Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
TTY ja CERN kehittävät uuden sukupolven hiukkaskiihdytintä

TTY ja CERN kehittävät uuden sukupolven hiukkaskiihdytintä

Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat ovat mukana Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERN koordinoimassa kansainvälisessä suurhankkeessa. Sen tavoitteena on suunnitella uuden sukupolven hiukkaskiihdytin. TTY:n tutkijat ovat mukana kehittämässä ja suunnittelemassa hiukkaskiihdyttimen magneettien suojausta.

Tutkijat pääsevät tulevaisuudessa pureutumaan yhä syvemmälle luonnonlakien sekä pimeän aineen ja muiden universumin mysteerien olemukseen uuden hiukkaskiihdyttimen avulla. Suunnitteilla oleva hiukkaskiihdytin on monin verroin tällä hetkellä CERNissä toimivaa LHC-kiihdytintä tehokkaampi.

Tällä hetkellä CERNissä toimiva LHC-kiihdytin on 27 kilometriä pitkä ympyrän muotoinen kiihdytin, jossa hiukkasia törmäytetään valtavilla energioilla.
– Kiihdytin toimii loistavasti. Se on täyttänyt odotukset muun muassa Higgsin hiukkasen ”löytymisessä”, mihin liittyi 2013 Nobelin Fysiikan palkintokin. Nyt suunniteltava uusi kiihdytin, työnimeltään Future Circular Collider (FCC), tulee toteutuessaan korvaamaan LHC:n arviolta noin
30 vuoden kuluttua. Sen avulla hiukkasfysiikan tutkimus voidaan tuoda ennen näkemättömälle tasolle, kertoo projektissa mukana oleva Suomen Akatemian tutkijatohtori Tiina Salmi TTY:ltä.

FCC:n sata kilometriä pitkässä kiihdyttimessä hiukkasten törmäysenergia olisi moninkertainen nykyiseen kiihdyttimeen verrattuna. Törmäysenergia, jota mitataan teraelektronivoltteina, tarkoittaa sitä energiaa, minkä kaksi lähes valonnopeuteen kiihdytettyä hiukasta, kuten protonia, tuovat törmäyskohtaan. Törmäyksessä protonien rakenne hajoaa ja energiaa vapautuu.
– Fyysikoita kiinnostaa se, mitä tästä vapautuneesta energiasta muodostuu. Olosuhteet saattavat näissä pisteissä olla hyvin lähellä alkuräjähdystä. Mitä enemmän teraelektronivoltteja, sitä enemmän tutkittavaa, Salmi kertoo.

Sykemittarifirma Polarin johtaja: Tästä syystä perustimme konttorin Hervantaan

Sykemittarifirma Polarin johtaja: Tästä syystä perustimme konttorin Hervantaan

Sykemittarivalmistaja Polar Electro Oy avasi toimipisteen Tampereen teknilliselle yliopistolle Hervantaan viime syyskuussa. Toimitilat sijaitsevat Kampusareenan ykköskerroksen käytävällä juuri sisäänkäynnin vieressä. Ikkunat on tarkoin peitetty mainosplakaateilla. Ulkopuolisilla tai medialla ei ole asiaa tiloihin.
– Tämä on korkeimman turvanluokituksen yksiköitämme. Emme laske sinne ketään ulkopuolisia. Pöydillä voi olla tulevia tuotteitamme. Teollisuusvakoilu on ihan tätä päivää, joten suhtaudumme näihin tietoturva-asioihin vakavasti, kertoo Polar Electron johtaja Teijo Himanen.

Polar Electron toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä noin 20 työntekijää. He koodaavat ja testaavat Polarin palveluita, sovelluksia sekä rannelaitteita ja sensoreita.
– Rannelaitteet ovat nykyään hyvin lähellä kännyköitä.
Enempää työntekijöitä Hervannan tämänhetkisiin tiloihin ei mahdu. Harkinnassa Himasen mukaan on, että tarvitseeko yritys pian lisää tilaa.
Himanen oli puhumassa helmikuussa Tampereen teknillisellä yliopistolla järjestetyllä Teknologia-aamiaisella, jolla TTY:llä toimivat yritykset esittäytyivät.

Polar Electron pääkonttori sijaitsee Kempeleessä, jossa yritys on valmistanut sykemittarituotteita 40 vuotta.
– Tuotteet tehtiin vuosikaudet itse pääkonttorissa Kempeleessä. Kun markkinoille tuli kasvavassa määrin kilpailijoiden mittareita ja internetsovelluksia, huomasimme, että osaamista on etsittävä laajemmin.
Vuonna 2003 yritys osti Jyväskylästä ohjelmistotalon ja laajeni sinne. Viime syksynä yritys avasi toimipisteen Tampereelle.

Tampereelle tuloon vaikutti alueen teknologiakeskittymä ja toisaalta Microsoftin lopettamisen takia vapautuneet työntekijät.
Kun Himanen teki syksyllä 2016 työhaastatteluja Tampereella, toimipisteen sijainti ei ollut vielä selvillä.
– Päätin kysyä työnhakijoilta, minne he haluaisivat tilat. Lähes kaikki sanoivat, että jos he saavat päättää, niin Hervannan alueelle. Tämä oli omalta osaltaan tukemassa valintaamme Hervantaan ja TTY:n läheisyyteen, Himanen kertoo.

Himasen mukaan Polar Electrolle hakeutuu töihin usein liikunnasta ja terveydestä kiinnostuneita työntekijöitä.
– Useat työntekijöistämme harrastavat liikuntaa, muun muassa triathlonia, ultrajuoksua tai muuta urheilua. Moni työntekijöistämme haluaa tehdä töitä liikuntaan liittyvien tuotteiden parissa ja se on ollut vahvana vaikuttajana työpaikan valinnan suhteen.

 

Fakta: Polar Electro Oy
Valmistaa sykemittaustuotteita. Perustettu vuonna 1977.
Toimii Suomessa Tampereella, Jyväskylässä ja Kempeleessä.
Maailman laajuisesti työntekijöitä on 1 400, joista Suomessa noin 450.
Tampereen TTY:n toimipisteessä henkilöstöä on noin 20.
Liikevaihto oli vuonna 2015 reilu 200 miljoonaa euroa.
Viime vuoden tulostietoja ei ole vielä julkaistu.

 

Freija Metsähalme

 

Kuva: Polar Electron johtaja Teijo Himanen ei laske ulkopuolisia Hervannan toimipisteeseen. TTY:n Kampusareenalla sijaitsevissa tiloissa työskentelee noin 20 työntekijää.

TTY:n hallitus perää riittävää rahoitusta uudelle yliopistolle

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun fuusio Tampere3 on kansallisesti merkittävin meneillään oleva korkeakoulujärjestelmän rakenteellisen kehittämisen hanke. TTY:n hallitus pitää erittäin tärkeänä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulun nykyinen laadukas opetus ja muu toiminta eivät vaarannu taloudellisten resurssien vuoksi.
Tampereen teknillisenä yliopistona toimivan TTY-säätiön hallituksen puheenjohtajan Tero Ojanperän mukaan TTY on vahvasti sitoutunut Tampere3-yliopistokonsernin toteuttamiseen. Monialainen, joustavat koulutuspolut tarjoava, strategisesti johdettu ja vahvan talouden omaava yliopistokonserni on erinomainen mahdollisuus vahvistaa yliopiston kilpailukykyä sekä parantaa edelleen tutkimuksen ja opetuksen laatua.

TTY:n hallitus on analysoinut huolellisesti Tampere3-hankkeen toteuttamisen mahdollisuudet. Keskiviikkona ja torstaina kokoontuneen TTY:n hallituksen näkemys on, että uusi yliopistokonserni voisi aloittaa toimintansa vuonna 2020 sillä edellytyksellä, että opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa fuusion toteuttamiseen lisärahoituksen ja valtio sitoutuu pääomittamaan uutta yliopistokonsernia merkittävällä panoksella, mikä mahdollistaa yliopistokonsernille riittävän vahvan taloudellisen perustan. Lisäksi uuden yliopistosäätiön perustajien ja yliopistojen tulee sitoutua säätiöyliopiston strategisen johtamisen malliin.
– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hyvässä vauhdissa olevaa yhteistyötä lisätään ja tiivistetään suunnitelmallisesti rinnan yliopistokonsernin rakentamisen kanssa. Selkeä strateginen panostus konsernin rahoittamiseen on välttämätön, jotta opiskelijoille ja tutkijoille voidaan taata hyvät toimintaedellytykset, Ojanperä sanoo.
TTY:n rehtori Mika Hannula korostaa, että Tampere3-hanke on tällä hetkellä Suomen tärkein korkeakoulupoliittinen hanke.
– Me olemme tekemässä rohkeaa rakenteellista uudistusta eli juuri sitä, mitä valtiovalta on jo pitkään suomalaisilta korkeakouluilta vaatinut. Onnistuessaan tällä hankkeella on erittäin suuri merkitys suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudelle. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että toistaiseksi emme ole saaneet alkuunkaan sellaista taloudellista tukea, jota tämänkaltaisen hankkeen toteuttaminen edellyttää. Hanke tulisi nähdä investointina, jonka tuotot vielä aikanaan koituvat veronmaksajien ja koko yhteiskunnan eduksi, Hannula sanoo.

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan TTYY:n hallituksen puheenjohtaja Maria Kultanen pitää TTY:n hallituksen päätöstä oikeana.
– Ylioppilaskunnan mielestä yhteistyöprosessissa on olennaista edetä opetuksellinen ja tutkimuksellinen kärki edellä. Olemme löytäneet jo nyt mahdottoman hienoja kanavia poikkitieteelliseen yhteistyöhön korkeakoulujen välillä, mutta työ on jäänyt hallinnollisen kiireen jalkoihin. Mahdottoman tiukan aikataulun johdosta ei saa syntyä talouden tai yliopistoyhteisön hyvinvoinnin kannalta sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat menetettyihin sukupolviin, sanoo Kultanen

3D-tulostuksen pop-up puisto nousee Hervantaan viikon päästä

TTY:n kampuksella järjestetään keskiviikkona 28. lokakuuta pohjoismaiden monipuolisin metallien 3D-tulostukseen keskittyvä konferenssi.  Yritysseminaarissa luodaan katsaus metallitulostuksen tuoreimpaan tietoon ja toimijoihin.
Osana tapahtumaa Kampusareenassa järjestetään kaikille avoin 3D-tulostuksen pop-up puisto.
3D-tulostuksen ihmeelliseen maailmaan pääsee tutustumaan maksutta 28. lokakuuta kello 9-16.30.
Samalla voi ihmetellä uutta tamperelaista maamerkkiä, Kampusareenaa Tampereen teknillisen yliopiston kampuksella, osoitteessa Korkeakoulunkatu 7.
Tapahtuman järjestää Pirkanmaan 3D-tulostuksen Akatemia.

TTY:lle 2,5 miljoonan euron rahoitus merkittäville tutkimusinfrastruktuureille

Suomen Akatemia rahoittaa kansallisesti merkittävien ja tieteellistä tutkimusta edistävien tutkimusinfrastruktuurien hankkimista, perustamista tai vahvistamista. Tällaiset tutkimusvälineet, -laitteistot, -aineistot ja -palvelut voivat sijaita yhdessä paikassa tai olla hajautettuja kokonaisuuksia tai virtuaalisia infrastruktuureja. TTY sai FIRI2013-hausta kolmelle eri hankkeelle yhteensä 2,5 miljoonan euron rahoituksen.
Vuonna 2016 Etelä-Ruotsissa käyttöön otettava MAX IV -laboratorio on kansainvälinen huippututkimuslaitos, joka valmistuessaan tuottaa maailman kirkkainta synkrotronisäteilyä. Suomen Akatemia on myöntänyt FIRI 2010- ja FIRI 2013 -hauistaan yhteensä noin 2,7 miljoonan euron rahoituksen uuden suomalais-virolaisen tutkimuslinjan ja -laitteiston rakentamiseksi MAX IV:ään. Hankkeella edistetään suomalaisten synkrotronisäteilyn käyttäjien pääsyä ruotsalaisen tutkimuskeskuksen tiloihin ja käyttämään sen ainutlaatuista tutkimuslaitteistoa.
– MAX IV -laboratorio tuo paljon hyötyjä ja mahdollisuuksia suomalaisille materiaalitutkijoille. Tällaisten hankkeiden kautta saamme tietotaitoa ja osaamista, jonka avulla edistetään suomalaisen teollisuuden kilpailukykyä, tähdentää professori Mika Valden TTY:n optoelektroniikan tutkimuskeskuksesta.
Tutkimuslinjan rakennusta koordinoivat Oulun yliopisto, Turun yliopisto sekä TTY. Mukana on myös Tarton yliopisto Virosta. Projekti on jatkoa aikaisemmalle Viro-Suomi yhteishankkeelle, jossa rakennetaan uusi monitieteellinen säteilylinja MAX-IV laboratorioon. Kokonaisuudessa TTY:n projektille osoitettiin FIRI 2013-rahoitusta miljoona euroa.

Lähes kaikilla tieteenaloilla tarvitaan kehittynyttä visuaalista teknologiaa tukemaan uusien tieteellisten ja teollisten sovellusten kehittämistä. Niiden käyttötapojen ja käyttäjäkokemusten tutkimukseen tarvittavia laitteita ja välineitä ei ole ollut ennen TTY:n uuden Visuaalisen teknologian ja käyttäjäkokemuksen tutkimuslaitoksen perustamista.
– Ainutlaatuinen konseptimme yhdistää uusien visuaalisten teknologioiden ja käyttäjäkokemuksen tutkimuksen. Tarjoamme tarvittavan infrastruktuurin kamera-, anturi- ja näyttötekniikoiden testaukseen ja kehitämme testaus- ja laadunarviointimenetelmiä päätöksentekoprosessien tukemiseksi, sanoo Associate Professor Atanas Gotchev.
– Tavoitteenamme on auttaa tutkijoita tunnistamaan heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuva visuaalinen teknologia. Palvelumme on suunnattu tutkimusyhteisölle, ei loppukäyttäjille, tarkentaa Gotchev.
Hankkeessa ovat mukana signaalinkäsittelyn laitoksen 3D-mediaryhmä ja tietotekniikan laitoksen Ihmiskeskeisen teknologian yksikkö IHTE. FIRI 2013-rahoitusta hankkeelle osoitettiin miljoona euroa.

Pin It on Pinterest