Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Musiikkiluokka yhdistää ja antaa elämyksiä

Musiikkiluokka yhdistää ja antaa elämyksiä

Neljän vuoden tauon jälkeen Pohjois-Hervannan koulussa aloitti tänä syksynä 3.-luokkalaisten musiikkiluokka. Innokkaat soittajat ja laulajat ovat jo päässeet esiintymään koulun tilaisuuksissa.
– Olemme laulaneet esimerkiksi vanhempainillassa. Kun Tampereen Ateria vietti 10-vuotissyntymäpäivää, lauloimme koulun ruokalassa kaksi tuntia, kaikkien ruokailujen ajan, kertoo opettaja Pauliina Harju.
– Toiveena ja tavoitteena on, että voisimme esiintyä mahdollisimman paljon koulun ulkopuolellakin.
Lapsille esiintymiset ovat mahtavia kokemuksia.
– Nyt sovittuna on vierailu Keinupuistossa laulamassa ja esiintyminen Kauppakeskus Duon joulunavauksessa. On hienoa päästä esiintymään hervantalaisille.

Haku ensi syksynä aloittaville musiikkiluokkalaisille alkaa tämän vuoden puolella, joulukuussa. Aiheesta on tulossa infotilaisuus Pohjois-Hervannan koulussa 18.11.
– Jos musiikki yhtään kiinnostaa, kannattaa hakea! Harju kannustaa.
– Luokalle päästäkseen ei tarvitse osata soittaa mitään soitinta tai olla jo musiikin opetuksen piirissä.
Harju toivoo, että hakijoita tulisi riittävästi, jotta Pohjois-Hervantaan saataisiin 3.-luokan musiikkiluokka ensi syksynäkin.
– Kun musiikkiluokkia on enemmän, se mahdollistaa suuremmallakin porukalla esiintymisen.

Vaikka musiikkia on vain yksi tunti viikossa enemmän kuin tavallisella luokalla, musiikkiluokkalaisuus näkyy oppilaiden arjessa.
– Musiikin ympärillä tehdään paljon yhteisiä projekteja, jotka luovat todella vahvan yhteishengen luokkaan, Harju kuvailee.
Osalla tämänhetkisistä kolmasluokkalaisista on taustalla soittoharrastus.
– Jos oppilailla on omia soittimia, niitä voidaan hyödyntää. Kuudenteen luokkaan mennessä opitaan nuotinlukutaitoa ja tutustutaan erilaisiin soittimiin. Musiikkiluokalla oleminen voi myös innostaa soittoharrastuksen pariin vapaa-ajallakin.
Harjun luokalla on 19 oppilasta, joista enemmistö on poikia.
– Yleensä musiikkiluokilla pojat ovat harvassa. On hienoa, että Hervannan ympäristöstä pojat ovat lähteneet rohkeasti musiikin pariin. Luokalla on monta lupaavaa rumpalia ja kitaristia.

Mikä on parasta musiikkiluokalla?
– Soittaminen! kuuluu ensimmäinen vastaus oppilailta.
Myös laulaminen nostetaan esiin ja se, että musiikkitunteja on enemmän.
– Esiintyminen on parasta, yksi oppilaista toteaa ja moni on samaa mieltä.
Esiintymisistä on jäänyt etenkin mieleen laulumaraton ruokalassa.
Kannattaako musiikkiluokalle hakea?
– Kyllä kannattaa! oppilaat vastaavat.
– Musiikki on niin kivaa ja lisäksi saa paljon uusia kavereita!

Kaisa MuhonenMusiikkiluokkaNettiin

Rahapolitiikkaa tutuksi nuorille Pohjois-Hervannan koulussa

Viime viikolla Pohjois-Hervannan koulun 9.-luokkalaiset saivat vieraaksi riskienhallinta-asiantuntija Jorma Jokisalon Suomen Pankista.
– Haluamme tehdä Suomen Pankin ja eurojärjestelmän toimintaa tutuksi kohdennetun viestinnän avulla, Jokisalo kertoo.
– Vaikuttavuuden ja palvelukyvyn kannalta meidän on myös hyvä saada kosketusta siihen, mitä koululaiset ajattelevat pankista.
Jokisalo oli tyytyväinen Pohjois-Hervannan koulun nuorten valveutuneisuuteen raha-asioissa.
– Esimerkiksi inflaatio oli 9.-luokkalaisille tuttu.
Tunnin aikana Jokisalo selvitti myös esimerkiksi maksuvalmiuden ja ohjauskoron käsitteitä.

Suomen Pankki tekee aloitteellisesti toimintaansa tutuksi nuorille. Vastaavanlaisia vierailuja on tehty lukioihinkin.
Tunti eteni mahdollisimman konkreettisten esimerkkien kautta.
– Kuka lainaisi minulle sata euroa, jos lupaan maksaa huomenna takaisin? Entä kuka lainaisi, jos lupaan maksaa 60 vuoden päästä takaisin?
Ensimmäisen kysymyksen kohdalla muutama käsi nousi, jälkimmäiseen viittasi vain yksi uskalias.

Jokisalolle tilaisuus oli mielenkiintoista vaihtelua tavanomaiseen työhön.
– Enemmän jännitti tulla puhumaan koululaisille kuin silloin, kun on menossa puhumaan asiantuntijoille, Jokisalo tunnustaa.
– Yleisön kysymykset olivat hyvin erilaisia, kuin mihin olen tottunut ja siksi mielenkiintoisia.
Jokisalo toivoo, että tunnin tietoiskusta jäisi nuorten mieleen muutama perusasia.
– Esimerkiksi se, mitä rahapolitiikka on ja mitä sillä tavoitellaan, olisi jokaisen hyvä tietää.

Oppilaiden esittämät kysymykset koskivat Suomen Pankin toimintaa ja myös sitä, millainen Suomen Pankki on työnantajana.
– Olen itse aloittanut urani laskemalla rahoja kolme kesää täällä Tampereella, Jokisalo kertoo.
Nykyisin käteistä on liikkeellä vähemmän, joten Tampereella ei enää ole konttoria.
Mikäli pankkiala kiinnostaa, voi opiskelussa ottaa tähtäimeen esimerkiksi taloustieteen lukemisen yliopistossa. Tosin monien muidenkin alojen osaajia, kuten esimerkiksi IT-alan, varmasti tarvitaan.
– Yli 18-vuotiaille Suomen Pankilla on tarjolla monenlaisia kesätöitä, Jokisalo vinkkaa nuorille.

Kaisa Muhonen

Saako Hervanta taas alakoulun musiikkiluokan?

Musiikkiluokilla on pitkä historia Hervannassa, lähes yhtä vanha kuin kaupunginosa itse. Aikaisemmin musiikkipainotteinen alakoulun opetus oli jaettu Kanjonin koulun ja Pohjois-Hervannan koulun kesken.
Vuonna 2006 musiikkipainotteinen opetus alakoulussa siirtyi kokonaan Kanjoniin. Yläkoulun puolella musiikkipainotus on edelleen Pohjois-Hervannassa. Hakijoiden määrä on kuitenkin ollut joinain vuosina niin pieni, että Hervanta ei ole saanut lainkaan alakouluun musiikkipainotteista opetusryhmää.
– Olemme keskustelleet asiasta Hervannan rehtorien kesken ja miettineet, kuinka saisimme musiikinopetuksen perinteen säilymään vahvana Hervannassa, kertoo rehtori Maria Klaavu Pohjois-Hervannan koulusta.

Ensi syksynä alakoulun musiikkipainotteinen opetusryhmä tuleekin Pohjois-Hervannan kouluun, mikäli hakijoita on riittävästi.
– Pohjois-Hervannan koulu on näistä kolmesta keskeisimmällä paikalla, joten sinne on helpoin tulla eri puolilta Hervantaa. Toivottavasti Hervannan ja lähialueiden 2.-luokkalaiset innostuisivat hakemaan musiikkiluokalle, Klaavu toteaa.
Musiikkiluokalle pyritään joko 3. tai 7. luokalla alkavaan opetukseen. Alakoulussa musiikkiluokalla olleiden ei tarvitse hakea uudestaan yläkouluun siirryttäessä.

Musiikkiluokalle pyrkijät osallistuvat soveltuvuuskokeeseen, jossa täytyy saavuttaa tietty pistemäärä. Kokeessa lauletaan etukäteen harjoiteltua laulua ja tehdään pieniä rytmin- ja melodiantoistotehtäviä.
– Mitään soitinta ei tarvitse osata soittaa. Riittää, että on kiinnostunut musiikista, kertoo luokanopettaja Eija Mustalahti.
– Toki taidoista on hyötyä, mutta toisaalta ne myös kehittyvät opetuksessa. Siksi kiinnostus on kaikkein tärkeintä.
Musiikkiluokalla on oma opetussuunnitelmansa musiikkiin ja tunteja on enemmän.
– Opetuksen sisältö on sama kuin muillakin luokilla, mutta tavoitteet opiskelussa ovat korkeammalla, Mustalahti kuvailee.

Yläkoulun puolella musiikinopetuksessa tulee vahvasti mukaan soitintekniikka.
– Pohjois-Hervannassa on esimerkiksi äänitystila, jossa oppilaat voivat kokeilla miksausta ja äänen jälkikäsittelyä, kertoo apulaisrehtori Ilpo Nybacka.
Usein yläkoulussa käykin niin, että oppilaista eriytyvät laulajat, soittajat ja musiikkitekniikasta kiinnostuneet oppilaat.
– Musiikkiluokassamme on myös pysyvä stage, jolla oppilaat voivat esiintyä. Luokan takaa löytyy bändien harjoitustila, Nybacka kertoo.
Musiikkiluokasta tekee erityisen porukalla tekeminen.
– Klassinen musiikinopetus on yksilöllistä ohjausta, mutta musiikkiluokalla on se oma porukka, joka innostaa ja vie mukanaan, opettajat kuvailevat.

Toiveita alakoulun musiikkiluokan saamisesta Hervantaan on, sillä ikäluokka Hervannan tämän hetken 2.-luokkalaisissa on suurempi kuin moneen vuoteen.
– Huoltajilta on jo tulllut tiedusteluja asiasta, joten varmasti hakijoita on, Klaavu kertoo.
– Täytyy toivoa, että hakijoita on riittävästi! Ryhmän perustamiseen tarvitaan 20 oppilasta.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä julkaistaan kaupungin verkkosivuilla sähköinen opas musiikkiluokalle hakemiseen. Hakuun on ilmoittauduttava joulukuun 19. päivään mennessä.
Soveltuvuuskokeet järjestetään keväällä.

Kaisa Muhonen

Satu Lepistö aloittaa kirjoittajapiirin vetämisen Hervannassa

Satu Lepistö aloittaa kirjoittajapiirin vetämisen Hervannassa

– Kirjoittaminen on oma intohimoni. Myös opettamiseen on syntynyt intohimo ja koen, että sillä saralla minulla on annettavaa, kertoo kaksi runokirjaa julkaissut tamperelainen Satu Lepistö.
Viita-akatemian käynyt kirjailija kertoo saaneensa akatemian vasta aloitettuaan tekstipalautetta eräältä tamperelaiselta kirjailijalta. Siitä oli Lepistölle niin paljon apua, että hän myöhemmin kysyi, mitä on siitä velkaa. Lepistölle vastattiin, että hänen täytyisi vain antaa se joskus eteenpäin.
– Minulla on suuri palo opettamiseen. Uskon, että minulla onkin paljon jaettavaa siitä, mitä olen saanut opettajiltani. Annettavaa on myös omasta kirjoittamisestani, Lepistö toteaa.

Kova halu opettamiseen toteutuu. Lepistö aloittaa ensi vuoden tammikuussa kirjoittajapiirin Hervannassa.
Hervanta paikkana oli Lepistölle selvä valinta. Hän on viettänyt suuren osan lapsuudestaan ja nuoruudestaan Hervannassa.
– Vaikka olenkin sieltä muuttanut pois, olen säilynyt hervantalaisena, Lepistö tuumaa.
Myös aktiivinen kirjoitusharrastuneisuus Hervannassa vetää Lepistöä puoleensa.
Kirjoittajapiiristä on tulossa Lepistön mukaan tekstipaja, jossa käsitellään opiskelijoiden omia tekstejä. Myös tekstilajit käydään läpi. Lepistön mielestä eniten oppii toisen tekstin käsittelystä ja hän painottaa kritiikin merkitystä.
– Kritiikki on suuri lahja. Se muokkaa kirjoittajaa ja samalla hänen tekstiään, painottaa Lepistö.

Kirjoittamisessa tarvitaan Lepistön mielestä etenkin sinnikkyyttä, eikä hän usko ollenkaan inspiraatioon. Pelkästään lahjakkuuteenkaan hän ei täysin perusta, vaan täytyy myös harjoitella.
Lepistö toivoo ryhmään osallistujilta samaa, mitä hänellä itsellään on: paloa ja halua kirjoittamiseen.
– Ei tarvitse miettiä kehtaako tai kelpaako, vaan saa tulla niiden taitojen kanssa, mitä itsellä on. Kirjoittamaan ei opi kuin tekemällä, Lepistö muistuttaa.
– Ihmisen yleisin lannistin on se, että kaikkea on jo kirjoitettu eikä hän itse pysty siihen samaan. Eikä pystykään! Mutta kukaan muu ei pysty kirjoittamaan juuri sinun äänelläsi. Niin kliseiseltä kuin se kuulostaakin, Lepistö kertoo lopuksi hiukan hymähtäen.
Kirjoittajapiiri kokoontuu iltaisin kerran viikossa. Ilmoittautua voi Ahjolan kansalaisopiston kevään kurssien ilmoittautumisohjeiden mukaisesti.

Työn alla on muutakin kuin pelkästään kirjoittajapiiri. Lepistö kertoo kirjoittavansa romaania, joka on jo jonkinlaisessa muodossaan, eli hyvässä vaiheessa. Kirjan teemaksi Lepistö paljastaa ihmisten oikeuden rakastaa ketä haluaa.
Lepistö mainitsee kirjoittavansa tietokirjaakin ja saamme myös odottaa kolmatta runokirjaa.

Lepistön aiemmat runokokoelmat eivät ole olleet mitään helppoa luettavaa. Niiden värimaailma on tummanpuhuva ja teokset ovat kysymyksiä herättäviä, pohdituttavia.
Pohjoinen on kasvutarina lapsuudenmaisemasta kun taas Kielilläpuhuja kertomus karhun ja noidan kohtaamisesta ja heidän parisuhteestaan.
Tietynlaisia yhtäläisyyksiä kirjoista voi löytää, ehkä se on juuri tämä tummanpuhuva värimaailma, mutta Lepistö muistuttaa jokaisen kirjan olevan omanlaisensa. Voi siis vain arvailla, mitä on tulossa.

Jenna Hertell
Kirjoittaja on 9.-luokkalainen työelämään tutustuja.Satunettiin

Reilun joukkueen palkinto positiivisille Pohjois-Hervannan koulun tytöille

Joukko Hervannan koululaisia matkasi viime viikolla Ouluun, kun Oulun Yliopistolla miteltiin RoboCupJunior-turnaus.
Mukana olivat Pohjois-Hervannan koulun 4C-luokan robottiryhmän oppilaat, jotka muodostivat kolme joukkuetta. Yksi joukkue osallistui sumoon ja kahden joukkueen laji oli alkeistanssi.
– Sumokisassa tavoitteena on, että oma robotti työntää vastustajan robotin pois matolta, kertoo teknisen työn opettaja Juha Kokkonen Pohjois-Hervannan koulusta.
– Tanssisarjassa joukkue esitti tanssin ja robotti tai robotit oli ohjelmoitu tekemään koreografiaa mukana.
Kaikki kilpailun robotit ovat oppilaiden itsensä legoista rakentamia.

Varsinaisissa kilpailulajeissa sijoituksia ei Hervantaan tullut, mutta toinen tanssijoukkueista pääsi pokkaamaan Reilun joukkueen palkinnon, joka myönnetään erityisen reippaalle, positiiviselle ja toisia kannustavalle joukkueelle.
– Se on hieno saavutus, sillä mukana oli 130 joukkuetta, Kokkonen toteaa.
– Tärkeää oli myös kokemus, joka kilpailusta saatiin. Olimme nyt ensimmäistä kertaa mukana ja toivottavasti ensi vuonna saamme mukaan enemmän luokkia.
4C:n luokanvalvoja Annina Ritvasalo on ylpeä oppilaistaan.
– Onhan se hienoa, että reiluin joukkue oli meidän koulustamme.

Kilpailumatkan aikana oppilaat pääsivät myös tutustumaan monipuolisesti erilaisiin robottisovelluksiin.
– Lisäksi oli mahdollisuus kokeilla esimerkiksi mäkikiipijärobotin rakentamista itse, Kokkonen kertoo.
Osana matkaa oli tutustuminen Oulun Tietomaahan.
– Se on hyvin toiminnallinen paikka, jossa tutustuttiin käytännön kautta moniin fysiikan ja teknologian ilmiöihin.
Eikä oppiminen rajoittunut teknologiaan, sillä samalla reissulla nähtiin myös dinosaurusnäyttely.

Kilpailurobotit, niiden ohjelmointi, tanssikoreografiat ja myös kannustuskyltit olivat kaikki oppilaiden itse tekemiä.
– Oppilaslähtöisyys on toiminnassa erittäin tärkeää, Kokkonen toteaa.
– Oppilaat toimivat ryhminä ja voivat toteuttaa yhdessä itselleen mielenkiintoisia haasteita.

Oppilaiden mieleen matkasta jäi monta hauskaa muistoa. Joidenkin mielestä hauskinta oli esiintyminen, joidenkin mielestä dinosaurukset ja joidenkin mielestä vierailu Tietomaassa, josta jäi mieleen muun muassa piikkisänky.
Robottien rakentaminen ei suinkaan ole helppoa.
– Meidän robottimme liikkui hyvin, mutta ei pärjännyt vastustajalle, toteaa toinen sumorobotin rakentaneista pojista.
Tanssiryhmien robotit asettivat omat rajoituksensa.
– Koreografian liikkeet piti miettiä sen mukaan, mitä robotti pystyy tekemään.
Isossa ryhmässä tuli myös välillä erimielisyyksiä tanssiliikkeistä, mutta niistä selvittiin äänestämällä.

Matka tuskin olisi onnistunut ilman teknologiakasvatuksen yhteistyökumppaneita.
– Haluamme kiittää Pohjois- Hervannan koulun tuki ry:tä, Innokas-hanketta, TTY:tä, Robotiikkayhdistystä, TAMK:ia, Fastemsia ja Pemamekia, opettajat totevat.

Kaisa Muhonen

Pin It on Pinterest