Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Näin vesi päätyy juomalasiisi – katso hurjat kuvat

Näin vesi päätyy juomalasiisi – katso hurjat kuvat

Kesän lämpimät päivät muistuttavat nestetankkauksen tärkeydestä.
Hanasta tuleva puhdas, juomakelpoinen vesi ei ole itsestään selvyys kaikissa maailmankolkissa. Meillä Suomessa näin onneksi on.

Tampereella valtaosa juomavedestä kulkee Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen kautta. Vettä pumpataan koko ajan verkostoon.
– Lisäksi verkossa olevat vesitornit täytetään yön aikana niin, että aamukuuden–seitsemän aikoihin ne ovat täynnä vettä, kertoo käyttöinsinööri Sini Vuorinen.
Ruskon laitoksen valvomossa tarkkaillaan vedenpuhdistuksen eri vaiheita sekä vesitilannetta torneissa. Esimerkiksi tärkeän jääkiekko-ottelun erätauot näkyvät lisääntyneenä vedenkulutuksena.

Ennen kuin vesi on valmista johdettavaksi vesitorneihin, se on käynyt läpi pitkän puhdistusprosessin.
– Raakavesi tulee meille Roineen rannan pumppaamosta, kahdeksan kilometrin pituista putkea pitkin, Vuorinen kertoo.

Noin 70 prosenttia Tampereen talousvedestä on pintavettä, jota Roineestakin pumpataan. Noin 30 prosenttia tarvittavasta raakavedestä tulee viidestä pohjavedenottamosta, jotka sijaitsevat Messukylässä, Hyhkyssä, Mustalammella, Ylöjärven Julkujärvellä ja Hämeenkyrön Pinsiössä.
– Pohjavesi vaatii vähemmän käsittelyä kuin pintavesi, Vuorinen toteaa.

Kuluttajille toimitettavan veden laatua valvoo Tampereen kaupungin ympäristöterveys valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Tampereen Veden käyttötarkkailu ja omavalvonta täydentävät viranomaisvalvontaa.

Ruskossa raakavesi käy läpi monivaiheisen prosessin. Ensimmäisenä on flotaatio, jossa poistetaan järviveden kiintoaine, levät ja humus eli eloperäinen aines rautasulfaatin avulla.

Rautasulfaatti saa järvivedessä olevan humuksen ja muut epäpuhtaudet saostumaan ja muodostamaan flokkeja. Veteen pumpataan niin sanottua dispersiovettä, jonka pienet ilmakuplat tarttuvat flokkeihin ja nostavat ne veden pinnalle paksuna sakkana, joka huuhdotaan viemäriin.
Ruskossa käytössä oleva prosessi eroaa vanhemmista vedenpuhdistuslaitoksista, joissa sakka laskeutuu prosessissa altaan pohjalle.
– Meillä on käynyt vieraita ympäri maailman tutustumassa tähän flotaatioprosessiin, Vuorinen kertoo.
– Prosessi säästää myös tilaa, sillä flotaatio voidaan toteuttaa laskeutusta pienemmissä altaissa.

Kun eloperäinen aines on poistettu, vesi käy läpi erilaisia suodatus- ja desinfiointiprosesseja. Hiekkasuodatuksessa vesi suodattuu metrin paksuisen kvartsihiekkakerroksen läpi, jonne jäävät flotaation läpäisevä kiintoaine sekä jäljellä oleva rauta ja mangaani.

Aktiivihiilisuodatus puolestaan poistaa mahdolliset haju- ja makuhaitat.
Lopuksi veteen lisätään klooria, ja sen pH:ta nostetaan kalkilla. Sekä pinta- että pohjavesi desinfioidaan kloorilla ja laatu viimeistellään vielä UV-desinfiointilaitteella ennen johtamista verkostoon.
– Ultraviolettisäteilyn vaikutus on paikallinen, eikä siitä jää mitään veteen, Vuorinen toteaa.

Ruskon vedenpuhdistuslaitos tuottaa vajaan 40 000 kuutiota vettä päivässä, eli noin 20 uima-altaallista. Asiakaspalautetta tulee toisinaan kloorin mausta vedessä.
– Verkosto on iso ja kloorin desinfioivan vaikutuksen tulee kestää reuna-alueille asti. Sen vuoksi se voi joskus hieman maistua lähistöllä asuvien talousvedessä, Vuorinen kertoo.

Toisinaan hanavedessä on samentumia, jotka johtuvat virtauksen suunnan vaihtumisesta esimerkiksi suurten kulutusvaihteluiden tai putkistojen huollon seurauksena.
– Samentumat eivät ole vaarallisia. Kun vettä laskee hetken aikaa, se kirkastuu ja on miellyttävämpää käyttää.

Vesilaitos julkaisee kesällä uuden verkkopalvelun, jossa esimerkiksi verkoston huolto- ja korjaustyöt sekä muut poikkeavat tilanteet näytetään kartalla.
Näin tamperelaisten on helpompi nähdä, onko jotain poikkeavaa menossa oman kiinteistön lähellä tai esimerkiksi työmatkareitillä.
– Jos epäilee putkivuotoa, siitä kannattaa aina soittaa verkkosivuiltamme löytyvään vikailmoitusnumeroon, Vuorinen neuvoo.
– Esimerkiksi Hervannassa putkivuodot eivät välttämättä tule pintaan.
Vedenpuhdistuksessa kiinnitetään huomiota myös energiatehokkuuteen; järvivedestä saatavalla energialla lämmitetään ja jäähdytetään Ruskon vedenpuhdistuslaitoksen rakennusta.

Kaisa Muhonen

KUVA: Käyttöinsinööri Sini Vuorinen kertoo, kuinka tamperelaisen juomaveden laatu viimeistellään UV-desinfiointilaitteella ennen johtamista verkostoon taustalla näkyvää paksua putkea pitkin.

KUVA2: Rautasulfaatin avulla  järvivedessä oleva humus ja epäpuhtaudet saadaan muodostamaan punaruskeita flokkeja, jotka nousevat  dispersioveden pumppauksesta johtuen pintaan. Paksu sakka on helppo huuhtoa viemäriin.

 

 

 

Koirankakkavesi ongelmana Hervannassa – viljelijöille lisää kasvimaita Ruskoon

Koirankakkavesi ongelmana Hervannassa – viljelijöille lisää kasvimaita Ruskoon

Tampereella on kova innostus palstaviljelyyn. Kymmenet ihmiset jonottavat parhaillaan viljelypaikkaa monivuotisilta palsta-alueilta. Osa on jonottanut palstaa jo vuosia.
– Kysyntä on ollut todella kovaa. Erityisesti monivuotisia palstoja toivotaan, kertoo palstojen vuokrausta hoitavan Tampereen 4H-yhdistyksen vt. toiminnanjohtaja Mirja Toropainen.

Tästä syystä Hervannassa Ruskon alueelle lisätään ensi kesäksi kasvimaita noin 15 viljelypaikan verran. Tällä hetkellä Ruskossa on noin 25 yksivuotista ja 50 monivuotista viljelijää.
– Otamme käyttöön vanhoja peltoja, jotka ovat olleet usean vuoden ajan käyttämättä.

Ongelmana Ruskon alueen kasvimailla on likainen vesi. Kasvimaiden vieressä kulkee Houkanoja, joka on ainoa vedenlähde lähellä kasvimaita.
– Kaupungin ohjeiden mukaisesti emme suosittele sen käyttöä kasteluun. Olemme informoineet siitä viljelijöitä. Olen kuullut vanhoilta viljelijöiltä, että vettä kuitenkin käytetään, Toropainen kertoo.

Toropainen sanoo, että viljelijöille suositellaan tuomaan kasteluvesi kotoa.
– Olemme laittaneet varoituskylttejä viljelysten viereen.
Toropaisen mukaan on harmillista, että alueella ei ole muuta vedenlähdettä kuin Houkanoja.
– Kyllähän Houkanoja olisi se luonnollisin paikka ottaa kasteluvettä, kun se siinä pellon vieressä on.

Houkanojan vesi on likaista, koska siihen laskevat sadevedet suurelta alueelta Hervannasta ja Ruskon teollisuusalueelta.

Näiden alueiden sadevesiviemäröinti on ohjattu Houkanojaan. Esimerkiksi koirien ulosteet kaduilta kerääntyvät sadeveden mukana ojaan. Näin kertoo Tampereen kaupungin ympäristötarkastajan Salla Leppänen.
– Houkanoja on kaupunkioja. Sen riskinä ovat erityisesti suolistoperäiset bakteerit.

Uskaltaako Houkanojan vedellä kastella kasvimaata?
– Salaattia ei tule kastella Houkanojan vedellä. Niiden kasteluun tulee vesi tuoda kotoa.
Leppäsen mukaan maan alla kasvavia juureksia Houkanojan vedellä sen sijaan voi kastella, kunhan huuhtoo, kypsentää ja kuorii vihannekset kunnolla.
– Itse maaperä ei tietääkseni ole Ruskossa mitenkään likaista.

Kaikista suosituimmat viljelymaat Tampereella ovat muun muassa Tahmelassa ja Haiharassa.
– Haiharassa jonossa on 30 ihmistä. Palstat ovat monivuotisia ja vaihtuvuus on todella pientä. Myös palsta-alue on aika pieni, Toropainen kertoo.

Tahmelassa kysyntää on Toropaisen mukaan aina. Siellä jonottajia on 50.
– Monivuotisuus on palstaviljelyssä selkeä hitti. Moni haluaa jatkaa viljelyä samassa paikassa sekä kasvattaa monivuotisia kasveja.

Freija Metsähalme

Ella Nuikka, kuvat

 

FAKTA: Viljely Ruskossa
Ruskon teollisuusalueella on lähes sata viljelypalstaa Houkanojan vieressä. Osa on monivuotisia, osa yksivuotisia.
Ruskoon tulee ensi kesäksi 15 palstaa lisää. Palstat ovat 50 tai 100 neliön kokoisia. Viljelyn vuokrausta hoitaa 4H-yhdistys. Maat omistaa kaupunki.
Palstoja on eri hintaisia. Esimerkiksi monivuotinen 100 neliön palsta maksaa 25 euroa vuosi, 50 neliön ala 14 euroa vuosi.Kaikkiaan 4H-yhdistyksellä oli Tampereella 550 viljelijää viime kesänä.
Uudet viljelypalstat tulevat jakoon kesäkuun alussa. Yksivuotisten palstojen jako tapahtuu palsta-alueen jakotilaisuudessa. Monivuotisille palstoille voi ilmoittautua jonoon sähköpostilla.
Monivuotisia viljelypalstoja ei ole tällä hetkellä saatavilla, mutta yksivuotisia palstoja voi vielä saada esimerkiksi Ruskosta.
Lisätietoa: tampere.4h.fi/viljelypalstat

 

”36 vuotta olen kastellut Houkanojan vedellä”

Hervantalainen Tuija on viljellyt kasviksia Ruskon kasvimaalla jo 36 vuoden ajan. Viljely aloitettiin, kun esikoispoika oli vuoden ikäinen.
– Aina olemme kastelleet Houkonojan vedellä. Koko perhe on elossa edelleen. Ikinä en ole kuullut, että kukaan olisi saanut vatsatautia.

Tuija kertoo, että Houkanojan vettä käytetään yleisesti kasteluun. Hänen mukaansa juuri kukaan ei tuo kasteluvettä kotoaan.
– Olen kastellut sillä jopa mansikat. Ensin toki poimitaan kypsät mansikat talteen ja sitten vasta kastellaan. Sitten odotetaan viikko, kun mansikat kypsyvät. Itse olen napsinut pellolta mansikoita ja ihan huuhtomatta syönyt. Salaatti on ainoa, jonka huuhtelen kotona.

Juomaveden ja käsienpesuveden Tuija tuo kotoa. Tuija viljelee kaikkea mahdollista aina perunasta mansikoihin.
– En usko, että Houkanojanvesi on sen likaisempaa kuin esimerkiksi uimavedet. Meneehän sitäkin lasten suuhun uidessa. Ihan ymmärrettävää silti, ettei 4H-yhdistys suosittele Houkanojan veden käyttämistä. Sillä tavalla ei ainakaan joudu mihinkään vastuuseen, jos joku sairastuisi.

Välillä Houkanojan vesi on likaisempaa.
– Nyt vesi on aika kirkasta. Oikein kovalla kaatosateella ojan vesi saattaa mennä ihan sameaksi. Silloin emme ole sitä käyttäneet.
Viljeleminen on Tuijan mukaan mukava harrastus.
– Tämä on ihana paikka. Henkireikä kesäisin, kun asumme kerrostalossa.

 

KUVA: Hervantalainen Tuija on kastellut Houkanojan vedellä kasvimaitaan jo vuosikymmenien ajan. Kovalla sateella vesi on sameampaa, silloin Tuija ei sitä käytä.

KUVA2: Ruskon viljelyalueella on varoituskyltti Houkanojan vedestä.

 

Huoltotöitä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella 1.-2.9 välisenä yönä

Tampereen Vesi tekee huoltotöitä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella torstain 1.9 ja perjantain 2.9.2016 välisenä yönä alkaen kello 22.00. Huoltotöistä saattaa aiheutua tilapäisiä katkoksia vedenjakelussa ja tilapäisestä paineenvaihtelusta johtuvaa veden samentumista Ruskon ja Hervannan alueilla. Huoltotöiden arvioidaan valmistuvan perjantaiaamuun mennessä.
Sameudesta johtuva haitta poistuu vettä juoksuttamalla.

Huoltotöitä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella 31.3. – 1.4.

Tampereen Vesi tekee huoltotöitä Ruskon vedenpuhdistuslaitoksella torstain 31.3 ja perjantain 1.4. 2016 välisenä yönä alkaen kello 22.00. Huoltotöistä saattaa aiheutua tilapäisiä katkoksia vedenjakelussa ja tilapäisestä paineenvaihtelusta johtuvaa veden samentumista Ruskon ja Hervannan alueilla. Huoltotöiden arvioidaan valmistuvan perjantaiaamuun mennessä.
Sameudesta johtuva haitta poistuu vettä juoksuttamalla.

 

Ruskontien jatke avataan liikenteelle perjantaina

Ruskossa avataan perjantaina 30. lokakuuta kello 9.00 liikenteelle Ruskontien uusi osuus välillä Hervannantie–Kauhakorvenkatu.
Uusi tie- ja katuyhteys palvelee erityisesti Ruskon teollisuusalueen ja uuden Lintuhytin asuinalueen liikennettä.
Uuden tie- ja katuyhteyden muodostavat Ruskontien maantieosuus tiestä 309, joka on nimetty Ruskonkehäksi ja Ruskontien katuosuus. Katu- ja tieosuuden koko matkalla on kevyen liikenteen väylä.
Uusi yhteys kevyen liikenteen väylineen on pituudeltaan noin 2,4 kilometriä.
Katuosuudella on myös kaksi alikulkukäytävää. Houkanojan alikulkukäytävä palvelee alueen ulkoilureittejä ja Lintuhytin alikulkukäytävä Lintuhytin asuinalueen kevyttä liikennettä.

Pin It on Pinterest