelle toivotaan syntyvän taide- ja kulttuuritoimintaa, johon asukkaat pääsevät osallisiksi.
– Toivottavasti tästä tulisi pysyvä ryhmä, joka rakentaisi esityksiä Vuoreksen alueelle, Weimer toteaa.
– Teatteritoiminta on osaltaan tuomassa yhteisöllisyyttä uudelle alueelle, jossa ihmiset eivät vielä tunne toisiaan. Toivottavasti mukaan innostuisi lisää väkeä niin Vuoreksesta kuin sen ympäristöstäkin.

Kaisa Muhonen

Pin It on Pinterest