Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

TTY:n hallitus perää riittävää rahoitusta uudelle yliopistolle

Tampereen teknillisen yliopiston, Tampereen yliopiston ja Tampereen ammattikorkeakoulun fuusio Tampere3 on kansallisesti merkittävin meneillään oleva korkeakoulujärjestelmän rakenteellisen kehittämisen hanke. TTY:n hallitus pitää erittäin tärkeänä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulun nykyinen laadukas opetus ja muu toiminta eivät vaarannu taloudellisten resurssien vuoksi.
Tampereen teknillisenä yliopistona toimivan TTY-säätiön hallituksen puheenjohtajan Tero Ojanperän mukaan TTY on vahvasti sitoutunut Tampere3-yliopistokonsernin toteuttamiseen. Monialainen, joustavat koulutuspolut tarjoava, strategisesti johdettu ja vahvan talouden omaava yliopistokonserni on erinomainen mahdollisuus vahvistaa yliopiston kilpailukykyä sekä parantaa edelleen tutkimuksen ja opetuksen laatua.

TTY:n hallitus on analysoinut huolellisesti Tampere3-hankkeen toteuttamisen mahdollisuudet. Keskiviikkona ja torstaina kokoontuneen TTY:n hallituksen näkemys on, että uusi yliopistokonserni voisi aloittaa toimintansa vuonna 2020 sillä edellytyksellä, että opetus- ja kulttuuriministeriö kohdentaa fuusion toteuttamiseen lisärahoituksen ja valtio sitoutuu pääomittamaan uutta yliopistokonsernia merkittävällä panoksella, mikä mahdollistaa yliopistokonsernille riittävän vahvan taloudellisen perustan. Lisäksi uuden yliopistosäätiön perustajien ja yliopistojen tulee sitoutua säätiöyliopiston strategisen johtamisen malliin.
– Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen hyvässä vauhdissa olevaa yhteistyötä lisätään ja tiivistetään suunnitelmallisesti rinnan yliopistokonsernin rakentamisen kanssa. Selkeä strateginen panostus konsernin rahoittamiseen on välttämätön, jotta opiskelijoille ja tutkijoille voidaan taata hyvät toimintaedellytykset, Ojanperä sanoo.
TTY:n rehtori Mika Hannula korostaa, että Tampere3-hanke on tällä hetkellä Suomen tärkein korkeakoulupoliittinen hanke.
– Me olemme tekemässä rohkeaa rakenteellista uudistusta eli juuri sitä, mitä valtiovalta on jo pitkään suomalaisilta korkeakouluilta vaatinut. Onnistuessaan tällä hankkeella on erittäin suuri merkitys suomalaisen korkeakoulujärjestelmän tulevaisuudelle. Valitettava tosiasia kuitenkin on, että toistaiseksi emme ole saaneet alkuunkaan sellaista taloudellista tukea, jota tämänkaltaisen hankkeen toteuttaminen edellyttää. Hanke tulisi nähdä investointina, jonka tuotot vielä aikanaan koituvat veronmaksajien ja koko yhteiskunnan eduksi, Hannula sanoo.

Tampereen teknillisen yliopiston ylioppilaskunnan TTYY:n hallituksen puheenjohtaja Maria Kultanen pitää TTY:n hallituksen päätöstä oikeana.
– Ylioppilaskunnan mielestä yhteistyöprosessissa on olennaista edetä opetuksellinen ja tutkimuksellinen kärki edellä. Olemme löytäneet jo nyt mahdottoman hienoja kanavia poikkitieteelliseen yhteistyöhön korkeakoulujen välillä, mutta työ on jäänyt hallinnollisen kiireen jalkoihin. Mahdottoman tiukan aikataulun johdosta ei saa syntyä talouden tai yliopistoyhteisön hyvinvoinnin kannalta sellaisia ratkaisuja, jotka johtavat menetettyihin sukupolviin, sanoo Kultanen

Tredussa aloittaa noin 2400 ja päivälukioissa noin 1000 uutta opiskelija

Tredussa aloittaa opintonsa noin 2400 uutta opiskelijaa. Tänä vuonna määrällisesti eniten hakijoita oli liiketalouteen ja sosiaali- ja terveysalalle. Kaikkiaan Tredun kahdessakymmenessä eri toimipisteessä opiskelee alkavana lukuvuonna yhteensä noin 7000 nuorta ja 8000 aikuista. Tampereen kaupungin ylläpitämissä Hatanpään lukiossa, Sammon keskuslukiossa , Klassillisessa lukiossa, Lyseon lukiossa, Tammerkosken lukiossa, Teknillisessä lukiossa aloittaa noin 1000 uutta opiskelijaa. Vuosittain kaupungin ylläpitämään lukiokoulutukseen osallistuu yhteensä noin 4300 opiskelijaa.
Lukion aloittavat ryhtyvät opiskelemaan uuden opetussuunnitelman mukaan. Opetussuunnitelmauudistukseen liittyen Klassillinen lukio ja Teknillinen lukio osallistuvat Opetus- ja kulttuuriministeriön käynnistämään tuntijakokokeiluun sekä Sammon keskuslukio ja Teknillinen lukio Opetushallituksen koordinoimaan kehittäjälukioverkostoon. Sähköiset ylioppilaskirjoitukset alkavat vaiheittain, ja syksyn tutkinnossa suoritetaan filosofian, maantieteen ja saksan kokeet sähköisesti. Pian koulutyön alkamisen jälkeen valmistuu Klassillisen lukion peruskorjauksen viimeinen vaihe, kun vanhan ja uuden puolen välinen yhdyskäytävä valmistuu.

Lukiokoulutuksen ja ammattikoulutuksen yhdistää tänä vuonna 260 uutta opiskelijaa ja kaikkiaan 700 opiskelijaa ahkeroi ammattilukiossa. Valinnoistaan riippuen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa kolmen tai neljän vuoden aikana koko lukio, ylioppilastutkinto ja ammatillinen perustutkinto. Ammattilukio-opinnot järjestetään yhteistyössä lukiokoulutuksen, seutukunnan lukioiden ja Tampereen seudun ammattiopiston kanssa. Aikuislukiossa on oppivelvollisuusiän ylittäneillä mahdollisuus suorittaa loppuun perusopetuksen oppimäärä.

TreduNavi hakupalvelun kautta on vielä mahdollista hakeutua syksyllä alkaviin ammatillisiin opintoihin. TreduNavista saa tietoa eri koulutusvaihtoehdoista, neuvontaa sekä yksilöllistä tukea ja ohjausta. TreduNavi palvelee maanantaisin, keskiviikkoisin – perjantaisin klo 9 -15 ja tiistaisin klo 9 -17 käyntiosoitteessa Sammonkatu 45 (sivurakennus) ja puhelimitse: 040 170 5649 sekä verkossa.

Yhteishaussa jaossa tuhansia paikkoja Treduun ja lukioihin

Toisen asteen ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaku alkaa 23.2. ja jatkuu aina 15.3.2016 saakka. Tuhansia pirkanmaalaisnuoriakin koskettavassa yhteishaussa suurimmat aloituspaikkamäärät löytyvät Tampereen seudun ammattiopisto Tredusta, jossa ensi syksynä alkaviin koulutukseen otetaan yli 3000 opiskelijaa eri toimipisteisiin ympäri maakuntaa.
Tredun nuorten koulutuksessa on tarjolla 28 ammatillista perustutkintoa, joista voi valmistua 51 eri ammattiin. Tampereen kaupungin lukioissa aloituspaikkoja on yli tuhannelle hakijalle, yksityisissä lukioissa haussa on muutama sata opiskelupaikkaa.

Tampereen seudun ammattiopiston TreduNavi hakupalvelu on aloittanut toimintansa Tredun Sammonkadun toimipisteessä. Hakupalvelu palvelee asiakkaita hakeutumiseen liittyvissä asioissa. Sieltä saa tietoa eri koulutusvaihtoehdoista, neuvontaa, yksilöllistä tukea ja ohjausta.
Yhteishaun ensimmäisellä viikolla 22.–26.2.2016 järjestetään TreduNavi hakupalvelussa avoimet ovet. Avoimien ovien aikana ma-to kello 9-18 ja pe kello 9-15 voi tutustua Tredun koulutustarjontaan ja saada lisätietoa opiskeluun ja hakeutumiseen liittyvissä asioissa. TreduNavissa on koko viikon paikalla hakupalvelun henkilökunnan lisäksi eri alojen opinto-ohjaajia. Perjantaina 26.2. voi lisäksi tavata Tredun oppisopimus- ja aikuiskoulutuksen asiantuntijoita.

Tredulle seitsemän mitalia Taitaja2015 -kilpailuista

Tampereen seudun ammattiopiston Tredun opiskelijat kahmivat seitsemän mitalia Turussa 7.5. päättyneistä Taitaja 2015 –ammattitaidon SM-kilpailuista. Joukkueen upea kisamenestys huipentui kahteen kultaan, yhteen hopeaan sekä neljään pronssimitaliin.
Kultaa Tredusta voittivat Kasperi Tarikka ravintolakokkien sarjassa sekä Salla Savikko TaitajaPlus-sarjan asiakaspalvelun ja myynnin lajissa. Hopealle Tredusta sijoittui huonekalupuuseppä Isak Lukkarinen.
Pronssille ylsivät Mika Syynimaa painotuotteen suunnittelussa, Aleksiina Hyppönen visuaalisessa myyntityössä, Jani Saarikoski putkiasennuksessa sekä Jenni Ronkainen laboranttien sarjassa.
Kaikkiaan Tredusta osallistui 14 kilpailijaa 11 eri lajiin. Suomenmestaruuksista kilpaili yli 400 huippuosaajaa 44:ssä eri lajissa.
Skills Finland ry:n järjestämä Taitaja-tapahtuma koostuu ammattitaidon SM-kilpailuista, Taitaja9-kilpailusta, TaitajaPLUS-kilpailuista ja oheisohjelmasta. Taitaja-kilpailuja on järjestetty vuodesta 1988 lähtien. Ensimmäisessä kilpailussa oli mukana kolmisenkymmentä nuorta kahdessa lajissa, nyt kisat ovat kasvaneet satojen kilpailijoiden suurtapahtumaksi.

Akateemisen kyykän MM-kilpailuja kisattu jo 50 vuotta

Lauantaina, helmikuun 14. päivänä pelataan kyykkää Tampereen teknillisellä yliopistolla kello 8–19.
Akateemisen kyykän MM-kisat vetävät Tampereelle opiskelijoita kaikilta keskeisiltä opiskelijapaikkakunnilta Mikkeliä ja Joensuuta myöten. Suomen suurimmassa yksipäiväisessä opiskelijaliikuntatapahtumassa osallistujia on vuosittain yli 4 000. Tapahtuma on saavuttanut 50 vuodessa kulttiaseman.
– Vuodesta toiseen MM-kilpailun yleinen sarja täyttyy tuntien sisällä myynnin alkamisesta. Opiskelijat ympäri Suomen tuntuvat löytävän tämän tapahtuman kuin itsestään, kommentoi vuoden 2015 tapahtuman päävastaava Riku Kaura-aho.
Kaura-aho opiskelee Tampereen teknillisessä yliopistossa tietoliikennetekniikkaa neljättä vuottaan.

Poikkitieteelliseen kisaan osallistuu opiskelijoita ja jo opintonsa päättäneitä kaikilta opiskelualoilta niin Suomesta kuin ulkomailta. Joka vuosi tapahtuma houkuttelee myös kymmenittäin yritysmaailman joukkueita Firmakyykkä-sarjaan.
– Onhan kisoissa oiva mahdollisuus paitsi hankkia mainetta ja kunniaa myös verkostoitua, Kaura-aho toteaa.

70-luvun alussa karjalainen perinnepeli, kesälajinakin tunnettu kyykkä paini teekkaripiireissä samassa sarjassa yhtä suosittujen lajien, petankin ja keilauksen, kanssa. Tuolloin sähkötekniikkaa Teknillisessä korkeakoulussa Otaniemessä opiskellut, nykyään yrittäjänä toimiva ikiteekkari Esa Pohjonen epäilee, että kyykän maskuliininen habitus ja maine vahvasti sosiaalisena lajina lopulta veivät miesvoittoisen teekkarikansan sydämen.
– Ei meillä pitkään aikaan mitään yhteisiä kyykkävälineitä ollut, kukin vain toi vuorollaan kartun ja hiottuja puupalikoita. Sitten mentiin muutaman hengen porukalla heittelemään. Osallistujamäärä pyöri parinkymmenen opiskelijan paikkeilla, Pohjonen muistelee.
Laji saavutti vakaan suosion paitsi helsinkiläisteekkareiden parissa, myös Turun ja Helsingin yliopistoissa 70-luvun lopulla.
Vuosina 1970-1993 lajin mestaruuskisoja on nähty useampana vuonna Turussa ja Helsingissä, ja pari kertaa Tampereella ja Lappeenrannassa. Dokumentaatiota ei näiden vuosien ajoilta kisoista juurikaan ole saatavilla, mutta opiskelijoiden ollessa kyseessä voidaan uskoa menon olleen railakasta.

Tampereelle Akateemisen kyykän MM-kisat kotiutuivat 90-luvun loppupuolella. Siitä asti kyykkää on pelattu pääsääntöisesti helmikuun toisena viikonloppuna. Järjestäjänä toimii nykyisin Tampereen teekkarien harrastekerho Excursio- ja automaatioklubi TEA-club.
Vaikka laji itsessään ei ole vuosien varrella juuri kehittynyt, on huimasti kasvaneiden kisojen järjestäminen vuosi vuodelta vaativampi urakka. Yksipäiväinen tapahtuma vaatii valtavasti taustatyötä.

Kisoista riittää kuukausiksi ja tuhansiksi tunneiksi monimuotoisia tehtäviä aina tietojärjestelmien kehittämisestä graafiseen suunnitteluun ja yhteistyökumppaneiden hankinnasta pelikenttien rakentamiseen.
Järjestelyt työllistävät vuosittain noin 40 Tampereen teknillisen yliopiston opiskelijaa. Lisäksi itse pelipäivänä tarvitaan parikymmentä järjestyksenvalvojaa ja yli 150 pelituomaria.
– Tämän kokoisen tapahtuman järjestäjän on uusiuduttava yhtälailla kuin modernin yritysmaailman projektipohjaisten organisaatioiden. Tänä päivänä järjestelyihin mukaan on tullut vahvasti sosiaalinen media, nettipalvelut ja verkostoituminen, Kaura-aho kertoo.

Pin It on Pinterest