Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Onko tässä Tampereen hankalin paikka leikata ruohoa? Katso video

Onko tässä Tampereen hankalin paikka leikata ruohoa? Katso video

Kun katselee Kampusareenan jyrkkiä ruohoseiniä Tampereen teknillisen yliopiston pihalla, tulee pakostikin mieleen, miten ihmeessä niiden ruohikko leikataan. Mahtaa olla homma!
– Kyllä tämä on ehdottomasti haastavin paikkamme leikata ruohikkoa Tampereella. Missään muualla meidän huoltokohteessamme ei ole näin jyrkkäkulmaisia rinteitä, vahvistaa ISS:n palveluohjaaja Sanna Nulpponen.
Kampusareenan kaksi ruohorinnettä ovat ainakin 30 astetta jyrkät elleivät vielä sitäkin jyrkemmät.

Kun areena valmistui vuonna 2015, ensimmäisenä kesänä rinteiden nurmea yritettiin leikata tavallisella työnnettävällä ruohonleikkurilla.
– Siinä olivat varpaat vaarassa. Työsuojelusta tuli kielto, että tavallista leikkuria ei saa käyttää.
Kiireesti alettiin selvittää muita vaihtoehtoja ruohonleikkuuseen. Mietinnässä olivat muun muassa robottileikkuri ja kauko-ohjattava leikkuri.
– Robottileikkuri olisi maksanut yli 10 000 euroa. Siinä kustannukset tulivat vastaan.

Ratkaisu löytyi ilmatyynyleikkurista. Siinä ei ole renkaita vaan se leijuu ilmassa.
Vähän niin kuin aave?
– Kai sitä voi aaveleikkuriksikin sanoa, tuumaa ISS:n ulkoaluetyöntekijä Sami Varsell.
Varsell kertoo, että erona tavalliseen ruohonleikkuriin ilmatyynyleikkurissa on työntösuunta.
– Tavallista leikkuria työnnetään eteenpäin. Ilmatyynyleikkuria heijataan sivusuuntaan.

Hieman aavemaista hommasta tekee myös se, että Varsell aloittaa ruohonleikkuun aina kello kuusi aamulla, jolloin juuri kukaan ei ole sitä näkemässä. Syynä tähän on, että Kampusareenalla ja sen läheisyydessä on ravintoloita ja terasseja.
– Ei olisi kiva, kun heinä pöllyää lautaselle ja asiakas saisi lisäsalaatin, Varsell sanoo.

Muutenkin ruohonleikkuu jyrkässä rinteessä on tarkkaa puuhaa. Ennen leikkaamista Varsell pukee päälleen turvavaljaat, jotka hän kiinnittää ylhäällä olevaan rautakoukkuun.
– Kerran minulla lipesi jalka ja liukastuin leikkurin kanssa. Mitään ei onneksi sattunut.
– Taisi olla vähän kastetta maassa. On tärkeää leikata rinteet kuivalla kelillä.

Yleensä Varsell leikkaa Kampusareenan ruohorinteet noin kahden–kolmen viikon välein.
– Tänä kesänä niitä ei ole tarvinnut leikata kuin vasta kolme kertaa koko kesänä. On ollut niin kylmää, ettei ruohokaan ole kasvanut.
Viime kesänä ruohorinteitä tarvitsi jopa kastella. Tänä kesänä ei sitä ongelmaa ole ollut.
– Vettä on tullut ihan riittävästi.

Ruohonleikkuukausi Kampusareenalla ulottuu toukokuusta syyskuuhun.
Varsell kertoo, että jyrkkien rinteiden leikkaaminen käy urheilusta.
– Hiki siinä tulee väkisin. En lähde illalla salille. En tarvitse liikuntaa työni vastapainoksi.
Ruohonleikkuuta Varsell ei myöskään vapaa-ajallaan tee.
– Asun kerrostalossa, hän kertoo.

 

Kampusareena
Vihittiin käyttöön 9.9.2015 Tampereen teknillisellä yliopistolla.
Rakennuksessa on 16 000 neliötä. Kerroksia on 8.
Rakennuskustannukset olivat 30 miljoonaa euroa.
Rakennuksessa on ajateltu ekologisuutta. Areenassa on muun muassa viherrinteitä ja viherkatto sekä vedettömät pisuaarit, jotka toimivat ilman huuhtelua.
Rakennuksessa on myös 560 aurinkopaneelissa, jotka tuottavat vuodessa sähköä yhteensä noin 80 megawattituntia.
Osa Kampusareenan ilmanvaihtokoneiden energiantarpeesta katetaan aurinkosähköllä.

 

Katso video:

 

 

KUVA1: Kahden jyrkän ruohorinteen leikkaaminen Tampereen teknillisellä yliopistolla on vaativaa hommaa. Ulkoaluetyöntekijä Sami Varsell kiinnittää itsensä ensiksi turvaköydellä ja valjailla Kampusareenan reaktorin muotoiseen torniin. Sitten hän leikkaa nurmen ”aaveleikkurilla”, joka leijuu ilmassa.

 

KUVA2: Sami Varsellin työpäivään kuuluu porrastreeniä, kun hän kantaa erikoisleikkurin Kampusareenan ruohorinteiden yläpäähän.

 

KUVA3: Sanna Nulpponen kertoo, että aaveleikkuria käytettäessä on pidettävä turvavaljaita ja turvaköyttä. Työsuojelu kielsi leikkaamasta TTY:n ruohorinteitä ilman näitä varusteita. Siinä oli kuulemma varpaat vaarassa.

 

KUVA4: TTY:lle on hankittu erikoisruohonleikkuri. Ilmatyynyleikkuria heijataan eikä työnnetä. Laite löytyi monien vaihtoehtojen joukosta. Jopa robottia harkittiin, mutta sellainen olisi ollut liian kallis eikä siihen ryhdytty.

 

 

Tutkija tekee vedestä polttoainetta: ”Islannissa on jo vetybusseja”

Tutkija tekee vedestä polttoainetta: ”Islannissa on jo vetybusseja”

Tampereen teknillisen yliopiston tutkija Tero-Petri Ruoko on kuin ihmeidentekijä. Hän muuttaa veden polttoaineeksi valon avulla.

Tätä asiaa Ruoko tutki väitöskirjassaan. Hänen tutkimuksessaan vesi hajotetaan auringonvalon avulla hapeksi ja vedyksi.
– Vety sopii suoraan vetyautojen polttoaineeksi. Islannissa on jo busseja, jotka kulkevat vedyllä.

Vedestä pystytään jo nykyään erottamaan vety polttoaineeksi, mutta siihen tarvitaan sähköä.
Se, että auringonvalolla pystytään erottamaan vedestä vetyä, keksittiin jo 1970-luvulla, mutta sen hyötysuhde oli niin pieni, ettei se ollut taloudellisesti kannattavaa. Ruokon mukaan hyötysuhde oli alle prosentissa.
– Nyt olemme päässeet viiden prosentin hyötysuhteeseen. Kun hyötysuhde nousee kymmeneen prosenttiin, se muuttuu taloudellisestikin kannattavaksi. Kehitys on ollut viime aikoina nopeaa. Hyötysuhteet ovat yli kymmenkertaistuneet edellisen 15 vuoden aikana.

Ruoko povaa, että läpimurto tapahtuu seuraavan kymmenen vuoden sisällä. Hän visioi, että silloin veden hajotuksesta tulee arkipäivää ja liikenne voisi hyödyntää siitä saatavaa energiaa.
Vedyn käyttö sähköntuotannossa ja polttoaineena voisi Ruokon mukaan tarjota mahdollisuuden vähentää dramaattisesti fossiilisten polttoaineiden käyttöä.

Nykyisin vetyä tuotetaan pääasiassa maakaasusta. Merissä vetyä olisi kuitenkin lähes rajattomasti, mutta ongelmana on veden hajottaminen vedyksi ja hapeksi.

Ruokon ratkaisu asiaan oli hyödyntää auringonvalon kanssa raudan yleisimmin esiintyvää oksidia eli tuttavallisemmin sanoen ruostetta.
Ruoste on materiaalina punaista, joten se imee itseensä suuren osan auringon säteilykaistasta.
– Valon virittämät varauksenkuljettajat materiaalissa osallistuvat veden hajottamiseen hapeksi materiaalin pinnalla. Samanaikaisesti ruosteesta lähtöisin olevat elektronit pelkistävät elektrolyysikennon vastaelektrodilla vedestä vetyä, Ruoko selittää.

Ruokon mukaan aurinkokennoja kannattaisi asentaa sinne, missä paistaa eniten. Esimerkiksi Välimerenmaihin niitä voisi sijoittaa. Aurinkoenergia voitaisiin sitten varastoida vetyyn ja johtaa maakaasulinjoja pitkin muualle.
– Vetytalous on todennäköinen osa tulevaisuuden yhteiskuntaa, ja tähän kuuluu olennaisena osana vedyn tuotanto kestävän kehityksen mukaisesti, Ruoko kertoo.

 

FAKTA: Tero-Petri Ruoko
On syntynyt vuonna 1987 Tammisaaressa.
On diplomi-insinööri ja väitteli tohtoriksi TTY:ltä kemian alalta.
On kotoisin Porista.
Asuu Lukonmäessä.
Perheeseen kuuluu vaimo Liisa sekä 7-vuotias tytär Sointu ja poika Tempo.
Harrastaa taekwondoa sekä kitaran ja basson soittoa.
Työskentelee tällä hetkellä Photonic compounds and nanomaterials -tutkimusryhmässä.

 

Freija Metsähalme

 

KUVA: Tutkija Tero-Petri Ruoko uskoo, että kymmenen vuoden sisällä vuoden sisällä veden hajotuksesta polttoaineeksi voisi tulla arkipäivää. Kuva: TTY:n kuva-arkisto

TTY ja CERN kehittävät uuden sukupolven hiukkaskiihdytintä

TTY ja CERN kehittävät uuden sukupolven hiukkaskiihdytintä

Tampereen teknillisen yliopiston tutkijat ovat mukana Euroopan hiukkastutkimuskeskus CERN koordinoimassa kansainvälisessä suurhankkeessa. Sen tavoitteena on suunnitella uuden sukupolven hiukkaskiihdytin. TTY:n tutkijat ovat mukana kehittämässä ja suunnittelemassa hiukkaskiihdyttimen magneettien suojausta.

Tutkijat pääsevät tulevaisuudessa pureutumaan yhä syvemmälle luonnonlakien sekä pimeän aineen ja muiden universumin mysteerien olemukseen uuden hiukkaskiihdyttimen avulla. Suunnitteilla oleva hiukkaskiihdytin on monin verroin tällä hetkellä CERNissä toimivaa LHC-kiihdytintä tehokkaampi.

Tällä hetkellä CERNissä toimiva LHC-kiihdytin on 27 kilometriä pitkä ympyrän muotoinen kiihdytin, jossa hiukkasia törmäytetään valtavilla energioilla.
– Kiihdytin toimii loistavasti. Se on täyttänyt odotukset muun muassa Higgsin hiukkasen ”löytymisessä”, mihin liittyi 2013 Nobelin Fysiikan palkintokin. Nyt suunniteltava uusi kiihdytin, työnimeltään Future Circular Collider (FCC), tulee toteutuessaan korvaamaan LHC:n arviolta noin
30 vuoden kuluttua. Sen avulla hiukkasfysiikan tutkimus voidaan tuoda ennen näkemättömälle tasolle, kertoo projektissa mukana oleva Suomen Akatemian tutkijatohtori Tiina Salmi TTY:ltä.

FCC:n sata kilometriä pitkässä kiihdyttimessä hiukkasten törmäysenergia olisi moninkertainen nykyiseen kiihdyttimeen verrattuna. Törmäysenergia, jota mitataan teraelektronivoltteina, tarkoittaa sitä energiaa, minkä kaksi lähes valonnopeuteen kiihdytettyä hiukasta, kuten protonia, tuovat törmäyskohtaan. Törmäyksessä protonien rakenne hajoaa ja energiaa vapautuu.
– Fyysikoita kiinnostaa se, mitä tästä vapautuneesta energiasta muodostuu. Olosuhteet saattavat näissä pisteissä olla hyvin lähellä alkuräjähdystä. Mitä enemmän teraelektronivoltteja, sitä enemmän tutkittavaa, Salmi kertoo.

Sykemittarifirma Polarin johtaja: Tästä syystä perustimme konttorin Hervantaan

Sykemittarifirma Polarin johtaja: Tästä syystä perustimme konttorin Hervantaan

Sykemittarivalmistaja Polar Electro Oy avasi toimipisteen Tampereen teknilliselle yliopistolle Hervantaan viime syyskuussa. Toimitilat sijaitsevat Kampusareenan ykköskerroksen käytävällä juuri sisäänkäynnin vieressä. Ikkunat on tarkoin peitetty mainosplakaateilla. Ulkopuolisilla tai medialla ei ole asiaa tiloihin.
– Tämä on korkeimman turvanluokituksen yksiköitämme. Emme laske sinne ketään ulkopuolisia. Pöydillä voi olla tulevia tuotteitamme. Teollisuusvakoilu on ihan tätä päivää, joten suhtaudumme näihin tietoturva-asioihin vakavasti, kertoo Polar Electron johtaja Teijo Himanen.

Polar Electron toimipisteessä työskentelee tällä hetkellä noin 20 työntekijää. He koodaavat ja testaavat Polarin palveluita, sovelluksia sekä rannelaitteita ja sensoreita.
– Rannelaitteet ovat nykyään hyvin lähellä kännyköitä.
Enempää työntekijöitä Hervannan tämänhetkisiin tiloihin ei mahdu. Harkinnassa Himasen mukaan on, että tarvitseeko yritys pian lisää tilaa.
Himanen oli puhumassa helmikuussa Tampereen teknillisellä yliopistolla järjestetyllä Teknologia-aamiaisella, jolla TTY:llä toimivat yritykset esittäytyivät.

Polar Electron pääkonttori sijaitsee Kempeleessä, jossa yritys on valmistanut sykemittarituotteita 40 vuotta.
– Tuotteet tehtiin vuosikaudet itse pääkonttorissa Kempeleessä. Kun markkinoille tuli kasvavassa määrin kilpailijoiden mittareita ja internetsovelluksia, huomasimme, että osaamista on etsittävä laajemmin.
Vuonna 2003 yritys osti Jyväskylästä ohjelmistotalon ja laajeni sinne. Viime syksynä yritys avasi toimipisteen Tampereelle.

Tampereelle tuloon vaikutti alueen teknologiakeskittymä ja toisaalta Microsoftin lopettamisen takia vapautuneet työntekijät.
Kun Himanen teki syksyllä 2016 työhaastatteluja Tampereella, toimipisteen sijainti ei ollut vielä selvillä.
– Päätin kysyä työnhakijoilta, minne he haluaisivat tilat. Lähes kaikki sanoivat, että jos he saavat päättää, niin Hervannan alueelle. Tämä oli omalta osaltaan tukemassa valintaamme Hervantaan ja TTY:n läheisyyteen, Himanen kertoo.

Himasen mukaan Polar Electrolle hakeutuu töihin usein liikunnasta ja terveydestä kiinnostuneita työntekijöitä.
– Useat työntekijöistämme harrastavat liikuntaa, muun muassa triathlonia, ultrajuoksua tai muuta urheilua. Moni työntekijöistämme haluaa tehdä töitä liikuntaan liittyvien tuotteiden parissa ja se on ollut vahvana vaikuttajana työpaikan valinnan suhteen.

 

Fakta: Polar Electro Oy
Valmistaa sykemittaustuotteita. Perustettu vuonna 1977.
Toimii Suomessa Tampereella, Jyväskylässä ja Kempeleessä.
Maailman laajuisesti työntekijöitä on 1 400, joista Suomessa noin 450.
Tampereen TTY:n toimipisteessä henkilöstöä on noin 20.
Liikevaihto oli vuonna 2015 reilu 200 miljoonaa euroa.
Viime vuoden tulostietoja ei ole vielä julkaistu.

 

Freija Metsähalme

 

Kuva: Polar Electron johtaja Teijo Himanen ei laske ulkopuolisia Hervannan toimipisteeseen. TTY:n Kampusareenalla sijaitsevissa tiloissa työskentelee noin 20 työntekijää.

TTY:n hallitus perää riittävää rahoitusta uudelle yliopistolle

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun fuusio Tampere3 on kansallisesti merkittävin meneillään oleva korkeakoulujärjestelmän rakenteellisen kehittämisen hanke. TTY:n hallitus pitää erittäin tärkeänä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulun nykyinen laadukas opetus ja muu toiminta eivät vaarannu taloudellisten resurssien vuoksi.
Tampereen teknillisenä yliopistona toimivan TTY-säätiön hallituksen puheenjohtajan Tero Ojanperän mukaan TTY on vahvasti sitoutunut Tampere3-yliopistokonsernin toteuttamiseen. Monialainen, joustavat koulutuspolut tarjoava, strategisesti johdettu ja vahvan talouden omaava yliopistokonserni on erinomainen mahdollisuus vahvistaa yliopiston kilpailukykyä sekä parantaa edelleen tutkimuksen ja opetuksen laatua.

TTY:n hallitus on analysoinut huolellisesti Tampere3-hankkeen toteuttamisen mahdollisuudet. Keskiviikkona ja torstaina kokoontuneen TTY:n hallituksen näkemys on, että uusi yliopistokonserni voisi aloittaa toimintansa vuonna 2020 sillä edellytyksellä, että opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa fuusion toteuttamiseen lisärahoituksen ja valtio sitoutuu pääomittamaan uutta yliopistokonsernia merkittävällä panoksella, mikä mahdollistaa yliopistokonsernille riittävän vahvan taloudellisen perustan. Lisäksi uuden yliopistosäätiön perustajien ja yliopistojen tulee sitoutua säätiöyliopiston strategisen johtamisen malliin.
– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hyvässä vauhdissa olevaa yhteistyötä lisätään ja tiivistetään suunnitelmallisesti rinnan yliopistokonsernin rakentamisen kanssa. Selkeä strateginen panostus konsernin rahoittamiseen on välttämätön, jotta opiskelijoille ja tutkijoille voidaan taata hyvät toimintaedellytykset, Ojanperä sanoo.
TTY:n rehtori Mika Hannula korostaa, että Tampere3-hanke on tällä hetkellä Suomen tärkein korkeakoulupoliittinen hanke.
– Me olemme tekemässä rohkeaa rakenteellista uudistusta eli juuri sitä, mitä valtiovalta on jo pitkään suomalaisilta korkeakouluilta vaatinut. Onnistuessaan tällä hankkeella on erittäin suuri merkitys suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudelle. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että toistaiseksi emme ole saaneet alkuunkaan sellaista taloudellista tukea, jota tämänkaltaisen hankkeen toteuttaminen edellyttää. Hanke tulisi nähdä investointina, jonka tuotot vielä aikanaan koituvat veronmaksajien ja koko yhteiskunnan eduksi, Hannula sanoo.

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan TTYY:n hallituksen puheenjohtaja Maria Kultanen pitää TTY:n hallituksen päätöstä oikeana.
– Ylioppilaskunnan mielestä yhteistyöprosessissa on olennaista edetä opetuksellinen ja tutkimuksellinen kärki edellä. Olemme löytäneet jo nyt mahdottoman hienoja kanavia poikkitieteelliseen yhteistyöhön korkeakoulujen välillä, mutta työ on jäänyt hallinnollisen kiireen jalkoihin. Mahdottoman tiukan aikataulun johdosta ei saa syntyä talouden tai yliopistoyhteisön hyvinvoinnin kannalta sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat menetettyihin sukupolviin, sanoo Kultanen

Pin It on Pinterest