Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Messukylän työväentalolla tanssitaan torstaisin

Messukylän työväentalolla tanssitaan torstaisin

MestoMessukylän työväentalolla tanssitaan maaliskuussa päivätansseja joka torstai. Näillä näkymin tanssit saavat jatkoa huhtikuussa.
– Kahdella ensimmäisellä kerralla on ollut niin hyvin väkeä, että eiköhän tansseihin riitä tulijoita huhtikuussakin. Kiirastorstaina vietetään päättäjäiset, toteaa Pentti Rantanen tyytyväisenä.
Tansseja järjestää urheiluseura MesTo, eli Messukylän Toverit. Tapahtumalla kerätään varoja seuran naisten lentopallojoukkueen tukemiseen.

Päivätansseja on tanssittu työväentalolla ennenkin, mutta välissä on ollut kymmenisen vuotta taukoa.
– Ja kyllähän täällä on tanssittu vuosikymmenet! Joskus 60-luvulla nurkassa pyöri levysoitin ja tanssi oli twisti, muistelee Lea Heikkinen.
Heikkisen omat häätkin on tanssittu Messukylän työväentalolla, 53 vuotta sitten.
– On ollut todella hieno nähdä, että päivätanssit saivat näin hyvän vastaanoton, Rantanen ja Heikkinen toteavat.

Innokkaiden tanssijoiden joukossa on enemmän naisia kuin miehiä.
– Kaikki halukkaat kyllä pääsevät tanssilattialle. Siitä pidetään huoli sekahaulla, Rantanen kertoo.
Tanssiorkesterien valinta on tehty harkiten.
– Tanssiyleisö osaa olla kriittistä ja vaatia hyvää, rytmikästä musiikkia.

Urheiluseura viettää satavuotisjuhlaansa ensi vuoden tammikuussa.
– Aikanaan MesTo oli yleisurheiluseura. Pitkän aikaa jalkapallo oli tärkein laji, mutta 80-luvulta lähtien painopiste on ollut naisten ja tyttöjen lentopallossa, Rantanen kertoo.

Kaisa Muhonen

Kuva: Pertti Rantanen, Lea Heikkinen ja Tauno Järvinen kuuluvat tansseja järjestävään porukkaan. Tupa tuli täyteen heti ensimmäisenä torstaina.

Draamallinen kirkkokonsertti Messukylässä

Tampereen Komediateatteri säätiön stipendirahaston hyväksi esittämä draamallinen kirkkokonsertti “Joulu 39” saapuu väkevästi Pirkanmaan kirkkoihin. Esitys on saanut ensi-iltansa marraskuussa 2012 ja sitä on esitetty suurella menestyksellä Seinäjoella, Kauhajoella, Kurikassa, Jalasjärvellä, Pälkäneellä ja Ylöjärvellä. Tänä syksynä esitys nähtiin viimein Tampereella.
Maanantaina 2.12. kello 18.30 konsertti kuullaan Messukylän kirkossa. “Joulu 39” on teatterinjohtaja-näytelmäkirjailija-näyttelijä Panu Raipian kirjoittama ja ohjaama teos, joka kuvaa talvisodan ajan tunnelmia kotona ja rintamalla. Noin tunnin mittainen esitys kertoo tuosta ajasta lauluin, runoin ja teatterin keinoin.
– Tunnelmaa luovat kaikille tutut, upeat laulut kuten Jumala ompi linnamme, Siunaa ja varjele meitä ja Oi jouluyö, Raipia kertoo.
– Tarinan keskiössä pieni perhe, jonka kautta yleisö pääsee kokemaan sota-ajan elämää.
Autenttisuutta “Joulu 39” teokseen tuovat siinä luetut kirjeet. Ne on saatu esityksen käyttöön tuomaan oikeita tunnelmia rintamalta.
– Kirjeissä rintamamiesten kokemukset valottuvat aidosti ja riipaisevasti.

Kallea kahvitellaan Messukylän kirjastossa

Perinteiset ”Kallen kahvit” juodaan Kalle Päätalon syntymäpäivän kunniaksi, maanantaina 11. marraskuuta kello 18 Messukylän kirjastossa, osoitteessa Hintsankatu 1.
Taiteilija Arja Lehtimäki-Renell kertoo Tampereelle pystytettävästä Päätalo -muistomerkistä.
Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Sen järjestävät Messukylän perinneseura sekä Tampereen kaupungin Kirjasto ja kulttuuripalvelut.

Tampereen vanhin rakennus kutsuu kesällä

Tampereen vanhin rakennus kutsuu kesällä

Vanha rakennus saattaa jäädä turistilta ensin huomaamatta, jos silmä etsii kirkkoa kylän korkeimmalta kohdalta. Messukylän Vanhan kirkon paikalle on kuitenkin selitys.
– Kirkko on rakennettu aikanaan järven rantaan, kertoo Messukylän kirkkoherra Jari Nurmi.
Kesäisin kirkko houkuttelee jonkin verran turisteja, joten paikalla on opas kertomassa rakennuksen historiasta. Myös lähiseudun asukkaat saattavat poiketa tutustumaan kirkkoon.

Messukylän Vanha kirkko on Tampereen vanhin rakennus. Se jäi pois käytöstä uuden kirkon valmistuessa vuonna 1879, mutta on otettu jälleen lähinnä kesäkäyttöön.  Kesällä on säännöllisesti Kivikirkon messuja ja konsertteja.
Lisäksi joulun aattokirkot vetävät Vanhan kirkon täyteen ja kesäisin se on erityisen suosittu vihkikirkkona.
– Varauksia otetaan vuotta aikaisemmin, joten jos haluaa tietyn päivämäärän, kannattaa olla ajoissa liikkeellä, Nurmi kertoo.
Myös Messukylän uusi kirkko kuuluu Tampereen suosituimpiin vihkikirkkoihin.

Vanhan tietämyksen mukaan Messukylän Vanhan kirkon paikalla on ollut puukirkko jo 1430-luvulla. On mahdollista, että välissä oli toinenkin puukirkko ennen harmaakivikirkkoa, joka rakennettiin vuosien 1510–1530 välillä.
– Puukirkkoajoilta säilyi esineitä kivikirkkoon, kuten esimerkiksi kuoriaita, jossa oli vuosiluku 1434. Tämän vuoksi kivikirkkoa on luultu vanhemmaksi kuin se onkaan, Nurmi kertoo.
Kirkon 500-vuotisjuhlia valmistaudutaan viettämään vuonna 2020. Ajoituksen on perustellut maamme johtava harmaakivikirkkotutkija Markus Hiekkanen.

Mielenkiintoisia piirteitä Messukylän Vanhassa kirkossa on muun muassa se, että päätyjä ei ole rakennettu kokonaan kivestä, vaan yläosa on puuta.
Kirkon ulkokuori sai nykyisen muotonsa vasta 1700-luvun lopulla, kun tilanahtauden vuoksi kirkkoa laajennettiin. Akivikirkko
– Silloin katto uusittiin ja se onkin loivempi kuin yleensä harmaakivikirkoissa, Nurmi kertoo.
Kulttuurihistoriallisesti erityisen arvokkaan kirkosta tekee sen sisus, jossa on säilynyt paljon vanhaa. Keskiajalta peräisin ovat muun muassa sakariston kalkkikivimaalaukset.

Kaisa Muhonen

Ei pelkästään satujen lukemista

Aina ei kirjastossa tarvitse olla hiljaista kuin huopatossutehtaalla – ei ainakaan lasten satuhuoneessa. Iloinen hihkuminen kuuluukin jo ovelta, kun käynnissä on viikottainen satutunti. Vuoden alusta satutunteja Messukylässä on vetänyt Irina Pukari. – Kutsun itse niitä nimellä lystitunnit, sillä teemme paljon muutakin kuin luemme satuja, Pukari kertoo. – Lystitunnilla myös leikitään, lauletaan ja tanssitaan. Kerran kuukaudessa vuorossa on lasten elokuva, joten lystiä on pidetty noin kolme kertaa kuukaudessa. Tältä keväältä tunnit ovat päättyneet, mutta Pukari jatkaa Messukylässä myös syksyllä ja lisäksi alkaa vetää lystitunteja pääkirjasto Metsossa.

Hervantalaisille Pukari saattaa olla tuttu viime talvena Hervannan kirjastossa pitämästään luentosarjasta, joka kertoi Tampereen historiasta. – Olen hyvin kiinnostunut Suomen historiasta. Isäni on inkerinsuomalainen ja äitini ukrainalainen. Haaveilin lapsuudesta asti pääseväni asumaan Suomeen ja haave toteutui kuusi vuotta sitten. Pukari oli arvellut, että Hervannassa luentosarja kiinnostaisi erityisesti maahanmuuttajia, koska heitä on Hervannassa paljon. Yleisön joukossa oli kuitenkin myös paljon historiasta kiinnostuneita kantasuomalaisia. Kuudessa vuodessa Suomessa Pukari on oppinut puhumaan suomea sujuvasti. – Opettelu jatkuu edelleen, hän naurahtaa. – Lystituntien aloittaminen hieman mietitytti, kun en tiennyt, kuinka pienet lapset suhtautuvat aksenttiini. Mitään ongelmia ei kuitenkaan ole ollut.

Pukarilla on 25 vuoden kokemus Ukrainasta opettajana ja vararehtorina. Myös Suomessa hän on opettanut matematiikkaa lukioikäisille. – Pienten lasten kanssa en ollut aikaisemmin toiminut, se oli uusi kokemus minulle. Olen saanut paljon uudesta työstäni, sillä lapset ovat inspiroiva ja kannustava yleisö.  Satutunneilla on erilaisia teemoja, esimerkiksi tutustutaan väreihin tai numeroihin, matkataan Afrikkaan tai viidakkoon. – Keksin aiheita itse tai yleisöni avulla, esimerkiksi matka avaruuteen oli yhden pojan tilauksesta, Pukari kertoo.

Suomessa ollessaan Pukari on kouluttautunut myös museo-oppaaksi ensisijaisesti maahanmuuttajille. – Olen opastanut paljon Luontomuseossa ja muissa Vapriikin näyttelyissä. Tampereen taidemuseossa minulla on draamaopastuksia. Parhaillaan olen Siperian samaanin roolissa ja kerron yleisölle Dashi Namdakovin elämästä ja tuotannosta.

Kaisa Muhonen

Pin It on Pinterest