Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Uusi nettilatauspalvelu on otettu käyttöön uimahalleissa

Tampereen uimahallien sarjarannekkeiden ja -korttien uudelleenlataus onnistuu nyt myös verkossa. Latausmahdollisuus toimii rannekkeissa ja korteissa, joihin on uimahallien tai liikuntapalvelujen asiakaspalvelussa ladattu 10 kerran sarjalippu.
Verkkolatauspalvelussa voi ladata lisää samoja, hinnastossa edelleen myynnissä olevia tuotteita, joita rannekkeelle tai kortille on aiemmin asiakaspalvelupisteessä ladattu. Mikäli haluaa ladata uuden tuotteen, esimerkiksi vaihtaa aikuisten sarjalipun lasten sarjalippuun tai hankkia uuden tuotteen myynnistä poistuneen tilalle, lataus onnistuu ainoastaan uimahallin kassalla.
Ostos latautuu rannekkeelle tai kortille seuraavan liikuntapaikalla tehdyn leimauksen yhteydessä, kuitenkin aikaisintaan 2 tunnin kuluttua ostohetkestä. Lataus liikuntapaikan leimauspisteessä tulee tehdä 30 päivän sisällä.

Hervanta-päivät käynnistyivät Elonpoluilla

Hervanta-päivät käynnistyivät Elonpoluilla

Elonpolkuja-kävelytapahtuma käynnisti Hervanta-päivät perjantaina 28. elokuuta kello 10. Avauspuheen piti kansanedustaja Pia Viitanen, minkä jälkeen Pirjo Aarnio veti kävelijöille alkulämmittelyn.
Elonpolkuja-tapahtuma on ensimmäinen lajiaan Hervannassa. Perinteinen kevätkävely on vuosittain Tammerkosken rannan maisemissa. kävely

Sähköavusteinen polkupyörä ei ole laiskan ihmisen pyörä

Sähköavusteinen polkupyörä ei ole laiskan ihmisen pyörä

pyöränettiinKevään tulo käynnistää pyöräilykauden. Jos haluaa kokeilla sen aloittamista hieman erilaisella menopelillä, kannattaa suunnistaa perjantaina tai lauantaina osoitteeseen Hepolamminkatu 36 C 2. Electrobike Tampere avaa kauden järjestämällä sähköavusteisten polkupyörien koeajotilaisuuden 10.–11.4. kello 12–18.
– Monilla on edelleen mielikuva sähköavusteisesta pyörästä ”mummopyöränä”. Näin ei kuitenkaan ole, vaan sähköavusteisia pyöriä käyttää yhä useampi pyöräilyharrastajakin, kertoo Antero Jalkanen.
– Pyörämerkkejä on kymmeniä ja kaikkien eri kategorioiden pyöriä on saatavilla sähköavusteisina, niin city-, maasto- kuin maantieajopyöriäkin.
Jalkasen liikkeestä löytyy muitakin sähköavusteisia ajoneuvoja. Hän muun muassa maahantuo sähköskoottereita.
Electrobike Tampere on toiminut Hervannassa muutaman vuoden.
– Hervanta on hyvä paikka erikoistarvikekaupalle, alueella on muitakin erikoistarvikkeiden kauppoja ja mainiot koeajomaastot. Lisäksi teemme tuotekehitysyhteistyötä TTY:n kanssa, Jalkanen kertoo.

Polkemisesta ei kuitenkaan pääse, vaikka sähköavusteisen pyörän satulaan nouseekin.
– Kyse on nimenomaan avusta. Polkimien täytyy pyöriä, jotta avustus voidaan ottaa käyttöön, Jalkanen kertoo.
– Avun määrää voi itse säätää. Ylämäkien pyöräily käy helpommaksi, kun avun määrää nostetaan.
Avustuksen saa myös kokonaan pois, jolloin pyörä toimii kuin tavallinen polkupyörä.

Maksimivauhti sähköavusteisella polkupyörällä on 25 kilometriä tunnissa.
– Jos ajaa lujempaa, se muuttuu tavalliseksi polkupyöräksi, Jalkanen toteaa.
Pyörän akku ladataan laturilla, joka muistuttaa kannettavan tietokoneen laturia. Täyteen ladatulla akulla pääsee ajamaan noin 50–70 kilometriä.
– Akun kesto riippuu paljon siitä, kuinka paljon avustusta käyttää. Akku saattaa kestää paljon pidempäänkin.
Akkua suositellaan säilytettäväksi aina lämpimässä.
– Litiumakku toimii kyllä hyvin pakkasellakin, sillä ajon aikana se pysyy lämpimänä. Teho ja jännite säilyvät ja akku toimii yhtä hyvin kuin kesälläkin, mutta pakkasella akun kapasiteetti laskee hieman, eli yhdellä latauksella saavutettava ajomatka lyhenee, Jalkanen kertoo.

Sähköavusteisuus kiinnostaa tällä hetkellä erityisesti maastopyöräilyn harrastajia. Myös muihin tarkoituksiin pyöriä hankitaan.
– Esimerkiksi työmatkapyöräilijöille on miellyttävää, kun töihin voi polkea vähemmällä hikoilulla ja kotimatkasta tehdä itselleen kunnollisen treenin. Säätäminen on se ”juttu” sähköpyöräilyssä.
Jalkanen arvelee, että sähköavusteisuus voi jopa lisätä liikuntaa.
– Kun pyöräily on hauskaa, lähtee pyörällä liikkeelle useammin ja ajaa pidempiä matkoja. Sähköpyörä on myös nopein ajoneuvo taajamissa eikä sen käyttö ole julkisen liikenteen tavoin rajoitettu aikatauluihin ja reitteihin.

Arto Aaltonen poikkesi liikkeeseen koeajolle.
– Olen joskus kokeillut cyclocross-pyörää. Tämä oli huomattavasti helpompi ajaa, Aaltonen kertoo.
– Vauhdikasta ja kuitenkin hengästyttävää menoa, hän kuvailee.
Aaltonen jäi vielä harkitsemaan, mutta arveli ostopäätöksen varmasti syntyvän.
– Täytyy ensin testailla vielä lisää.

Suolijärven kiintorastit ovat uusissa pisteissään

Kooveen ylläpitämät Suolijärven kiintorastit ovat uusissa rastipisteissä ja odottavat innokkaita rastinetsijöitä.
– Aloitimme kauden tänä keväänä tavallista aikaisemmin, koska lumet ovat maastosta jo melkein kadonneet, kertoo Matti Koski Kooveestä.
– Rasteista osa on helppoja, osa vaativampia, joten haastetta löytyy kaikentasoisille suunnistajille.
Maastossa olevan puisen rastitolpan yläosa on maalattu punaiseksi ja siihen on merkitty kyseisen rastin numero. Rasteja on kaikkiaan 25 kappaletta.
Kiintorastikartan taakse on painettu tarkemmat ohjeet ja rastimääritteet, jotka auttavat suunnistajaa löytämään oikeaan paikkaan.
Kiintorastikarttoja myyvät seuraavat myyntipisteet: Suunnistajan kauppa (Sammonkatu 50), Kirja Kärkkäinen (Hervannan kauppakeskus Duo), Tampereen kaupungin Liikuntapalvelut (Ratinan Stadion) ja Kooveen toimisto (Sarvijaakonkatu 32).
– Myös järjestämissämme iltarastitapahtumissa on kiintorastikarttoja myynnissä, Koski kertoo.

Lacrosse rantautuu Hervantaan

Lacrosse rantautuu Hervantaan

Lacrosse eli haavipallo alkoi tulla tutuksi suomalaisillekin viitisentoista vuotta sitten. Nykyisin lacrossea voi pelata joukkueessa reilulla kymmenellä paikkakunnalla, mutta Tampere ei kuulu siihen joukkoon – vielä.
– Lauantaina 28.3. kello 13–15 järjestetään Hervannan vapaa-aikakeskuksessa tutustumistapahtuma, jossa paikalla on muun muassa Suomen Lacrosseliiton väkeä, kertovat tamperelaisharrastajat Ida Sangi ja Martti Laakso.
Tamperelaisten lajista kiinnostuneiden tavoitteena on löytää lisää porukkaa mukaan. Lacrosse olisi tulossa osaksi KooVeen toimintaa.
– Hervannan vapaa-aikakeskus on hyvä harjoittelupaikka, sillä sinne on helpot kulkuyhteydet eri suunnilta. Esimerkiksi Lempäälässä on jonkin verran lacrossen pelaajia, Laakso kertoo.
Kesäksi haussa on nurmikenttä treenejä varten, kunhan joukkue saadaan kasaan.

Lacrosse on vielä melko tuntematon laji Suomessa. Sen juuret ovat Pohjois-Amerikassa.
– Peli on todella fyysistä ja nopeatempoista, Sangi kuvailee.
– Nopeutensa vuoksi se on hyvin mielenkiintoista seurattavaa yleisöllekin. Seesteisiä hetkiä ei juurikaan ole. Maaleja syntyy yhteensä tunnin mittaisen ottelun aikana yleensä toistakymmentä kumpaankin päähän.
Lacrosse-pallo on hieman tennispalloa pienempi kumipallo.
– Se voi lentää lujempaa kuin jääkiekkolämäri, eli mustelmat kuuluvat lajiin, Laakso toteaa.
Miesten pakollisiin varusteisiin pelikentällä kuuluukin kypärä ja naisille hammassuojat.
Pelaajat voivat käyttää erimittaisia mailoja. Vähimmäispituus mailalla on 90 senttimetriä. Yleensä hyökkääjillä on lyhytvartisemmat ja puolustajilla pitkävartisemmat mailat.

Koska laji on nopeatempoinen, jäähyt voivat saada suuren merkityksen.
– Yhden miehen vajaus todella tuntuu kentällä. Samoin suuressa roolissa on kommunikaation toimiminen pelaajien kesken. Lacrosse on joukkuelaji isolla J:llä, Laakso kuvailee.
– Ei ole tämän vertaista, Sangi lisää.
Miesten pelit pelataan neljässä 15 minuutin erässä. Jäähyjä voidaan puhaltaa 30 sekunnin kestoisista kolmen minuutin jäähyihin. Naisten pelissä tekniikka korostuu enemmän. Naiset pelaavat kaksi puolen tunnin erää, joissa voidaan puhaltaa jäähyjä 30 sekunnin kestoisista jopa viiteen minuuttiin.

Ida Sangi aloitti pelaamisen vuonna 2009 Vaasassa.
– Olin nähnyt peliä televisiossa ja se vaikutti mielenkiintoiselta. Lähdin vain kokeilemaan ja kahden viikon päästä olinkin jo pelimatkalla mukana.
Myös Martti Laakso lähti lacrossen pariin vuonna 2009.
– Ja aivan samalla tavoin minäkin olin turnauksessa mukana jo pari viikkoa aloittamisen jälkeen, Laakso naurahtaa.
Laakso kertoo harrastaneensa aikaisemmin sekä joukkuepelejä että kontaktilajeja.
– Lacrossessa nämä kaksi asiaa yhdistyvät hienolla tavalla.

Pelin fyysisyydestä huolimatta Sangi ja Laakso kuvailevat kyseessä olevan herrasmieslaji.
– Mitään tappeluita pelikentällä ei juurikaan nähdä. Vaikka peli on kovaa, pelin jälkeen olemme kavereita keskenämme. Se johtuu varmasti osittain siitä, että kyse on marginaalisesta lajista, jolla on Suomessa vasta vähän harrastajia, Sangi ja Laakso pohtivat.lacrossenettiin
– Kaikki kontaktiurheilusta ja joukkuepeleistä kiinnostuneet ovat erittäin tervetulleita lauantaina kuulemaan aiheesta lisää.

Kaisa Muhonen
Kuva: Ida Sangi ja Martti Laakso toivovat, että Tampereelle saataisiin oma lacrosse-joukkue. Talvikauden treenit olisivat todennäköisesti Hervannan vapaa-aikakeskuksessa, kesäkaudeksi tarvitaan lajiin soveltuva ulkokenttä.

Pin It on Pinterest