Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hallilan asemakaavaluonnos tarkistettuna nähtävillä

Tampereen Hallilan asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistoa on tarkistettu siten, että siinä ei ole uudisrakentamista. Kaavaluonnoksen aluetta on myös laajennettu. Asemakaavalla mahdollistetaan raitiotien rakentaminen kulkemaan Hallilan kautta. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu. Aineistot ovat nähtävillä 15.9.2016 saakka.
Kaavaluonnos on uudelleen nähtävillä, koska asumiselle tarkoitettu uudisrakentaminen (noin 40 000 kerrosneliömetriä) jätettiin pois ja kaava-aluetta laajennettiin melkein kaksinkertaiseksi (nyt 46,7 ha). Hallilan lisäksi siihen kuuluu alueita Hervannasta, Korkinmäestä, Lukonmäestä, Muotialasta ja Turtolasta. katu-, virkistys- liikenne- ja erityisalueita sekä kaupunginosien välistä rajaa.
Aiemmassa kaavaluonnoksessa oli mukana asuinrakentamista Pehkusuonkadun varteen. Liito-oravaselvitysten jälkeen rakentamisesta luovuttiin ja kaava-alueeseen otettiin lisää virkistysalueita, jotta on mahdollista turvata selvityksissä esille tulleita liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä.

Hallilan alueen liito-oravaselvityksiä jatkettiin ensimmäisen luonnoksen jälkeen ja tänä aikana on tehty myös koko kaupungin kattavaa selvitystä Kantakaupungin yleiskaava 2040:aa varten. Näitä tietoja on käytetty arvioitaessa liito-oravaverkostoja myös Hallilassa.
Koko metsäinen Hallila säilyy rakenteena ennallaan. Asemakaavaan kuuluvat metsäalueet, jotka aikaisemmin olivat kaavassa virkistysalueita, merkitään suojaviheralueiksi valtaväylän liikennemelun vuoksi.
Raitiotie rakennetaan metsän halki rinteen suuntaisesti Hallilan alueen sivuitse, jolloin virkistysalueena käytettyyn metsään syntyy raitiotien tarvitsema aukko. Kevyen liikenteen yhteydet pysäkille muokataan esteettömiksi, mutta väyläverkosto säilyy lähes ennallaan.
Valmisteluaineistoa on nähtävillä Palvelupiste Frenckellin ja kaupungin nettisivujen lisäksi Hallilan Salessa osoitteessa Kuusikonkatu 1. Kaavoittaja on paikalla keskiviikkona 31.8. ja keskiviikkona 7.9.2016 klo 16.00 – 17.30.

Tampereen tulevaisuus 2040 luonnoksena nähtävillä

Vuoteen 2040 tähtäävä Tampereen yleiskaavan luonnos on nyt nähtävillä. Siitä voi jättää mielipiteitä syyskuun loppuun saakka. Seitsemällä kartalla on esitetty näkemys siitä, miten kaupungin kasvu voi toteutua ja miten olemassa oleva ympäristö otetaan huomioon.
Yleiskaavan alueella asuu 98 prosenttia tamperelaisista, sillä kaava-alueeseen kuuluu koko kaupunki Teiskoa lukuun ottamatta. Pinta-alaltaan yleiskaavaluonnos koskee neljäsosaa kaupungin alueesta.
Kaavaluonnos on rakennettu siten, että kaupunkikehittämisen lähtökohtia on esitetty useilla eri kartoilla, koska yhteen karttaan kaikkea on vaikea mahduttaa. Aineistoon liittyy kaavaselostus, jossa on kuvattu muun muassa kaavaratkaisun sisältö.

Tampereen kaupunkiin ja seudulle tulee lähivuosikymmeninä ennusteiden mukaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita. Tähän kasvuun on varauduttava, jotta se tapahtuu hallitusti. Kasvun avulla voidaan jopa parantaa asuinympäristöjen laatua – tähän pyritään uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.
Yleiskaavassa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään 60.000 uudella asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu on sijoitettavissa suurelta osin jo kertaalleen kaavoitetun ja pääosin myös rakennetun kaupungin alueelle.
Uusi täydentävä rakentaminen jo olemassa oleville alueille auttaa palvelujen säilymistä asukkaiden lähellä sekä luo edellytyksiä kehittää ympäristön laatua. Yleiskaavan avulla halutaan kehittää kantakaupungin alueita tasapuolisesti. Sen avulla kaupunkirakenteesta voidaan saada nykyistä tasapainoisempi niin kannaksen itä- ja länsipuolilla kuin etelän suunnassa.
Yhdyskuntarakenteen kartalla on esitetty pääpiirteissään rakennettuun kaupunkiympäristöön varatut eri käyttötarkoitusalueet sekä alueet, jotka on tarkoitus jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kartta näyttää myös tavoitellun keskustaverkon rakenteen, ydinkeskustan lisäksi viisi aluekeskusta. Viherverkkoa on myös rakennetun alueen sisällä runsaasti, vaikkei kaikkia puistoja kartoille ole merkitty.
Uutta on, että yleiskaava ohjaa suoraan lomarakentamista järvien ranta-alueilla siten, että sen perusteella voi saada suoraankin rakennusluvan. Joidenkin ranta-alueiden lisärakentamista selvitetään vielä kaavaehdotusta valmisteltaessa.
Osa tulevan Hiedanrannan alueesta on osoitettu selvitysalueeksi. Alueella järjestetään suunnittelukilpailu, jonka avulla ratkaistaan tarkemmin alueen maankäyttö yleiskaavaehdotukseen. Nykyisten käytöstä poistuvien vedenpuhdistamojen alueiden käyttötarkoitusta selvitetään myös ehdotusta valmisteltaessa.
Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä ovat omalla kartallaan. Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen alueet näytetään kartalla. Kartalla on osoitettu työpaikka-alueiden strateginen kehittäminen mm. joukkoliikenteeseen tukeutuvien innovaatioympäristöjen ja seudullisiin väyliin tukeutuvien logististen alueiden osalta.
Liikennejärjestelmän painopiste on joukkoliikenteen kehittämisessä: raitiotielinjat, bussien runkolinjat, liityntäpysäköinti ja lähijuna näytetään kartalla. Kaupungin kasvua painotetaan tehokkaan joukkoliikenteen alueilla. Uusia liikenneväyliä tarvitaan lähinnä uudessa Hiedanrannassa, jossa on ennakoitu autoväylän ja lähijunaseisakkeiden tarve. Kaukajärven ja Alasjärven liittymän välillä on todettu kehätielle rinnakkaisen ajoneuvoliikenteen väylän tarve.
Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla esitellään tarkemmin tehokkaan täydennysrakentamisen alueita. Asuinalueista on tehty omat kortit, joissa esitetään niiden ominaispiirteitä ja kehitystä ja jotka ohjaavat tarkempaa suunnittelua.
Omat karttansa on viherympäristöstä ja vapaa-ajan palveluista, kulttuuriympäristön suojelusta, kestävästä vesitaloudesta ja ympäristöterveydestä johon kuuluu muun muassa hulevesien hallinta sekä yhdyskuntateknisestä huollosta.
Kaavatyön aikana on tuotettu erillisselvityksiä, jotka ovat myös nähtävänä. Muun muassa isojen liikenneväylien kattamista kansilla on tutkittu, teollisuus- ja työpaikka-alueita on selvitetty. Ympäristö- luonto- ja viherasioita on selvitetty, kulttuurihistoriaa ja arkeologiaa on käyty läpi. Uusimpana on valmistunut selvitys kantakaupungin järvenrantojen kaavatilanteesta.

Jo yleiskaavan luonnoksen valmisteluvaiheessa tarjottiin asukkaille runsaasti tilaisuuksia tutustua asiaan, koska yleiskaava koskee käytännössä kaikkia tamperelaisia. Tilaisuudet jatkuvat muun muassa yhdessä Asukas-Alvarien kanssa järjestetyllä keskustelutilaisuuksilla eri puolilla kaupunkia.
– Koillinen: to 25.8. klo 17:30–19:30, Leinolan koulun ruokala
– Etelä: ti 30.8. klo 17:30¬–19:30, Hatanpään koulun ruokala
– Kaakko: to 1.9. klo 17:30–19:30, Hervannan vapaa-aikakeskus ls 222
– Länsi: ke 7.9. klo 17:30–19:30, Lielahti -keskuksen monitoimitila Tuike
Tulossa on myös avoin seminaari, Yleiskaava-ilta, jossa esitellään kaavaluonnosta, kuullaan alustajien puheenvuoroja sekä keskustellaan yleiskaavoitukseen liittyvistä asioista.
Tilaisuus järjestetään Monitoimitalo 13:ssa (Satakunnankatu 13) torstaina 8.9.2016. Kaava-aineistoa koskeva näyttely on auki klo 16.00 alkaen ja paneelikeskustelu alkaa kello 17.30.
Luonnoksesta saaduille mielipiteille ja lausunnoille laaditaan vastineet, jotka viedään kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen linjattaviksi ja joiden pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi valtuustokauden aikana eli alkuvuoden 2017 aikana.

Virolaistenpuistoon hulevesijärjestelmä, koirapuisto, viljelypalstoja ja latureitti

Virolaistenpuisto on Vuoreksessa sijaitseva luonnonmukainen virkistysalue Virolainen-järven pohjoispuolella. Virolaistenpuiston yleissuunnitelma on nähtävänä ja kommentoitavana 6.–20.6.2016 maastossa asuntomessualueen pohjoispuolella, verkkosivuilla ja palvelupiste Frenckellissä, Frenckellinaukio 2 B. Verkossa viheralueen yleissuunnitelmaluonnosta pääsee katselemaan täällä.

Virolaisenpuisto rajautuu länsireunastaan Virolaisen asuntoalueeseen ja pohjoisessa Isokuusi II:n Aurinkorinteen kaava-alueeseen. Nykyisellään alue on pääosin metsäsaarekkeen ympäröimää viljelystä poistunutta pensoittunutta peltoa, ja ojien umpeuduttua sinne on alkanut kerääntyä paljon hulevesiä. Virkistysalueelle on suunniteltu hulevesijärjestelmä avouomineen. Läheisen asutuksen sade- ja sulamisvedet eli hulevedet johdetaan nauhamaisiin biosuodattimiin, jonka läpi ne suotautuvat edelleen puistoa halkovaan hulevesiuomaan ennen valumistaan Virolaiseen. Biosuodatin on noin metrin paksuinen kasvipeitteinen suodattava rakenne, joka kuivatetaan salaojin. Hulevesien suotautuessa biosuodattimen läpi, kasvillisuus ja rakenteen maakerrokset puhdistavat hulevettä. Hulevesiuomiksi kunnostetaan entisiä pelto-ojia. Ojien reuna-alueet toimivat tulvaniittyinä.

Virolaistenpuiston pohjoisreunan kautta on merkitty kulkevaksi osa Vuoreksen latureitistä. Nykyistä puistokäytävää jatketaan itään, ja sen kautta saadaan kulkuyhteys suunnitelmassa esitetylle palstaviljelyalueelle. Länsireunalle on merkitty koirapuisto, jossa on omat aitaukset pienille ja isoille koirille. Puiston ilme säilyy luonnonmukaisena. Niittyalueet hoidetaan maisemaniittynä. Metsäisiä liito-oravan elinympäristöjä ja lepakoille tärkeää peltoaluetta kiertävää metsänreunavyöhykettä hoidetaan suojelualueena. Pajupensastoa raivataan osittain järvinäkymän suuntaan.
Virolaistenpuisto toteutetaan vaiheittain. Tänä vuonna rakennetaan hulevesijärjestelmä ottamaan vastaan Aurinkorinteen hulevedet. Loput viheralueen toiminnoista rakennetaan talousarviomäärärahojen mukaisesti.

Pohjois-Hervannassa räjähti käyntiin uudenlainen sosiaalinen rakentaminen

Viime torstaina Hervannassa pamahti, kun kuurosokeiden uuden asuintalon tontin kalliolouhintatyöt alkoivat. Kuurosokeiden Toimintakeskuksen naapuriin, Valtaraitin ja Vilppulanpolun kulmaan, rakennetaan kuusikerroksinen asuinrakennus. Sen suunnittelussa on tarkoin huomioitu kuurosokeiden erityistarpeet asuinympäristönsä hahmottamiseksi.
Pakkanen paukkui räjähteitä kipakammin, mutta tunnelma oli silti korkealla rakennustöiden alkaessa.
– Tilaisuus oli mukavan lämminhenkinen, kuvailee Suomen Kuurosokeat ry:n Risto Hoikkanen.
– Paikalla olivat yhteistyökumppanit ja meiltä aktiivinen työryhmä, joka oli tuomassa asiakasnäkökulmaa suunnitteluun. On hienoa, kuinka tässä hankkeessa on yhdistetty sosiaalisen rakentamisen osaajan VTS:n asiantuntemus ja Suomen Kuurosokeiden ammattimainen palvelutuotanto.

Uuteen kiinteistöön tulee 19 vuokra-asuntoa, 15 tehostetun palveluasumisen asuntoa sekä 11-paikkainen tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti. Lisäksi asukkaiden käytössä on yhteistiloja sekä asumista tukevia palveluja.
Rakennuksen omistaa ja rakennuttaa VTS-kodit, palvelut tuottaa Suomen Kuurosokeat ry. Hanke on saanut ARA:n avustuksen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen.
Viime viikon pakkanen hieman viivästytti kalliolouhinnan aloittamista. Seuraava räjäytys oli tiistaina 12. tammikuuta.
– Tällä viikolla saadaan kunnolla työt käyntiin. Viereisellä tontilla asutaan koko ajan normaalisti, eli rakennustyöt eivät haittaa Toimintakeskuksen asukkaita tai kävijöitä, Hoikkanen kertoo.
Tavoiteaikataulu on, että uudisrakennus valmistuu alkuvuodesta 2017. Se on herättänyt jo paljon kiinnostusta, joten asuntohakemuksia luultavasti tulee kauempaakin. Asuntojen haku käynnistyy aikaisintaan kuusi kuukautta ennen rakennuksen valmistumista.

Asuntojen suunnittelussa on pyritty helpottamaan kuulo- ja näkövammaisten elämää monin tavoin. Talossa ja sen lähialueella liikkuminen tehdään mahdollisimman itsenäiseksi ja turvalliseksi.
– Esimerkiksi valaistus on suunniteltu siten, että on mahdollisimman paljon epäsuoraa, häikäisemätöntä valoa. Hämäränäkö heikkenee ensimmäisenä, siksi hyvä valaistus on tärkeää, Hoikkanen toteaa.
– Akustiikassa on minimoitu kaiku. Lisäksi taloon tulee huomattava määrä erilaisia liikkumista ja havaitsemista helpottavia rakenteita, esimerkiksi kynnyksiä on mahdollisimman vähän ja kerroksissa on erilaiset tunnisteet.
Asuntoihin tulee paljon toimintoja, jotka helpottaisivat kenen tahansa elämää. Esimerkiksi yläkaapit aukeavat ensin ulospäin ja sitten ylös, jolloin kaapinovi ei unohdu asentoon, jossa siihen voi lyödä päänsä. Samasta syystä liesituuletin on upotettu niin, että se vedetään vain käyttäessä ulos.
Vesihana sulkeutuu itsestään jonkin ajan kuluttua, ettei hana unohdu auki, jos veden ääntä ei kuule.

Liikkumista helpottavat visuaaliset kontrastit, joita on käytetty muun muassa ovien ja seinänrajojen listoituksissa.
– Seinäpintojen materiaaleihin tulee myös erilaisia tunnisteita, joita kepin kanssa kulkevat näkövammaiset voivat havainnoida kepin avulla.
Myös talon hissiin tulee haptiset eli tuntoaistia hyödyntävät tunnisteet, jotka kertovat, onko hissi menossa ylös vai alas ja missä kerroksessa se on.
– Tärinäkahva antaa signaalin siitä, missä kulloinkin ollaan, Hoikkanen kuvailee.
Kaikesta erityisestä tekniikasta, valaistuksesta, väreistä ja materiaaleista huolimatta olennaisinta rakennuksessa on kodinomaisuus.
– Siitä tulee harmoninen ja kaunis rakennus, mukava asuinympäristö, joka näyttää kodilta.

Kaisa Muhonen

Tuleva raitiotielinja lisää uudistuvan Hallilan vetovoimaa

Hallilan kaupunginosa on saamassa uuden, täydennysrakentamiseen tähtäävän asemakaavan. Hallilan suunnitelmista pidettiin avoin asukastilaisuus ja lisäksi kommentteja suunnitelmista on voinut laittaa sähköisesti.
Yleissuunnitelma on tehty asemakaavan muutoksen pohjaksi. Hallilan keskusta uudistuu täydennysrakentamisen myötä.
– Alueen palvelujen kehittämismahdollisuudet paranevat, kun sinne saadaan uusia asukkaita, kertoo projektiarkkitehti Eeva Hakola.
Suunnittelun tarkoituksena on Hallilan asuinalueen täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen tulevan kaupunkiraitiotien pysäkin ympäristössä. Raitiotien linja ja uudet rakennuspaikat sijoittuvat nykyisin rakentamattomille alueille.

Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaupunkiympäristön laatuun ja liikenteen ympäristöhäiriöiden hallintaan.
Keskeisenä tehtävänä on ollut paikallisen liikenneverkon liittäminen raitiotiehen sekä jalankulun ja pyöräilyn sujuvien ja turvallisten reittien toteutuminen.
– Liikenneturvallisuus nousi keskusteluun asukastilaisuudessakin, Hakola kertoo.
Toinen huolenaihe ovat olleet liito-oravat, joiden pesimäalueita on Hallilan ympäristössä. Liito-oravalle soveltuvat alueet jätetään pääosin uuden rakentamisen ulkopuolelle.
Noin 11 hehtaarin suunnittelualueen pohjois- ja koillisosa jäävät suurelta osin nykyiselleen metsä- ja suoalueeksi, joka jatkossakin palvelee lähiulkoilualueena.

Hallilan raitiotiepysäkin ympäristö on suunnitelmassa erityisesti asuntorakentamisen aluetta. Parantuva joukkoliikenteen palvelutaso, hyvä sijainti ja saavutettavuus tukevat myös työpaikkojen syntymistä.
– Asuintalojen kivijalkoihin on suunniteltu liiketiloja. Millaisia palveluja niihin sijoittuu ja kuinka paljon, riippuu yrittäjistä. Palvelujen syntyminen mahdollistetaan kaavalla, Hakola toteaa.
Yhteensä kaava-alueella on 41 850 kerrosneliömetriä uutta asuinrakentamista. Tämä mahdollistaa noin 800 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle.
Suunnitellut talot ovat kerrostaloja, jotka ovat pääasiassa 5–6-kerroksisia. Hervannan Valtaväylän läheisyyteen on suunniteltu myös 8-kerroksisia taloja.

Pehkusuonkadun ja raitiotielinjan väliin muodostuu asuinkorttelien pihapiirien sarja. Rakennusmassoista syntyy pihoja liikenteen melulta suojaavan reuna, eikä erillisiä meluesteitä tarvita.
Autopaikat ovat kortteleittain pihakannen alla tai keskitetysti pysäköintilaitoksessa.
– Raitiotien linjaa seuraava tiivis ja selkeä korttelireuna muodostaa Hallilan keskustalle selkeän ja erottuvan hahmon.
Korttelirakenne synnyttää Hallilan kaupunginosalle uuden sydämen, jalankulkuakselin raitiotiepysäkin ja Pehkusuonkadun bussipysäkkien välille. Akseli on katumainen aukiotila, jonka varteen varataan tila kivijalkapalveluille. Akseli liittyy hyvin nykyiseen ulkoilureittiin, mikä edistää jalan saavutettavuutta Hallilan nykyisistä asuinkortteleista.
– Tavoitteena on, että keskustan kohdalla katuympäristö ja julkinen kaupunkitila muodostavat selkeän paikallisen ytimen, jossa liikennöinnissä etusijalla ovat jalankulku ja pyöräily. Keskeisten lähipalvelujen, kuten päivittäistavarakaupan sijainti täsmentyy jatkosuunnittelussa.

Pin It on Pinterest