Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Poliisiammattikorkeakoulu arvostetuin ammattikorkeakoulu

Suomalaisnuoret arvioivat Poliisiammattikorkeakoulun ensimmäiselle sijalle ammattikorkeakoulujen arvostusta kartoittavassa tutkimuksessa.  Taloustutkimus teki keväällä imagotutkimuksen, jonka mukaan Poliisiammattikorkeakoulu ylsi kokonaisarvosanan perusteella 20 ammattikorkeakoulun vertailun kärkeen.

Poliisiammattikorkeakoululla on nuorten mukaan useita erityisiä vahvuuksia: tutkintoa arvostetaan työmarkkinoilla, opetus on tasokasta ja oppilaitos erottuu edukseen muista korkeakouluista. Myös Poliisiammattikorkeakoulun maine opiskelupaikkana on vertailun vahvimpia.
– Poliisi työskentelee jatkuvasti muuttuvassa toimintaympäristössä. Nytkin on käynnissä mittava poliisikoulutuksen uudistus, jonka tavoitteena on varmistaa tulevaisuudessakin arvostettu ammattilaisuus.  Laadun on oltava sisäänrakennettuna poliisikoulutukseen, toteaa rehtori Kimmo Himberg.

Tutkimuksessa esitetyn kymmenen mielikuvatekijän perusteella suurimpia menestyjiä olivat Polamkin lisäksi Tampereen ammattikorkeakoulu ja Oulun ammattikorkeakoulu.
Taloustutkimus selvitti keväällä 2014 korkeakoulujen mielikuvia ja tunnettuutta suomalaisnuorten keskuudessa. Tutkimus toteutettiin sähköisenä kyselyllä, ja siihen vastasi valtakunnallisesti noin 1 700 alle 30-vuotiasta suomalaista.

Hervannan koululaiset haluavat puuhaa pihalle

Helmikuisessa kokoontumisessaan Tampereen Lasten Parlamentin Hervannan alueellinen parlamentti käsitteli koulujen pihoja.
– Paikalla oli oppilaita Etelä-Hervannan, Pohjois-Hervannan, Kanjonin ja Vuoreksen kouluista, sekä Vuoreksessa koulua käyvän Vehmaisten koulun oppilaita, kertoo nuoriso-ohjaaja Miia Nivala.
Oppilaiden mielestä useimpien koulujen pihoissa oli selvästi parantamisen varaa.
– Vain Pohjois-Hervannan koulun oppilaat olivat tyytyväisiä oman koulunsa pihaan. Koulun pihan perusparannus on juuri valmistunut ja piha miellyttää oppilaita, Nivala toteaa.

Vaikka Vuoreksen koulun piha on uusi, oppilaat kokevat sen jo valmiiksi ahtaaksi.
– Se oli minusta yllättävää. Olisi luullut, että piha on osattu suunnitella tarpeeksi tilavaksi.
Suurimmat puutteet oppilaiden mielestä olivat kuitenkin Kanjonin ja Etelä-Hervannan koulujen pihoissa, joissa tekemistä ei juurikaan välitunneilla ole.
– Suurin huolenaihe oppilailla koskee näiden kahden koulun pihojen peruskorjauksen aikatauluja ja oppilaiden kuulemisen järjestämistä pihoja suunnitellessa, Nivala kertoo.
– Oppilaiden osallistuminen suunnitteluun on tärkeää, jotta pihoista saataisiin oppilaille mieleiset ja välitunneista niiden tarkoitusta palvelevat, virkistävät ja liikuntaa edistävät sekä viihtyisät.

Etelä-Hervannan koulun viidesluokkalaiset Linnea ja Lotta toivovat lisää tekemistä koulun pihaan.
– Aika paljon välitunneilla vain seistään ja jutellaan, tytöt kertovat.
– Joskus pelaamme peliä ”Tuli on irti”. Siihen piha on hyvä, koska siellä on paljon tilaa.

Jalkapallon pelaaminen on myös suosittu välituntitekeminen. Siihen ei tarvita muuta kuin pallo ja tilaa. Palloja ja hyppynaruja toivottaisiin koululle lisää.
– Myös penkkejä voisi pihassa olla, Linnea ja Lotta tuumivat.
– Ja keinut voisi jo saada takaisin.

Välituntien kesto Etelä-Hervannan koulussa on 15 minuuttia.
– Nyt se tuntuu pitkältä ja usein vain odottaa välitunnin loppumista. Jos pihalla olisi jotain mukavaa puuhaa, aika olisi lyhyt.
Talvisin lumipallojen tekeminen ja mäen laskeminen on kielletty, koska niissä voi sattua onnettomuus.
– Periaatteessa ei voi rakentaa lumiukkojakaan, koska sitä varten pitäisi tehdä lumipalloja, Linnea ja Lotta toteavat.
Mitä te sitten teette välitunnilla talvisin?
– Palellaan, tytöt naurahtavat.
He kertovat myös joidenkin välttelevän välitunnilla pihalle menoa muun muassa piiloutumalla ja juoksemalla opettajia pakoon.

Lasten alueparlamentti toivoo Tilakeskukselta tietoa, mitä koulujen pihoille aiotaan tehdä.
– Tärkeää olisi saada lapsille tieto aikatauluista, Nivala toteaa.
– Esimerkiksi Etelä-Hervannan koulussa pihan kunnostus on ollut oppilaiden huolenaihe jo vuosia.
Pihan kunnostus on olennaista välituntiviihtyvyyden lisäämiseksi.
– Välitunti on tärkeä osa koulupäivää. Keskittyminen tunnilla onnistuu helpommin, kun välillä pääsee tuulettamaan ajatuksiaan. Sen vuoksi koulun pihan tulee olla oppilaille mieleinen, Nivala toteaa.

Kaisa Muhonen

Ensi syksyn ekaluokkalaiset ilmoittautuvat kouluun

Ensi syksynä ensimmäisen luokan aloittavien oppilaiden kouluun ilmoittautuminen on alkanut Tampereella. Kouluun voi ilmoittautua 22.1.2014 saakka.
Kouluun ilmoittautuvat Tampereella asuvat, vuonna 2007 syntyneet lapset. Lisäksi kouluun ilmoittautuvat ne tamperelaislapset, joille myönnetty lykkäys koulun aloittamisessa päättyy lukuvuoden 2013-2014 lopussa. Ilmoittautuminen koskee myös niitä vuonna 2008 syntyneitä lapsia, joiden osalta harkitaan koulunkäynnin aloittamista syksyllä 2014.

Kouluun ilmoittaudutaan sähköisellä lomakkeella Tampereen kaupungin nettisivuilla. Jos sähköistä lomaketta ei ole mahdollista täyttää, ilmoittautuminen kouluun tapahtuu lähikoulun kansliassa. Tietoa perusopetuksesta ja koulun aloittamisesta saa myös kaupungin internetsivuilta ja kouluista. Myös omasta esiopetusryhmästä voi tarvittaessa kysyä lisätietoa.
Kouluun ilmoittautumisen yhteydessä perheeltä kysytään alustavasti myös lapsen aamu- ja iltapäivätoiminnan tarpeesta. Koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintapaikkojen varsinainen haku 1. ja 2. luokkien oppilaille on huhtikuussa.

Lukuvuoden 2014-2015 koulutyö alkaa kaupungin ylläpitämissä kouluissa maanantaina 11.8.2014 ja päättyy lauantaina 30.5.2015.

Yleisötilaisuus keskisen alueen kouluverkosta

Tampereen keskisen alueen kouluverkkoon ja koulupolkuihin pohditaan muutoksia. Aiheesta järjestetään avoin keskustelutilaisuus, joka pidetään tiistaina 3.12. kello 18.00 kaupunginvaltuuston salissa. Perusopetuksen keskiseen alueeseen kuuluvat keskustan, Etelä-Tampereen, Hervannan sekä Vuoreksen koulut.
Muutostarpeita ja ratkaisuvaihtoehtoja on etsitty alueen koulujen, vanhempainyhdistysten ja oppilaskuntien kanssa aikaisemmin syksyllä järjestetyissä työpajoissa. Työpajojen anti on pohjana myös tiistaina pidettävässä tilaisuudessa.

Kaupungin internetsivuilla on avoinna myös Valma-kysely, jossa kysytään kuntalaisten mielipiteitä ja ideoita keskisen alueen koulujen ja koulupolkujen kehittämiseksi. Vastauksia toivotaan erityisesti keskisen alueen huoltajilta, joille on toimitettu linkki kyselyyn koulujen Helmi-järjestelmän ja päiväkotien kautta. Mielipiteitä toivotaan myös keskisen alueen koulujen oppilailta. Kyselyyn voi vastata 10. joulukuuta saakka.
Kyselyn tuloksia hyödynnetään keskisen alueen kouluverkon kehittämissuunnitelman valmistelussa. Tavoitteena on, että esitys suunnitelmaksi viedään lasten ja nuorten palvelujen lautakuntaan keväällä 2014.

Nyt alkanut keskisen alueen kouluverkkotyö on osa myöhemmin käynnistyvää, kaupunkistrategiaan ja hyvinvointisuunnitelmaan pohjautuvaa kaupungin hyvinvointipalvelujen palveluverkon kehittämissuunnitelman valmistelua.
Keskisen alueen kouluverkkoa ja koulupolkuja koskeva yleisötilaisuus pidetään tiistaina 3.12. kello 18–19.30 kaupunginvaltuuston salissa, os. Aleksis kiven katu 14–16 C, 5. krs). Mukaan ovat tervetulleita kaikki aiheesta kiinnostuneet.

Johtaminen kaipaa vallankumousta

Hervannan johtamisaamut saivat jatkoa viime perjantaina. Poliisiammattikorkeakoululle kokoontui noin 130 kiinnostunutta kuulijaa, mikä on parikymmentä enemmän kuin ensimmäisellä kerralla.
Puhujana oli tällä kertaa toimitusjohtaja Pekka Pohjakallio 925 Designista. Viime vuonna ilmestyi hänen ja Saku Tuomisen teos Työkirja – työelämän vallankumouksen perusteet.
– Viimeisten vuosikymmenten aikana työ on muuttunut. Myös työn johtamisen pitää muuttua, Pohjakallio toteaa.
– Tehdastyö on vaihtunut ajatustyöksi. Työn johtamisessa vallankumous tapahtuu siten, että päästään ajan mittaamisesta aikaansaamisen mittaamiseen ja ulkoisesta johtamisesta sisäiseen johtamiseen.

Työkirja – Työelämän vallankumouksen perusteet on syntynyt Redesigning 925 -hankkeen lopputuloksena. Projekti oli osa designpääkaupunkivuoden ohjelmaa.
– Pohdimme, mitä arkipäivän ongelmia haluttaisiin ratkaista designin keinoin ja syntyi ajatus uudenlaisen työviikon suunnittelusta, Pohjakallio kertoo.
– Moni tekee kevyttä toimistotyötä ja on silti aivan väsyksissä työviikon jälkeen. Tavoitteenamme oli löytää keinoja ratkaista työviikko siten, että ihmiset eivät uupuisi ja saisivat enemmän aikaan.

Redesigning 925 -hankkeeseen lähtivät mukaan IBM Finland, Fazer, Fortum, Outotec, Solita, Samlink, TBWAHelsinki, UPM ja valtioneuvoston kanslia. Vuoden aikana tehtiin havaintoja, haastateltiin työntekijöitä ja testattiin ideoita, jotka koostettiin kirjaksi.
– Havainnoimalla ihmisten työpäiviä saimme erityisen hyvän kuvan siitä, mitä työn uudelleenjärjestelyssä kaivataan.
Kyse ei ole suurista mullistuksista, mikä yllätti osan mukana olevista yrityksistä.

Nykyisin työtä leimaa kolme seikkaa: kiire, pirstaloituminen ja väsymys.
– Meillä on sankarimyytti työntekijästä, jolla on koko ajan kiire, Pohjakallio toteaa.
– Töitä tehdään yötä myöten ja vähillä unilla ymmärtämättä, kuinka paljon se vaikuttaa työn laatuun.
Fyysisen väsymyksen lisäksi monilla työpaikoilla koetaan henkistä väsymystä.
– Ihmiset kaipaavat tunnetta siitä, että heidän tekemällään työllä on merkitystä ja että he saavat aikaan. Kiireestä huolimatta aikaansaamisen kokemukset puuttuvat. Lisäksi moni kaipaa selkeää roolia ja tavoitteita.

Luova työ ei ole taiteilijoiden itseoikeus.
– Luova lähestyminen tarkoittaa, että tehdään asioita eri tavalla ja paremmin, kehitetään omaa osaamista. Jokaisessa työssä voi käyttää luovuutta, Pohjakallio sanoo.
Ajatustyössä mieli on työkalu, josta tulee pitää huolta, ja ajattelu on taito, jota voi kehittää.
– Jos haluaa paremman kielitaidon tai paremmaksi jossain urheilulajissa, on itsestään selvää, että se vaatii harjoittelua. Harvat ihmiset kuitenkaan harjoittavat aktiivisesti ajattelutaitoaan, vaikka se olisi työssä tarpeellinen taito.

Kaisa Muhonen

Pin It on Pinterest