Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Kaupunginhallitus ehdottaa kiinteistöveron korottamista ja tuloveroprosentin pitämistä ennallaan

Tampereen kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että kiinteistöveroprosenttia korotetaan ja tuloveroprosentti pysyy ennallaan. Tampere säilyttää myös koiraveron 34 euroa vuodessa.
Kaupunginhallituksen esityksen mukaan vuoden 2017 tuloveroprosentti olisi 19,75. Kiinteistöveroprosenteiksi vuonna 2017 esitetään seuraavaa (suluissa 2016): Yleiseksi kiinteistöveroprosentiksi 1,15 (1,05), vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 0,55 (0,50), muiden asuinrakennusten kiinteistöveroprosentiksi 1,00 (0,90), yleishyödyllisten yhteisöjen kiinteistöveroprosentiksi 0,30 (0,25), voimalaitosten kiinteistöveroprosentiksi vahvistetaan 1,40 (ei määrätty aiemmin) ja rakentamattoman rakennuspaikan kiinteistöveroprosentiksi 4,00 (3,00). Verovuoden 2017 koiraveroksi esitetään 34 euroa koiralta.

Kaupungin vuoden 2017 talousarvio on valmisteltu nykyisen 19,75 tuloveroprosentin mukaan. Vuoden 2017 verotuloarviota tehtäessä on ollut käytettävissä alustavat tiedot vuoden 2015 verotuksesta. Niiden mukaan vuonna 2015 verotettavat tulot kasvoivat Tampereella 1,7 prosenttia ja koko maassa 1,1 prosenttia. Verotettavien tulojen kasvuksi Tampereella arvioidaan 1,4 prosenttia vuonna 2016 ja vähenevän 1,4 prosenttia vuonna 2017 kilpailukykysopimuksen vaikutuksesta. Kunnallisveroja on kuluvana vuonna kertymässä noin 774 miljoonaa euroa. Vuonna 2017 kunnallisveroja arvioidaan kertyvän 758 miljoonaa euroa.
Yhteisöveroja on kertymässä 2016 noin 53 miljoonaa euroa, mikä on 14 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Vuonna 2017 yhteisöverotilitysten arvioidaan pysyvän samalla tasolla.
Kaupunginvaltuusto käsittelee vuoden 2017 talousarviota 14.11.

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle raitiotien rakentamista

Tampereen kaupunginhallitus päätti 3.10.2016 esittää kaupunginvaltuustolle raitiotien ensimmäiseen osan infrastruktuurin eli muun muassa radan ja varikon rakentamista. Päätöksen mukaan kaupunki toteuttaa raitiotien ensimmäisen osan Hervanta – keskusta – Tays toteutussuunnitelman mukaisesti. Toinen osa keskustasta Lentävänniemeen suunnitellaan tarkemmin, päätetään ja rakennetaan myöhemmin. Kaupunginhallitus äänesti asiasta, päätösesitystä kannatti 7 ja vastusti 2 kaupunginhallituksen jäsentä, 1 äänesti tyhjää ja 1 oli poissa.
Kaupunginhallitus hyväksyi samalla raitiotieallianssin ensimmäisen osan allianssisopimuksen, joka perustuu Raitiotieallianssin tekemään toteutussuunnitelmaan. Ensimmäisen osan kokonaisbudjetti on 238,8 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjettiin sisältyy 1,9 miljoonaa bonuksia, joiden saaminen edellyttää muun muassa kustannuksissa pysymistä. Osan 1 tavoitekustannus on Allianssin osapuolia sitova tarjous.
Raitiotieallianssissa Tampereen kaupungin kumppanit ovat VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Rakentamisesta vastaavat YIT ja VR Track puoliksi. Valtio on sitoutunut tukemaan ensimmäistä rakennusvaihetta 71 miljoonalla eurolla.
Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma osalle 1 sisältää 15 kilometriä kaksiraiteista linjaraidetta keskustasta Hervantaan ja Taysille sekä varikon Hervantaan. Allianssiurakkaan sisältyy raitiotieinfran rakentamisen edellyttämät kunnallistekniset siirrot kuten johtojen siirrot, maa- ja katurakentaminen sekä tukimuurit.

Hankkeen osan 2 keskustasta Lentävänniemeen lyhyimmän reitin kustannusarvio on 44,1 miljoonaa euroa, jolloin raitiotien kokonaiskustannusarvio on 283 miljoonaa euroa. Toisen osuuden kustannukset täsmentyvän muun muassa Hiedanrannassa valittavan reittivaihtoehdon mukaisesti. Jatko-osuus on edullisempi, koska se ei sisällä varikkoa, sisältää vähemmän siltoja ja keskusta-alueelle rakentamista ja on huomattavasti ensimmäistä osuutta lyhyempi.
Mikäli Tampereen kaupunginvaltuusto päättää, että raitiotie rakennetaan, työt alkavat useista kohdista ensi vuoden 2017 aikana. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan vuonna 2021. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan 24.10.2016.

Kaupunginhallituksen päätösten pohjana olivat toteutussuunnitelma ja allianssisopimus lukuisine liitteineen. Kaupunginhallitus hyväksyi myös raitiotien kehitysohjelman perustamisen ja ohjelmasuunnitelman eli raitiotien toteuttamiseen liittyvän kaupungin organisaation osuuden. Myös Tampereen Vesi velvoitettiin sopimaan Raitiotieallianssin kanssa vesijohtojen siirroista ikähyvityseriaatteella.
Kaupunginhallitus sai myös tiedokseen raitiotiestä pyydetyt ja annetut lausunnot, joita oli tullut päätöksentekoon mennessä 75. Lausunnoissa on suhtauduttu pääosin hyvin myönteisesti raitiotien rakentamiseen Tampereelle.
Raitiotiehen liittyvää lisätietoa löytyy Tampereen kaupungin verkkosivuilta.

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi vuoden 2017 talousarvioesityksen

Tampereen kaupungin yhdyskuntalautakunta hyväksyi omalta osaltaan vuoden 2017 talousarvioesityksen tiistaina 20.9.2019. Pormestarin 24.10.2016 julkistettava talousarvioesitys voi sisältää muutoksia lautakunnan talousarvioesitykseen.
Kaupunginhallitus edellyttää, että kaupungin toimintayksiköt toteuttavat talousarvion jatkovalmistelussa talouden tasapainottamistoimenpiteitä.
Yhdyskuntalautakunnan talousarvioehdotuksen toimintatulot ovat 17,885 miljoonaa euroa, toimintamenot -49,119 milj. euroa ja toimintakate -31,234 miljoonaa euroa.
Esityksessä on mukana palvelutarpeen kasvuun maankäytön ja yleisten alueiden suunnitteluun varattu suunnitteluresurssin 0,6 milj. euron lisäys sekä kaupunkiympäristön rakennuttamisen ja ylläpitoon varattu uusien tai siirtyvien katujen ylläpidon lisäys 0,25 milj. euroa.

Talousarvio on laadittu uuden toimintamallin mukaiseen talousarviorakenteeseen. Kaupunkiympäristön palvelualueeseen kuuluvat uudessa toimintamallissa yhdyskuntalautakunta, kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta ja alueellinen jätehuoltolautakunta. Kaupunkiympäristön palvelualueen organisointi on kesken. Lopullinen palvelukokonaisuusrakenne määrittyy palvelualueen organisoinnin valmistuessa.
Yhdyskuntalautakunnan talousarvioesityksessä maaomaisuuden hallinnan kehittämisen palvelukokonaisuuteen kuuluneet kiinteistötoimen palvelut ja strategiset projektit sijoittuvat uudelle elinvoiman ja kilpailukyvyn palvelualueelle. Kaupunkiympäristön palvelualueelle sijoittuvat uusina palveluina viranomaispalvelut sekä kestävä yhdyskunta -yksikkö.
Yhdyskuntalautakunnan toimialueelle kohdistuvat toiminnan tavoitteet koskevat raitiotien rakentamista kaupunginvaltuuston päätösten mukaisesti, pyöräilyn edistämistä, keskustan saavutettavuutta eri kulkumuodoilla, kaavoituksen suuntaamista yleiskaava 2040:n mukaisesti, monipuolisen asuntokannan ja asumisen lähiympäristöjen syntymistä, maankäyttöprosesseihin kuluvan ajan lyhentämistä sekä kaupungin ilmastotavoitteiden toteutumista.
Lautakunta edellyttää lisäksi, että suunnitelmien ja selvitysten laatimisessa lisätään yhteistyötä tamperelaisten korkeakoulujen kanssa lisäämällä opinnäytetöitä ja oppilastyönä tehtäviä laajempia suunnitteluprojekteja. Lisäksi elinvoiman palvelualueelle asetettavista tavoitteista erityisesti keskustan ja Hiedanrannan kehittämistä koskevat tavoitteet vaikuttavat myös yhdyskuntalautakunnan alaiseen toimintaan. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi myös asunto- ja kiinteistölautakunnan vuoden 2017 talousarvioesityksen osaltaan.

Yhdyskuntalautakunnan budjettiesityksessä on talouden tasapainottamistoimenpiteinä huomioitu tulojen lisäyksiä ja menojen vähennyksiä. Lautakunta teki joitain yksimielisiä muutoksia esitykseen kohdentamalla tulojen lisäyksiä uudelleen ja pienentämällä sekä kohdentamalla vähennyksiä uudelleen. Muutokset heikentävät talousarvioesityksen toimintakatetta 0,5 miljoonalla eurolla.
Pysäköintimaksujen tasokorotusta ja sunnuntaipäivän maksullisuutta ei toteuteta, vaan 0,5 miljoonan euron pysäköintitulojen kasvu toteutetaan maksullisen pysäköinnin aluetta laajentamalla riittävä asukaspysäköinti huomioiden.
Tulojen lisäyksiä on päätöksen mukaisessa esityksessä huomioitu yhteensä 1,0 miljoonaa euroa. Tulojen lisäyksinä on huomioitu maankäytön suunnittelun taksakorotukset 0,05 miljoonaa euroa, rakennuttamisen ja ylläpidon pysäköintialueiden laajennukset 0,5 miljoonaa euroa ja viranomaispalvelujen tulojen lisäykset 0,45 miljoonaa euroa.
Lautakunta päätti myös kohdentaa vähennyksiä vuosisuunnitelmassa siten, ettei päällyste- ja ajoratamerkintöjen vähentämistä, eikä puistojen ja jääkenttien hoidon heikentämistä toteuteta.
Menojen vähennyksiä on nyt tehdyn päätöksen mukaisessa esityksessä huomioitu yhteensä 1,04 miljoonaa euroa. Menojen vähennyksinä on huomioitu maankäytön suunnittelun ja yleisten alueiden suunnittelun selvitysten karsinta 0,1 miljoonaa euroa, rakennuttamisen ja ylläpidon menojen vähennykset 0,54 miljoonaa euroa, katuvalojen led-tekniikkaan investoinnin tuomat säästöt ja Hatanpään kasvihuoneista luopumisen. Viranomaispalvelujen menojen vähennyksinä on huomioitu 0,4 miljoonaa. euroa.
Lautakunnassa myöhemmin hyväksyttävä vuoden 2017 palvelu- ja vuosisuunnitelma tulee vielä muuttumaan, sillä talousarvioesitys ei sisällä kaikkia palvelualueiden organisointiin liittyviä muutoksia.
Kaupunginvaltuusto päättää raitiotien rakentamisesta lokakuussa. Raitiotien rakentamisen vaikutukset yhdyskuntalautakunnan talouteen huomioidaan vuosisuunnitelmavaiheessa
Talousarviovalmistelu ja siihen liittyvät kysymykset ovat olleet kommentoitavana Valmistelufoorumi Valmassa. Yhteenveto kommenteista on toimitettu päätöksentekijöille.

Palvelutalon kotihoitoon palveluseteli

Tampereella otetaan käyttöön palveluseteli palvelutalon kotihoitoon. Palvelusetelillä vanhus voi ostaa itselleen palvelutalon kotihoidon palveluja haluamaltaan, kunnan kriteerit täyttävältä palveluntuottajalta. Ikäihmisten palvelujen lautakunta päätti asiasta 31.8.2016. Kunta maksaa yksityisen palvelutalon hoivan ja hoidon kustannuksista palvelusetelin suuruisen summan, joka määräytyy asiakkaan bruttotulojen sekä hänen saaman kuukausittaisen kotihoidon palvelutuntimäärän mukaan. Asiakas puolestaan maksaa palvelusetelin arvon ylittävät hoidon kustannukset. Lisäksi asiakas huolehtii itse muista kustannuksista, esimerkiksi asumiskuluista ja lääkkeistä.
Palveluseteli lisää asiakkaiden valinnan mahdollisuutta muuttaa itselle mieluisimpaan palvelutaloon, myös jonotusaika saattaa lyhentyä.

Palvelutalon kotihoito sopii vanhuksille, joiden asuminen siviilikodissa ei enää onnistu tai se ei ole hoidon kannalta tarkoituksenmukaista. Vanhus saattaa tarvita ympärivuorokautista hoitoa, mutta ei kuitenkaan ryhmäkotimuotoista asumista.
Palvelutalon kotihoidon erityispiirre on se, että vanhuksen koti sijaitsee muiden palvelujen, esimerkiksi ympärivuorokautista hoitoa tarjoavan yksikön läheisyydessä, mikä lisää turvallisuuden tunnetta sekä mahdollistaa joustavat kotihoidon käynnit pitkin päivää asiakkaan tarpeiden mukaan, kun välimatkojen kulkemiseen ei kulu aikaa. Erotuksena tavanomaiseen kotihoitoon palvelutalon kotihoito tarjoaa yhteisöllisempää, virikkeellisempää ja joustavampaa palvelua asiakkaille. Sillä myös tuetaan asiakkaan omatoimisuutta ja kannustetaan käyttämään ympäristön muita palveluita.

Palvelutalon kotihoitoon hakeudutaan ottamalla yhteys Kotitoriin tai oman alueen kotihoidon asiakasohjaajaan.
Kaupungin omassa tuotannossa palvelutalon kotihoitoa on Pispassa ja Takahuhdissa sekä Orivedellä. Kilpailutuksella sitä on hankittu Taatalasta, Keinupuistosta, Kuuselasta, Petsamokodista sekä Peurankalliokeskuksesta.

Tampereen tulevaisuus 2040 luonnoksena nähtävillä

Vuoteen 2040 tähtäävä Tampereen yleiskaavan luonnos on nyt nähtävillä. Siitä voi jättää mielipiteitä syyskuun loppuun saakka. Seitsemällä kartalla on esitetty näkemys siitä, miten kaupungin kasvu voi toteutua ja miten olemassa oleva ympäristö otetaan huomioon.
Yleiskaavan alueella asuu 98 prosenttia tamperelaisista, sillä kaava-alueeseen kuuluu koko kaupunki Teiskoa lukuun ottamatta. Pinta-alaltaan yleiskaavaluonnos koskee neljäsosaa kaupungin alueesta.
Kaavaluonnos on rakennettu siten, että kaupunkikehittämisen lähtökohtia on esitetty useilla eri kartoilla, koska yhteen karttaan kaikkea on vaikea mahduttaa. Aineistoon liittyy kaavaselostus, jossa on kuvattu muun muassa kaavaratkaisun sisältö.

Tampereen kaupunkiin ja seudulle tulee lähivuosikymmeninä ennusteiden mukaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita. Tähän kasvuun on varauduttava, jotta se tapahtuu hallitusti. Kasvun avulla voidaan jopa parantaa asuinympäristöjen laatua – tähän pyritään uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.
Yleiskaavassa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään 60.000 uudella asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu on sijoitettavissa suurelta osin jo kertaalleen kaavoitetun ja pääosin myös rakennetun kaupungin alueelle.
Uusi täydentävä rakentaminen jo olemassa oleville alueille auttaa palvelujen säilymistä asukkaiden lähellä sekä luo edellytyksiä kehittää ympäristön laatua. Yleiskaavan avulla halutaan kehittää kantakaupungin alueita tasapuolisesti. Sen avulla kaupunkirakenteesta voidaan saada nykyistä tasapainoisempi niin kannaksen itä- ja länsipuolilla kuin etelän suunnassa.
Yhdyskuntarakenteen kartalla on esitetty pääpiirteissään rakennettuun kaupunkiympäristöön varatut eri käyttötarkoitusalueet sekä alueet, jotka on tarkoitus jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kartta näyttää myös tavoitellun keskustaverkon rakenteen, ydinkeskustan lisäksi viisi aluekeskusta. Viherverkkoa on myös rakennetun alueen sisällä runsaasti, vaikkei kaikkia puistoja kartoille ole merkitty.
Uutta on, että yleiskaava ohjaa suoraan lomarakentamista järvien ranta-alueilla siten, että sen perusteella voi saada suoraankin rakennusluvan. Joidenkin ranta-alueiden lisärakentamista selvitetään vielä kaavaehdotusta valmisteltaessa.
Osa tulevan Hiedanrannan alueesta on osoitettu selvitysalueeksi. Alueella järjestetään suunnittelukilpailu, jonka avulla ratkaistaan tarkemmin alueen maankäyttö yleiskaavaehdotukseen. Nykyisten käytöstä poistuvien vedenpuhdistamojen alueiden käyttötarkoitusta selvitetään myös ehdotusta valmisteltaessa.
Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä ovat omalla kartallaan. Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen alueet näytetään kartalla. Kartalla on osoitettu työpaikka-alueiden strateginen kehittäminen mm. joukkoliikenteeseen tukeutuvien innovaatioympäristöjen ja seudullisiin väyliin tukeutuvien logististen alueiden osalta.
Liikennejärjestelmän painopiste on joukkoliikenteen kehittämisessä: raitiotielinjat, bussien runkolinjat, liityntäpysäköinti ja lähijuna näytetään kartalla. Kaupungin kasvua painotetaan tehokkaan joukkoliikenteen alueilla. Uusia liikenneväyliä tarvitaan lähinnä uudessa Hiedanrannassa, jossa on ennakoitu autoväylän ja lähijunaseisakkeiden tarve. Kaukajärven ja Alasjärven liittymän välillä on todettu kehätielle rinnakkaisen ajoneuvoliikenteen väylän tarve.
Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla esitellään tarkemmin tehokkaan täydennysrakentamisen alueita. Asuinalueista on tehty omat kortit, joissa esitetään niiden ominaispiirteitä ja kehitystä ja jotka ohjaavat tarkempaa suunnittelua.
Omat karttansa on viherympäristöstä ja vapaa-ajan palveluista, kulttuuriympäristön suojelusta, kestävästä vesitaloudesta ja ympäristöterveydestä johon kuuluu muun muassa hulevesien hallinta sekä yhdyskuntateknisestä huollosta.
Kaavatyön aikana on tuotettu erillisselvityksiä, jotka ovat myös nähtävänä. Muun muassa isojen liikenneväylien kattamista kansilla on tutkittu, teollisuus- ja työpaikka-alueita on selvitetty. Ympäristö- luonto- ja viherasioita on selvitetty, kulttuurihistoriaa ja arkeologiaa on käyty läpi. Uusimpana on valmistunut selvitys kantakaupungin järvenrantojen kaavatilanteesta.

Jo yleiskaavan luonnoksen valmisteluvaiheessa tarjottiin asukkaille runsaasti tilaisuuksia tutustua asiaan, koska yleiskaava koskee käytännössä kaikkia tamperelaisia. Tilaisuudet jatkuvat muun muassa yhdessä Asukas-Alvarien kanssa järjestetyllä keskustelutilaisuuksilla eri puolilla kaupunkia.
– Koillinen: to 25.8. klo 17:30–19:30, Leinolan koulun ruokala
– Etelä: ti 30.8. klo 17:30¬–19:30, Hatanpään koulun ruokala
– Kaakko: to 1.9. klo 17:30–19:30, Hervannan vapaa-aikakeskus ls 222
– Länsi: ke 7.9. klo 17:30–19:30, Lielahti -keskuksen monitoimitila Tuike
Tulossa on myös avoin seminaari, Yleiskaava-ilta, jossa esitellään kaavaluonnosta, kuullaan alustajien puheenvuoroja sekä keskustellaan yleiskaavoitukseen liittyvistä asioista.
Tilaisuus järjestetään Monitoimitalo 13:ssa (Satakunnankatu 13) torstaina 8.9.2016. Kaava-aineistoa koskeva näyttely on auki klo 16.00 alkaen ja paneelikeskustelu alkaa kello 17.30.
Luonnoksesta saaduille mielipiteille ja lausunnoille laaditaan vastineet, jotka viedään kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen linjattaviksi ja joiden pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi valtuustokauden aikana eli alkuvuoden 2017 aikana.

Pin It on Pinterest