Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Kaupunginhallitus esittää valtuustolle raitiotien rakentamista

Tampereen kaupunginhallitus päätti 3.10.2016 esittää kaupunginvaltuustolle raitiotien ensimmäiseen osan infrastruktuurin eli muun muassa radan ja varikon rakentamista. Päätöksen mukaan kaupunki toteuttaa raitiotien ensimmäisen osan Hervanta – keskusta – Tays toteutussuunnitelman mukaisesti. Toinen osa keskustasta Lentävänniemeen suunnitellaan tarkemmin, päätetään ja rakennetaan myöhemmin. Kaupunginhallitus äänesti asiasta, päätösesitystä kannatti 7 ja vastusti 2 kaupunginhallituksen jäsentä, 1 äänesti tyhjää ja 1 oli poissa.
Kaupunginhallitus hyväksyi samalla raitiotieallianssin ensimmäisen osan allianssisopimuksen, joka perustuu Raitiotieallianssin tekemään toteutussuunnitelmaan. Ensimmäisen osan kokonaisbudjetti on 238,8 miljoonaa euroa. Kokonaisbudjettiin sisältyy 1,9 miljoonaa bonuksia, joiden saaminen edellyttää muun muassa kustannuksissa pysymistä. Osan 1 tavoitekustannus on Allianssin osapuolia sitova tarjous.
Raitiotieallianssissa Tampereen kaupungin kumppanit ovat VR Track Oy, YIT Rakennus Oy ja Pöyry Finland Oy. Rakentamisesta vastaavat YIT ja VR Track puoliksi. Valtio on sitoutunut tukemaan ensimmäistä rakennusvaihetta 71 miljoonalla eurolla.
Raitiotieallianssin toteutussuunnitelma osalle 1 sisältää 15 kilometriä kaksiraiteista linjaraidetta keskustasta Hervantaan ja Taysille sekä varikon Hervantaan. Allianssiurakkaan sisältyy raitiotieinfran rakentamisen edellyttämät kunnallistekniset siirrot kuten johtojen siirrot, maa- ja katurakentaminen sekä tukimuurit.

Hankkeen osan 2 keskustasta Lentävänniemeen lyhyimmän reitin kustannusarvio on 44,1 miljoonaa euroa, jolloin raitiotien kokonaiskustannusarvio on 283 miljoonaa euroa. Toisen osuuden kustannukset täsmentyvän muun muassa Hiedanrannassa valittavan reittivaihtoehdon mukaisesti. Jatko-osuus on edullisempi, koska se ei sisällä varikkoa, sisältää vähemmän siltoja ja keskusta-alueelle rakentamista ja on huomattavasti ensimmäistä osuutta lyhyempi.
Mikäli Tampereen kaupunginvaltuusto päättää, että raitiotie rakennetaan, työt alkavat useista kohdista ensi vuoden 2017 aikana. Raitiotieliikenteen Hervannasta Taysille arvioidaan alkavan vuonna 2021. Kaupunginvaltuusto käsittelee asiaa kokouksessaan 24.10.2016.

Kaupunginhallituksen päätösten pohjana olivat toteutussuunnitelma ja allianssisopimus lukuisine liitteineen. Kaupunginhallitus hyväksyi myös raitiotien kehitysohjelman perustamisen ja ohjelmasuunnitelman eli raitiotien toteuttamiseen liittyvän kaupungin organisaation osuuden. Myös Tampereen Vesi velvoitettiin sopimaan Raitiotieallianssin kanssa vesijohtojen siirroista ikähyvityseriaatteella.
Kaupunginhallitus sai myös tiedokseen raitiotiestä pyydetyt ja annetut lausunnot, joita oli tullut päätöksentekoon mennessä 75. Lausunnoissa on suhtauduttu pääosin hyvin myönteisesti raitiotien rakentamiseen Tampereelle.
Raitiotiehen liittyvää lisätietoa löytyy Tampereen kaupungin verkkosivuilta.

Kaupunginvaltuustolta lisärahoitusta tunnelille ja raitiotielle

Tampereen kaupunginvaltuusto myönsi 13.6. Rantaväylän tunnelin loppuun saattamiselle 10 miljoonan euron lisärahoituksen. Raitiotiehanke sai 1,7 miljoonan euron lisärahan, jotta hanke voi jatkaa suunnittelua lokakuun valtuuston päätöksentekoon saakka. Tuolloin valtuusto päättää saamiensa selvitysten perusteella, rakennetaanko Tampereelle raitiotie.
Tunnelin lisärahoituksen tarpeesta suuri osa muodostuu pilaantuneiden maiden puhdistamisesta. Pilaantuneita maita oli Santalahden alueella arvioitua enemmän. Lisäksi tehdään sellaisia liikenneratkaisuja ja laajuusmuutoksia, jotka on edullisempaa toteuttaa nyt tunnelin rakentamisen yhteydessä kuin myöhemmin erillisinä töinä. Kaupungin lisäksi myös valtio osallistuu kustannuksiin omalla osuudellaan, ja eduskunnan odotetaan käsittelevän valtion 5 miljoonan euron lisäosuuden vielä ennen kesälomia. Tunnelin kustannusarvio on lisäysten jälkeen 198 miljoonaa euroa, alun perin 185 miljoonaa euroa.
Näistä talousarviomuutoksista äänestettiin valtuustossa, ja ne hyväksyttiin selvällä ääntenenemmistöllä. Tunneli osalta äänestystulos oli 42-25, raitiotien osalta 44-22.

Valtuusto hyväksyi samassa kokouksessa myös raitiotievarikon asemakaavan. Varikon asemakaavasta Tampereen kaupunki on saanut poikkeamisluvan luonnonsuojelusta Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta joulukuussa 2015. ELY-keskuksen päätöksestä valitettiin Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeus on tehnyt 8.6.2016 päätöksen, jossa valitus on hylätty.
Kaupunginvaltuusto päätti myös kaupungin henkilöstökassan lakkauttamisesta vuoden 2017 loppuun mennessä.

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi raitiotien varikon asemakaavan

Tampereen raitiotien Hervannan Ruskoon tulevan varikon asemakaavaehdotus hyväksyttiin yhdyskuntalautakunnassa 17.5.2016. Päätös tehtiin äänestyksen jälkeen äänin 8-2. Asemakaava menee vielä kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Asemakaavan muutos perustuu Tampereen kaupunginvaltuuston 16.6.2014 tekemään päätökseen jatkaa raitiotien suunnittelua. Asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa raitiotien päävarikon sijoittuminen Hervanta–Ruskon teollisuusalueelle. Varikko liittyy raitiotien runkolinjaan Hermiankatua pitkin.
ELY-keskus on myöntänyt varikon rakentamiselle 18.12.2015 luonnonsuojelulain mukaisen poikkeamisluvan. Päätöksestä on valitettu Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen, eikä lupa siten vielä ole lainvoimainen. Selvitysten perusteella asemakaavamuutoksessa esitetty ratkaisu on ainoa toteutuskelpoinen sijoituspaikka varikolle. Varikkoalue sopii hyvin kaavamuutoksen mukaiselle paikalle, sillä alue on jo voimassa olevassa asemakaavassa pääosin teollisuusaluetta.
Asemakaavamuutoksella raitiotien varikolle muodostetaan tontti, jolle saa rakentaa raitiotieliikenteen tarvitsemia rakennuksia ja rakennelmia. Varikon etelä- ja itäpuolelle muodostuvat tontit osoitetaan teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi. Alueen suunnittelussa on tutkittu liito-oravan elinympäristön ja kulkuyhteyksien säilyminen osana laajempaa kokonaisuutta. Varikon rakentaminen hävittää kaksitoista puuta, jotka soveltuvat liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikoiksi.
Osa nykyisestä teollisuusalueesta muutetaan viheralueeksi, jotta varikon ympäristöstä löydetyt liito-oravan pesintäpaikat saadaan turvattua ja liito-oravalle voidaan kehittää korvaavia kulkuyhteyksiä. Liito-oravan pesintäpaikat, Kauhakorvenkadun varrella oleva metsikkö, sekä liito-oravan kulkureittinä kehitettävät alueet osoitetaan suojelumerkinnöillä.

Asemakaavaehdotukseen on tehty 29.2.2016 päättyneen nähtävillä olon, palautteen ja lausuntojen sekä neuvottelujen jälkeen teknisiä tarkistuksia. Yksi tontti muutettiin osaksi lähivirkistysaluetta (Kytömaanpuisto), jotta liito-oravalle biotoopiltaan hyvin soveltuva metsä turvataan asemakaavalla poikkeamisluvan ehtojen mukaisesti.
Kytömaanpolkua siirrettiin kauemmaksi liito-oravan kolopuista. Liito-oravan suojeluun liittyvät kaavamääräykset korvattiin uusilla määräyksillä joiden sisältö vastaa paremmin ELY-keskuksen edellyttämiä täsmennyksiä. Suojelualueiden rajauksia tarkistettiin. Liito-oravan pohjois-eteläsuuntaisen kulkuyhteyden säilyminen varmistettiin merkityllä väliaikaisella suojelumääräyksellä. Tontin reunalla kasvavan puuston voi kaataa vasta sen jälkeen, kun korvaava kulkuyhteys on toteutunut Etuhaanpuistoon.
Keväällä 2016 valmistuneen Hervannan hulevesiselvityksen perusteella Tauskonoja merkittiin kaavaan viheralueilla osittain avo-ojana ja osittain putkitettavaksi. Etuhaanpuistoon osoitettiin tulva-alue, joka mahdollistaa Tauskonojan tulvimisen harvinaisissa tulvatilanteissa. Kaavaselostuksen vaikutusten arviointia täydennettiin luontoarvojen osalta. Asemakaava-aineistoa täydennettiin Hervannan hulevesiselvityksellä sekä Raitiotieallianssin laatimalla alustavalla luonnoksella varikosta.
Asemakaavaehdotuksen yleismääräykseen on lisätty ehto, jonka mukaan varikon tontin puustoa ei saa poistaa ennen kuin poikkeamislupa luonnonsuojelulaista on lainvoimainen ja poikkeamispäätöksessä edellytetyt kompensaatiotoimet on tehty. Kyseinen ehto mahdollistaa asemakaavan hyväksymisen, vaikka poikkeamislupa ei vielä ole lainvoimainen.
Päätös raitiotien rakentamisesta tehdään kaupunginvaltuustossa vuoden 2016 loppuun mennessä. Raitiotien rakentamisen on suunniteltu alkavan heti rakentamispäätöksen jälkeen. Raitiotien ensimmäisen osuus voitaisiin saada liikennöintiin vuonna 2021. Mikäli raitiotien rakentamisesta luovutaan, asemakaava ei mahdollista tontin hyödyntämistä muuten työpaikka- ja teollisuusalueena, vaan alueen maankäyttö tulee tutkittavaksi uudelleen.

Raitiotien katusuunnitelmia nähtävillä Hervannassa

Tampereen raitiotien suunnitteluun liittyviä katusuunnitelmia on nähtävillä 2.5. – 16.5.2016 erityisesti Hervannan alueelta. Insinöörikadun katusuunnitelmaluonnos on tehty välille Kanjoninkatu–Arkkitehdinkatu. Katusuunnitelmaluonnokset ovat valmiina Hervannan valtaväylällä Rieväkadun ja Laulumaankadun välillä sekä Arkkitehdinkadun ja Ruskontien välillä. Myös Kanjoninkadun, Hermiankadun sekä Atomipolun suunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla, Palvelupiste Frenckellissä ja Hervannan kirjastossa.
Hervannan alueen katusuunnitelmia esitellään suunnittelupäivystyksessä kauppakeskus Duon aulassa, keskiviikkona 4.5.2016 kello 12.00-15.00 sekä katukävelyillä ja yleisötilaisuudessa elokuvateatteri Cinolassa, os. Lindforsinkatu 1-3, tiistaina 10.5.2016 kello 17.00-19.30. Suunnitelmat esillä Cinolassa kello 17.00 alkaen, alustukset kello 18.00-19.00.
Ohjatut kävelyt kello 17.00-18.00 Insinöörinkadun pohjoispää (kokoontuminen Kanjoninkadun liittymässä), Insinöörinkadun eteläpää (kokoontuminen Arkkitehdinkadun liittymässä) sekä Hermiankatu (kokoontuminen Festian linja-autopysäkillä). Kävelyt päättyvät Cinolaan klo 18.00 mennessä.

Insinöörinkadun pituus katusuunnitelman alueella on noin 1940 metriä. Katusuunnitelman alueella katualueen leveys vaihtelee 30 ja 22 metrin välillä. Insinöörinkadulla välillä Kanjoninkatu–Orivedenkatu raitiotie kulkee omalla kaistalla katualueen keskellä ja sen molemmilla puolilla sijaitsee 4,0 metriä leveät yksikaistaiset ajoradat. Kadun molemmin puolin on pyöräily- ja jalankulkuväylät, jotka erotetaan ajoradasta viherkaistalla.
Insinöörinkatu välillä Opiskelijankatu–Lindforsinkatu on suunniteltu sekaliikennekaduksi. Raitiotie ja ajoradat sijaitsevat kadun keskellä ja niille varatun osuuden leveys on 7,0 metriä. Ajoradan molemmin puolin sijaitsevat erotellut pyöräilyn ja jalankulun väylät.
Insinöörinkatu välillä Teekkarinkatu–Arkkitehdinkatu on suunniteltu sekaliikennekaduksi. Raitiotie sijaitsee ajoradalla, jonka leveys on 7,0 metriä. Ajoradan molemmilla puolilla sijaitsee erotellut jalankulun ja pyöräilyn väylät jotka ovat erotettu ajoradasta pääsääntöisesti 1,0 metriä leveällä erottelukaistalla.

Väli Lindforsinkatu–Teekkarinkatu on suunniteltu joukkoliikennekaduksi, jolla on tonteille ajo sallittu. DUOn kohdalla on henkilöautoliikenne kokonaan katkaistu. Kadulla raitiotie kulkee ajoratojen kanssa kadun keskellä pois lukien DUOn edusta. DUOn kohdalla joukkoliikenneväylän leveys on 6,5 metriä, muuten sekaliikennekaistan leveys on 7,0 metriä. Ajoratojen molemmilla puolilla sijaitsee erotellut pyöräilyn ja jalankulun väylät.
Pysäköintipaikat siirtyvät hieman etelään. Taksiasema siirtyy hieman pohjoiseen.
Väli Orivedenkatu–Opiskelijankatu on suunniteltu joukkoliikennekaduksi. Kadun keskellä sijaitsee linja-autoille varatut ajoradat, sekä sivuilla yhdistetyt linja-auto- ja raitiotiepysäkkilaiturit, joiden leveys on 3,5 metriä. Pysäkkilaiturien ulkopuolella kulkee Raitiotie omalla kaistallaan, raitiotiekaistan leveys on 3,0 metriä. Kadun ulkoreunalla kulkee erotellut jalankulun ja pyöräilyn väylät jotka on eroteltu raitiotiestä viherkaistalla.
Insinöörinkadulle on suunniteltu viisi pysäkkiä, jotka ovat reunalaiturillisia. Pysäkit sijaitsevat Kanjoninkadun liittymän eteläpuolella, Orivedenkadun ja Opiskelijankadun välissä, Duon edustalla, Teekkarinkadun kiertoliittymän eteläpuolella ja Arkkitehdinkadun liittymän pohjoispuolella. Laitureiden odotustilat ovat 2,75 – 3,50 metriä leveät ja laiturit ovat 47 metriä pitkiä pois lukien Duon edustalla sijaitsevat pysäkkilaiturit, jotka ovat 37 metriä pitkiä.

Hervannan valtaväylä on asfalttipäällysteinen katu, jonka pituus välillä Arkkitehdinkatu–Ruskontie on 370 metriä. Raitiotie kulkee omassa erillisessä käytävässä Hervannan valtaväylän länsipuolella.
Myös Rieväkadun ja Laulumaankadun välillä raitiotie sijoittuu Hervannan valtaväylän länsipuolelle omassa erillisessä käytävässä. Raitiotien leveys katusuunnitelman alueella on 7,65 metriä.
Raitiotiepysäkki sijaitsee katusuunnitelman alueella Nekalantien ja Laulumaankadun välissä. Raitiotiepysäkin yhteydessä on myös Hervannan valta-väylällä sijaitseva linja-autopysäkki. Raitiotiepysäkki on reunalaiturillinen ja pysäkin odotustilat ovat 3,5 metriä leveät ja 47 metriä pitkät.
Lisäksi Messukyläntien ja Vuohensillankadun välissä sijaitsee raitiotiepysäkkivaraus ja sen yhteydessä oleva linja-autopysäkki Hervannan valtaväylällä.

Ensimmäisenä toteutettavaksi suunnitellun raitiotielinjan läntiseen päähän on valmistunut katusuunnitelma, joka koskee Pirkankatua välillä Sepänkatu-Hämeenpuisto. Myös Rieväkadun ja Sammonkadun itäpään suunnitelmaluonnokset ovat valmistuneet nähtäville.
Pirkankadun katusuunnitelmasta järjestetään suunnittelupäivitys maanantaina 9.5.2016, klo15.00-18.00 Tampereen Taidemuseon viereisellä tontilla.
Nähtävillä olevien raitiotiekatujen katusuunnitelmat on tarkoitus hyväksyä ehdollisena. Katusuunnitelmien toteuttaminen on riippuvainen kaupunginvaltuuston raitiotiepäätöksestä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto päättää raitiotien rakentamisesta lokakuussa 2016.
Katusuunnitelmat voidaan toteuttaa myös vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan raitiotien kannalta välttämättömät muutokset ja vasta myöhemmin muut suunnitelman toimet kuten kadun reuna-alueiden muutostyöt

Hallituksen päätös edistää ratkaisevasti raidehankkeen toteutumista

Tampereen pormestari Anna-Kaisa Ikonen iloitsee siitä, että hallituksen kehysriihi näytti vihreää valoa Tampereen raitiotiehankkeelle. Ikosen mukaan päätös edistää ratkaisevasti raitiotiehankkeen toteutumista, sillä Tampereen kaupunginvaltuuston yksi ehto hankkeelle on ollut valtion mukaantulo.
– Nyt hankkeen valmistelu voi jatkua täydellä teholla. Tavoitteemme on, että ensi lokakuussa valtuusto voi tehdä päätöksen ratikan rakentamisesta ja rakennustyöt voisivat alkaa ensi keväänä, Ikonen sanoo.
Ikosen mukaan päätös osoittaa, että valtio haluaa noudattaa Tampereen kanssa tekemiään sitoumuksia, kuten maankäytön ja liikenteen aiesopimusta, jossa raitiotie on joukkoliikenteen perusratkaisu. Kaupunki puolestaan kaavoittaa hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle runsaasti uusia asuntoja ja palveluja. Raitiotien varrella on noin 20 vuoden asuntotuotannon potentiaali.
– Kehysriihen linjaus tukee suurten kaupunkiseutujen kestävää kehitystä. Tampereen seutu kasvaa noin 4000 asukkaalla vuodessa. Maan toisen kasvukeskuksen kehittäminen hyödyttää koko maata. Valtiokin saa sijoituksensa vuosien varrella monin verroin takaisin kasvavina verotuloina, Ikonen sanoo.

Tampereen raitiotie yhdistää Hervannan ja keskussairaalan sekä Lentävänniemen ja Lielahden alueet kaupungin keskustaan. Kahden linjan pituus on yhteensä 23 kilometriä.
Raitiotien kustannusarvio on 250 miljoonaa euroa, josta valtion osuus on 30 prosenttia ja kaupungin osuus 70 prosenttia. Lisäksi kaupunki hankkii kaluston, jonka kustannusarvio on 83 miljoonaa euroa.
Raitiotien rakentamissuunnitelma valmistuu kesän aikana ja kaupunginvaltuusto tekee lopullisen päätöksen rakentamisesta lokakuussa 2016. Rakennustyöt voivat alkaa keväällä 2017 ja ensimmäinen osuus Hervannasta keskustaan ja keskustasta yliopistolliseen keskussairaalaan voidaan avata liikenteelle vuonna 2021.
Raitiotien toteutuksesta vastaa allianssi, jonka osapuolia ovat Tampereen kaupunki, VR Track Oy, YIT Rakennus Oy, Pöyry Finland Oy ja Ratatek Oy. Kaluston hankinnasta on parhaillaan käynnissä kilpailutus. Jos Tampereen raitiotie toteutuu, tulee Tampereesta Suomen toinen ja Pohjoismaiden kahdeksas raitiotiekaupunki.

Pin It on Pinterest