Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Venlantupa otti lapsista kopin – syyslomaviikko täyttyi yhteisistä touhuhetkistä

Venlantupa otti lapsista kopin – syyslomaviikko täyttyi yhteisistä touhuhetkistä

Kasper,7, teki askartelupäivänä puisia kylttejä kolvin avulla.

 

Hervannan Venlantuvan syyslomaviikko sujui ahkeraan tahtiin lasten päiväaktiviteettien parissa. Yhteislaulu on raikunut, pelaamista on harrastettu ja värikynät sauhunneet värityskirjojen sivuilla. Ideasta saadaan kiittää Venlantuvan emäntää ja Tampereen Hervantalaiset ry:n puheenjohtajaa Anja Nummelaa.
– Pari viikkoa sitten luettuani hoito-ongelmista sain idean, että Venlantupa voisi avata ovensa myös lapsille syyslomaviikolla, Nummela kertoo.
Yhteistyökumppaniksi Venlantupa on saanut Parasta Lapsille ry:n Tampereen osaston. Lastensuojelujärjestöllä on pitkä kokemus lasten kanssa toimimisesta muun muassa leiriaktiviteettien muodossa.
– Leirimme ovat tarkoitettu lapsille, jotka eivät muuten pääse sellaisille mukaan, kertoo Parasta Lapsille ry:n ohjaaja Pirjo Salmi.
Parasta Lapsille ry:n ohjaama päivätoiminta tuntuu kiinnostavan paikallisia.
– Hervannassa on nyt ensimmäistä kertaa tällaista lähiötoimintaa, Salmi kertoo.
Ohjatun touhuamisen lisäksi lapset ovat saaneet nauttia ilmaisen lounaan ja välipalan, jotta puhti ei loppuisi kesken. Lounaskustannuksiin on saatu apua Hervannan Tiedotusyhdistykseltä.
Nummelan mukaan moni mieltää Venlantuvan iäkkäiden ihmisten paikaksi. Hän haluaakin nyt korjata tätä käsitystä.
– Ei tämä [Venlatupa] ole mikään vanhusten paikka, vaan ovet ovat avoinna kaikille, Nummela kertoo.
Nuoremman ja vanhemman kävijäkunnan yhteistoiminnasta on molemminpuolinen hyöty:
– Kaikilla lapsille ei ole vaikkapa mummoa ja vanhuksista on kiva nähdä lapsia, ohjaaja Pirjo Salmi kiteyttää.
Ohjaajat ja Venlantuvan kävijät kertovat syyslomaviikon keskiviikon musiikkipäivän olleen suuri menestys – yhteislaulu raikui niin lasten kuin vanhempienkin suusta miltei kolme tuntia yhteen putkeen. Säestystä saatiin Venlan Veikeiden vetämänä huuliharpusta ja koskettimista. Lasten suosikkeja olivat myös vanhemman polven hyvin tuntemat klassikot “Pikku-Matin auto” ja ”Mikki Hiiri merihädässä”.
– Kumi puhjennut -kohta Pikku-Matin autossa sai aikaan mitä erikoisempia töräyksiä lasten suusta, kertoo laulupäivään osallistunut Venlantuvan kävijä Matti, 79.
Torstaina lapset saivat toteuttaa itseään taidepajassa. Hervantalainen Kasper,7, oli tehnyt puisia ovikylttejä kolvin avulla.
– Kolvin käyttö ekaa kertaa oli parasta, Kasper kertoo.
WC-kyltti pääsee omalle paikalleen kotiin, mutta Pojat-kyltti etsii kuulemma vielä paikkaansa.
Salmen mukaan lapset saavat askarrella oman päänsä mukaan.
– Mallia näytetään ja annetaan mahdollisuus tekoon, Salmi kertoo.
Vapaaehtoisten avulla pyörivän toiminnan voimavarana ovat ohjaajien omat taidot: Jokaiselta löytyy erilaisia taitoja ohjaamisen avuksi, vaikka varsinaisia taiteilijoita ei joukossa ole.
Perjantai oli täytetty runoilla ja tarinoilla. Venlantuvan vieraana oli runomummu Meri, joka luki lastenrunoja ja kertoi tarinoita. Päivän loppu vierähti lapsuusmuistojen parissa.
Vastaavanlaisen lastenviikon järjestämisesta ollaan Nummelan mukaan sovittu jo alustavasti kevään hiihtolomaviikolla.
Venlantupa on tänä vuonna saanut tilojensa käyttöasteen korkealle alivuokralaisten ja yksityisten vuokrausten ansiosta. Nummela on tästä mielissään.
– Meillä Tampereen Hervantalaiset ry:llä on jo kuusi vakituista alivuokralaista Venlantuvalla ja viikonloppuja varataan yksityisten ihmisten toimesta jo ensi kesäkuulle, Nummela kertoo.
Tilat venyvät Nummelan mukaan hyvinkin monipuoliseen toimintaan.
– Täällä ollaan itketty ja naurettu. Venlantupaa vuokrataan kaikkeen toimintaan nimiäisistä muistotilaisuuksiin, Nummela jatkaa.
Moni hervantalainen on pelännyt suositun Venlantuvan jatkuvuuden puolesta. Nummelan vastaus tähän pelkoon on selkeä ja jämäkkä.
– Venlantupa pysyy tässä niin kauan kuin minä elän, hän kertoo hymyillen.

 

Petri Markkanen

Kisapuiston koulutalossa on sisäilmaongelmia

Hervannan Kisapuiston koulurakennuksessa on todettu sisäilmaongelmia. Tällä hetkellä vuonna 1980 valmistuneessa rakennuksessa opiskelee noin sata lasta. Heistä koululaisia on 85 ja esikoululaisia 17.
– Heti kun sisäilmaongelmat havaittiin, parannuksia tehtiin välittömästi, kertoo Etelä-Hervannan koulun ja Kisapuiston yksikön rehtori Ulla Ojalammi.

Kosteusvauriot huomattiin noin vuosi sitten, kun rakennuksessa tehtiin kuntotutkimus. Se paljasti alapohjan ja seinien alaosien laajat kosteusvauriot rakennuksen liikuntasalin puoleisessa päädyssä. Lisäksi rakennuksen todettiin olevan reilusti alipaineinen. Ihmiset olivat raportoineet erilaisista ärsytysoireista, väsymyksestä ja päänsärystä.
– Koulun liikuntasalin puoleinen pääty eristettiin muusta koulusta väliseinällä, kertoo Tampereen tilakeskuksen isännöitsijä Riikka Lähdetniemi, joka on myös Kisapuiston kouluun perustetun sisäilmatyöryhmän puheenjohtaja.
Lähdetniemen mukaan käytöstä pois jääneet tilat on alipaineistettu muuhun kouluun nähden. Myös ilmanvaihtoa on parannettu. Tilannetta seurataan jatkuvin mittauksin, jotta muutoksiin voidaan reagoida nopeasti.
– Kaikkiin tiloihin on asennettu ilmanpuhdistin.
Kisapuiston koululaisten ja esikoululaisten on tarkoitus saada uudet tilat Etelä-Hervannan koululle rakennettavasta uudisrakennuksesta.
Sen rakentamista varten tarvitaan kaavamuutos, jossa voi kestää jopa vuosia.

Pystyvätkö oppilaat opiskelemaan turvallisesti koulussa siihen asti?
– Kohteessa on tehty sisäilmaa parantavia toimenpiteitä ja tilannetta seurataan koko ajan. Tämän hetken tilanne on, että toimintaa voidaan jatkaa toistaiseksi kohteessa normaalisti. Tilannetta kohteessa seurataan koko ajan ja tarvittaessa tehdään toimenpiteitä tilanteen parantamiseksi, Lähdetniemi sanoo.
Rehtori Ojalammi harmittelee, että uusien tilojen saamisessa menee niin kauan.
– Tämä on kuitenkin sisäilmaongelmainen yksikkö. Eikö kaavamuutosta voitaisi nopeuttaa? Ojalammi miettii.
Ojalammin mukaan tilanne koettiin keväällä hyväksi rakennuksen parannusten jälkeen, mutta loppusyksystä flunssakauden alkaessa henkilökunta on jälleen oireillut.
– Tilannetta on tutkittu, mutta sisäilmassa ei ole havaittu mitään poikkeavaa. Rakennuksessa pitäisi olla turvallista olla.

Freija Metsähalme

 

Lue juttu Etelä-Hervannan koululle rakennettavasta lisärakennuksesta, johon Kisapuiston oppilaat siirtyvät.

Etelä-Hervannan kouluun tulee lisärakennus 190 oppilaalle

Etelä-Hervannan kouluun tulee lisärakennus 190 oppilaalle

Muutaman vuoden päästä Etelä-Hervannan koulun vieressä komeilee reilun 800 neliön lisärakennus. Siihen tulee tilat 190 oppilaalle.
Uusiin tiloihin siirtyvät Kisapuiston koulutalon oppilaat ja esioppilaat Pääskysen päiväkodista.
– Kisapuiston koulutalossa on todettu sisäilmaongelmia. Rakennuksessa on tehty sisäilmaa parantavia korjaustoimenpiteitä, mutta on päädytty siihen, että rakennuksesta luovutaan ja koululaisille tulee uudet tilat Etelä-Hervannan koulun yhteyteen, kertoo Tampereen kaupungin perusopetuksen vastaava rehtori Päivi Ikola.

Uuden koulurakennuksen kustannukset ovat noin 1,9 miljoonaa. Yksikerroksinen laajennusosa tulee Etelä-Hervannan koulun itäpäätyyn. Uudisrakennuksen ja vanhan rakennuksen välille tulee lämmin yhdyskäytävä.
– Uuteen rakennukseen tulee luokkahuoneita: esiopetustiloja 4 kappaletta ja perusopetustiloja kolme. Pienryhmätiloja tulee kaksi, kertoo Tampereen kaupungin tilakeskuksen hankearkkitehti Jarmo Viljakka.
Lisäksi uudisrakennukseen tulee vaatesäilytystiloja, märkäeteisiä, wc- ja siivoustiloja ja varasto.
– Uudisrakennukseen ei tule keittiötä tai liikuntasalia. Oppilaat käyvät ruokailemassa vanhassa rakennuksessa ja käyttävät vanhaa liikuntasalia, Viljakka kertoo.

Uudisrakennuksen aikataulu on vielä auki. Sen rakentaminen tontille vaatii asemakaavamuutoksen. Viljakan mukaan kaavamuutoksen käsittelyssä kestää vähintään vuoden.
– On vaikea arvioida, milloin päästään rakentamaan. Vaikka kaikki menisi mahdollisimman sujuvasti, rakennustyöt voidaan todennäköisesti aloittaa aikaisintaan vuonna 2018, mutta sekään ei ole varmaa. Kaavamuutos voi viedä useamman vuoden.
Rakentamisen pohjatyöt pyritään Viljakan mukaan tekemään kesäaikaan, kun oppilaat ovat lomalla. Uudisrakennus rakennetaan osissa ja tuodaan rekalla paikan päälle, jossa osat liitetään toisiinsa. Rakennusmateriaaleja ei ole vielä päätetty.
– Rakennus vastaa ominaisuuksiltaan paikalla rakennettavaa koulua, vaikka se rakennetaankin tilaelementeistä.

Kisapuiston koulutalossa on tällä hetkellä noin sata oppilasta.
Lisäksi uusiin tiloihin siirtyvät Pääskysen päiväkodin noin 50 esiopetuksen oppilasta. Lisäpaikkoja tarvitaan alueen lasten määrän kasvun vuoksi.
Etelä-Hervannan koulu on 1.–9. -luokkien yhtenäiskoulu. Koulussa on Kisapuiston yksikkö mukaan lukien yhteensä noin 800 oppilasta ja yli 70 opettajaa.

Freija Metsähalme

Kuvateksti: Etelä-Hervannan koulun ja Kisapuiston yksikön rehtori Ulla Ojalammi seisoo suurin piirtein siinä kohtaa, johon tulee yhdyskäytävä uuteen lisärakennukseen.

 

Lue lisää Kisapuiston koulutalossa olevista sisäilmaongelmista.

Tampereen kaupunki hakee uusia sijais- ja tukiperheitä

Tampereen kaupunki tarvitsee uusia sijais- ja tukiperheitä lapsille ja nuorille. Kaupunki järjestää alkusyksyn aikana aiheesta infotilaisuudet Orivedellä, Lempäälässä, Pälkäneellä ja Tampereella. Jos olet kiinnostunut sijais- tai tukiperheeksi ryhtymisestä, tule mukaan johonkin syksyn neljästä tilaisuudesta. Tilaisuuksissa voi tutustua sijais- ja tukiperhetoimintaan ja kysyä aiheesta lisää.

Tilaisuudet pidetään seuraavasti: Orivesi ke 31.8.2016 klo 18.00–20.00 Oriveden leipomon kahvila (Puistolankuja 7), Lempäälä ti 6.9.2016 klo 17.30–19.00 Vaihmalan hovi (Vaihmalantie 144), Pälkäne ke 7.9. klo 18.00–20.00 Keltaisen talon kahvila (Onkkaalantie 102), Tampere ke 14.9.2016 klo 17.30–19.00 Asiakasohjaus Luotsi, luentosali, 1. krs (Hatanpäänkatu 3 F).  Voit myös lähettää sähköpostia osoitteella luotsi(at)tampere.fi tai soittaa Luotsin puhelimeen 040 800 4200. Lisätietoja löydät Tampereen kaupungin internetsivuilta, joilla on tietoa muun muassa sijaisperheen tehtävistä ja valmennuksesta sekä siitä, mitä sijaisperheeltä odotetaan.
Sijaisvanhemmiksi aikoville alkaa syksyllä yksi tai kaksi uutta valmennusryhmää, joita varten sijaisperheeksi ryhtymisestä kiinnostuneet perheet haastatellaan etukäteen. Tukiperheeksi aikoville järjestetään lisäksi yksilöllistä valmennusta. Valmennuksiin voi siis ilmoittautua ympäri vuoden mihin aikaan tahansa.

Tampereen kaupungin Luotsi-työryhmä järjestää vuosittain sijaishuoltopaikan yli 300 lapselle Tampereen seudulla ja Etelä-Pirkanmaalla.
Sijaisperheitä haetaan eri-ikäisille lapsille ja nuorille. Tehtävään etsitään perheitä, jotka voivat tarjota lapselle tai nuorelle turvallisen, rakastavan kodin. Sijaisperheeksi voi ryhtyä perhe, jonka omat asiat ja ihmissuhteet ovat kunnossa. Sijaisvanhemmilta edellytetään yhteistyökykyä, sitoutumista sekä halua hoitaa ja kasvattaa perheeseen sijoitettua lasta. Myös maahanmuuttajaperheet, joilla on hyvä suomen kielen taito, ovat tervetulleita sijais- tai tukiperheiksi.
Sijaisperheitä tarvitaan erilaisiin tilanteisiin. Osa lapsista tulee perhehoitoon suunnitelmallisesti, osa kriisitilanteesta lyhyeksi tai pidemmäksi ajaksi. Lyhytaikaisessa perhehoidossa lapsi asuu sijaisperheessä tietyn ajanjakson. Pitkäaikaisessa sijoituksessa lapsi sijoitetaan sijaisperheeseen toistaiseksi, jopa aikuisikään saakka.
Osa sijaisperheistä toimii päivystystehtävässä, jolloin lapsi voidaan ottaa perheeseen hoitoon kriisitilanteessa hyvin nopeasti. Perheitä tarvitaan myös sijaistamaan muita sijaisvanhempia lomapäivien aikana.

Osa lapsista asuu omassa kodissaan, mutta tarvitsee säännöllisesti mahdollisuutta viettää aikaa toisessa perheessä. Tällöin on kyse tukiperheestä, jonka luona lapsi voi viettää esimerkiksi viikonlopun muutaman viikon välein. Tukiperhettä odottaa Tampereen seudulla tällä hetkellä yli 200 lasta.
Sijais- ja tukiperheet saavat tehtävään valmennusta ja myöhemmin jatkokoulutusta ja työnohjausta. Perheet saavat työstään palkkion ja kulukorvauksen. Infotilaisuuksissa kuulee aiheesta lisää.

Vuorekseen avataan Suomen ensimmäinen tiedepäiväkoti

Tampereesta tulee lasten tiedekasvatuksen edelläkävijä, kun Pilke päiväkodit Oy avaa Mäyränmäkeen luonnontiedepainotteisen päiväkodin 1. elokuuta 2016.
Pilke tiedepäiväkoti Hokauksen myötä Pilke päiväkodit laajentaa toimintaansa Pirkanmaalle ja avaa ensimmäisen päiväkotinsa Tampereelle.
– Tampereen päiväkodeissa on liikunta- ja kielipainotteisuutta tarjolla, mutta ei vielä luonnontiedettä, kertoo Pilke päiväkotien toimitusjohtaja Minna Martikainen.
Pilke tiedepäiväkoti Hokauksessa on 108 hoitopaikkaa 0–6-vuotiaille lapsille viidessä ryhmässä ja siellä työskentelee 16 varhaiskasvattajaa. Henkilöstön ja päivähoitopaikkojen haku käynnistyy helmi-maaliskuussa.
Pilke tiedepäiväkoti Hokauksen luonnontiedepainotteisuus kirjataan päiväkodin varhaiskasvatussuunnitelmaan ja se tulee näkymään monella eri tavalla päiväkodin arjessa.

Päiväkoti on uudisrakennus ja sinne rakennetaan leikkitilat siten, että ne houkuttelevat ja kannustavat tutkimiseen ja kokeiluun. Päiväkotiin tulee erillinen tutkimusleikkitila, jossa pienet professorit voivat tehdä tutkimuksiaan muun muassa
pipeteillä, luupeilla, koeputkilla ja suurennuslaseilla.
– Pilke päiväkodeille on tärkeää, että lapset oppivat tiedepäiväkodissa oivaltamaan, kokeilemaan ja saavat onnistumisen kokemuksia – leikkiä unohtamatta, Martikainen kertoo.
– Toiminnassa huomioidaan lapsen ikä, kiinnostuksen kohteet ja turvalliset toimintatavat.
Keskiössä on ihmettely ja tutkiminen yhdessä lapsen kanssa.
– Kasvattajina meidän tehtävä on hoksata lasten luontainen tarve tutkia ympäristöään aistien, kysellen ja kokeillen. Yhdessä voimme ihmetellä, tutkia ja lopuksi oivaltaa, toteaa Martikainen.

Pin It on Pinterest