Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Ekaluokkalaiset oppivat toimimaan ryhmässä

Tiistaina, 11. elokuuta, uudet ekaluokkalaiset suuntasivat opintielle. Pirkanmaalla koulun aloitti tänä vuonna yli 5700 ekaluokkalaista.
Etelä-Hervannan koulussa uusia ekaluokkalaisia on kolme luokallista, noin 20 oppilasta luokkaa kohden.
Mikä on kaikkein tärkein asia, mikä ekaluokkalaisten tulee oppia?
– Tärkeintä ensimmäisenä vuonna on oppia toimimaan osana ryhmää, ottaa oma paikkansa ja antaa tila toisillekin, pohtivat Etelä-Hervannan koulun ekaluokkalaisten opettajat Kirsi Teikari, Saara Tiitola ja Riikka Saastamoinen.
– Jokaisen tulee voida olla omanlaisensa persoona ja tulla huomioiduksi kuten muutkin, jotta jokainen oppilas kokee olevansa yhtä tärkeä ryhmässä.

Ryhmäytymisen ja ryhmässä toimimisen lisäksi opettajat nostavat esiin yleisesti sosiaalisten taitojen oppimista ja myös itsetunnon ja -tuntemuksen kasvua ensimmäisenä kouluvuonna.
– Ekaluokalla on tärkeää, että oppimisen ilo säilyy, Teikari toteaa.
– Onnistuminen ja kokemus siitä, että pystyy oppimaan, ovat olennaisia, Tiitola lisää.

Tänä syksynä Etelä-Hervannan koulussa aloitti kolmen ekaluokan kanssa samalle käytävälle sijoitettu eskariryhmä.
– Olemme aina tehneet yhteistyötä esiopetuksen kanssa, Tiitola kertoo.
– Nyt olemme ensimmäistä kertaa samassa tilassa eskariluokan kanssa, joten varmasti yhteistyö tiivistyy entisestään.
Yhteistyö esiopetuksen kanssa tuo kouluun siirtymisen kynnyksen riittävän matalalle.
– Nykyisin onneksi ekaluokan aloittaminen ei niin paljon jännitä tai pelota. Pieni kynnys siirtymisessä pitää kuitenkin olla. Siinä on oma hohtonsa, kun ei ole enää esiopetuksessa, vaan koululainen.

Ekaluokkalaiset saavat opettajilta kiitosta hyvin menneestä ensimmäisestä päivästä.
– Tosi hyvin jo ensimmäisenä päivänä osattiin kuunnella opettajaa ja pinnistellä keskittymisen kanssa, Tiitola toteaa.
Tiistai oli paitsi ensimmäinen koulupäivä Etelä-Hervannassa aloittaville oppilaille, myös 1C-luokan opettajalle Riikka Saastamoiselle. Myös uuden opettajan kohdalla päivä sujui hyvin.
– Uudessa paikassa on itsellekin paljon uutta. Ensimmäisestä päivästä jäi oikein hyvä mieli, sillä oppilaat olivat niin innokkaita ja kaikki tulivat mielellään kouluun, Saastamoinen kertoo.

Etelä-Hervannan koulu on yksi Tampereen monikulttuurisimmista. Se näkyy myös ekaluokilla.
– Oppilasryhmät ovat hyvin heterogeeniset. Meillä monikulttuurisuus näkyy suvaitsevaisuuden ilmapiirinä, jossa erilaisuutta ei hämmästellä, Tiitola kertoo.
– Se on ihana kasvuympäristö lapsille.
Monikulttuurisuus tuo eteen välillä erilaisia tilanteita, jos esimerkiksi lapsen vanhemmat eivät puhukaan suomea. Tärkeänä apuna on ollut koulunkäynnin ja aamu- ja iltapäivätoiminnan ohjauksen ammattitutkintoa suorittava Sona, joka on välillä toiminut tulkkina.
– Minuakin aamulla jännitti ensimmäinen koulupäivä, mutta kaikki meni tosi hyvin, Sona kertoo.

Kaisa Muhonen

Saako Hervanta taas alakoulun musiikkiluokan?

Musiikkiluokilla on pitkä historia Hervannassa, lähes yhtä vanha kuin kaupunginosa itse. Aikaisemmin musiikkipainotteinen alakoulun opetus oli jaettu Kanjonin koulun ja Pohjois-Hervannan koulun kesken.
Vuonna 2006 musiikkipainotteinen opetus alakoulussa siirtyi kokonaan Kanjoniin. Yläkoulun puolella musiikkipainotus on edelleen Pohjois-Hervannassa. Hakijoiden määrä on kuitenkin ollut joinain vuosina niin pieni, että Hervanta ei ole saanut lainkaan alakouluun musiikkipainotteista opetusryhmää.
– Olemme keskustelleet asiasta Hervannan rehtorien kesken ja miettineet, kuinka saisimme musiikinopetuksen perinteen säilymään vahvana Hervannassa, kertoo rehtori Maria Klaavu Pohjois-Hervannan koulusta.

Ensi syksynä alakoulun musiikkipainotteinen opetusryhmä tuleekin Pohjois-Hervannan kouluun, mikäli hakijoita on riittävästi.
– Pohjois-Hervannan koulu on näistä kolmesta keskeisimmällä paikalla, joten sinne on helpoin tulla eri puolilta Hervantaa. Toivottavasti Hervannan ja lähialueiden 2.-luokkalaiset innostuisivat hakemaan musiikkiluokalle, Klaavu toteaa.
Musiikkiluokalle pyritään joko 3. tai 7. luokalla alkavaan opetukseen. Alakoulussa musiikkiluokalla olleiden ei tarvitse hakea uudestaan yläkouluun siirryttäessä.

Musiikkiluokalle pyrkijät osallistuvat soveltuvuuskokeeseen, jossa täytyy saavuttaa tietty pistemäärä. Kokeessa lauletaan etukäteen harjoiteltua laulua ja tehdään pieniä rytmin- ja melodiantoistotehtäviä.
– Mitään soitinta ei tarvitse osata soittaa. Riittää, että on kiinnostunut musiikista, kertoo luokanopettaja Eija Mustalahti.
– Toki taidoista on hyötyä, mutta toisaalta ne myös kehittyvät opetuksessa. Siksi kiinnostus on kaikkein tärkeintä.
Musiikkiluokalla on oma opetussuunnitelmansa musiikkiin ja tunteja on enemmän.
– Opetuksen sisältö on sama kuin muillakin luokilla, mutta tavoitteet opiskelussa ovat korkeammalla, Mustalahti kuvailee.

Yläkoulun puolella musiikinopetuksessa tulee vahvasti mukaan soitintekniikka.
– Pohjois-Hervannassa on esimerkiksi äänitystila, jossa oppilaat voivat kokeilla miksausta ja äänen jälkikäsittelyä, kertoo apulaisrehtori Ilpo Nybacka.
Usein yläkoulussa käykin niin, että oppilaista eriytyvät laulajat, soittajat ja musiikkitekniikasta kiinnostuneet oppilaat.
– Musiikkiluokassamme on myös pysyvä stage, jolla oppilaat voivat esiintyä. Luokan takaa löytyy bändien harjoitustila, Nybacka kertoo.
Musiikkiluokasta tekee erityisen porukalla tekeminen.
– Klassinen musiikinopetus on yksilöllistä ohjausta, mutta musiikkiluokalla on se oma porukka, joka innostaa ja vie mukanaan, opettajat kuvailevat.

Toiveita alakoulun musiikkiluokan saamisesta Hervantaan on, sillä ikäluokka Hervannan tämän hetken 2.-luokkalaisissa on suurempi kuin moneen vuoteen.
– Huoltajilta on jo tulllut tiedusteluja asiasta, joten varmasti hakijoita on, Klaavu kertoo.
– Täytyy toivoa, että hakijoita on riittävästi! Ryhmän perustamiseen tarvitaan 20 oppilasta.
Joulukuun ensimmäisenä päivänä julkaistaan kaupungin verkkosivuilla sähköinen opas musiikkiluokalle hakemiseen. Hakuun on ilmoittauduttava joulukuun 19. päivään mennessä.
Soveltuvuuskokeet järjestetään keväällä.

Kaisa Muhonen

Kiinan kielen voi pian valita myös Annalan koulussa

Kiinan kielen opiskelumahdollisuudet laajenevat Tampereella. Kiinan kielen voi jatkossa valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi myös Annalan koulussa.
Lasten ja nuorten palvelujen lautakunta päätti 30.10.2014 lisätä Kiinan (mandariini) A1-kieleksi eli ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi Annalan koulun A-kielten valikoimaan. Kiinan kielen opiskelu jatkuu yläkoulun seitsemännellä luokalla Kaukajärven koulussa. Annalan koulu on esittänyt A1-kiinaa lisättäväksi koulun kieliohjelmaan. Myös huoltajat ovat toivoneet kiinan kieltä koulun kielivalikoimaan. Annalassa toimii myös kiinan kielen harrastava iltapäivä (HIP) -kerho.
Kiinan kielen voi jatkossa valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi kaikilla kolmella perusopetuksen alueella Tampereella: tähän asti kiinan on voinut valita ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi jo Pispalan koulussa läntisellä alueella ja Vuoreksen koulussa keskisellä alueella. A1-kielen ryhmä käynnistyy koulussa, kun riittävän moni oppilas valitsee tarjolla olevan kielen.
Kiinan kielen osaajien tarpeen arvioidaan kasvavan Tampereen kaupunkiseudulla, kun Kiinan merkitys muun muassa vientimarkkina-alueena kasvaa.

Duudsonien Jarppi ja HP haastoivat  Vuoreksen koululaiset olemaan kiusaamatta

Duudsonien Jarppi ja HP haastoivat Vuoreksen koululaiset olemaan kiusaamatta

Nettiin1Maanantaina Vuoreksen koulussa kävi ilmeisen odotettuja vieraita. Alakouluikäiset jaksoivat kuunnella erittäin tarkkaan, mitä kerrottavaa Duudsonien Jarpilla ja HP:llä oli heille.
Duudsonien vierailusta käynnistyy koulukiusaamisen vastainen kampanja, jonka järjestää Vuoreksen koulun vanhempainyhdistys.
– Kampanjan on tarkoitus aloittaa pitkäjänteinen työ koulukiusaamista vastaan, kertoo Reeta Ahonen vanhempainyhdistyksestä.
Tapahtumapäivän avasi Tampereen kaupungin apulaispormestari Leena Kostiainen.

Alakouluikäisinä ystävystyneet Duudsonit puhuivat koululaisille ystävyyden tärkeydestä.
– Me olimme kaikki erilaisia, mutta viihdyimme silti toistemme kanssa, Jarppi muistelee.
– Luonteiden erolla ei ollut niin väliä, kun tykkäsimme puuhata kaikkea yhdessä.
Kun yksi nelikosta sai yläasteella videokameran syntymäpäivälajaksi, alkoi videoiden tekeminen. Tämä johti vähitellen unelmaan omasta televisio-ohjelmasta ja sen myötä aina vain suurempiin unelmiin.

Duudsonit muistelivat taivaltaan ja unelmien tavoittelua. Välillä myös koululaiset pääsivät ääneen, kertomaan omista unelmistaan.
– Unelmia on erikokoisia ja niitä tavoitellessa pitää usein laittaa kaikki peliin, niin henkisesti kuin fyysisestikin, Jarppi ja HP toteavat.
– Aina tulee eteen pettymyksiä ja vastoinkäymisiä, mutta ne voi voittaa, kun uskoo omaan tekemiseensä.
Miehet toteavat, että yksin ei kukaan jaksa niin hyvin kuin silloin, kun saa apua muilta.
– Suomalaiset ovat maailman parhaita auttajia ja huonoimpia pyytämään apua, HP sanoo.

Koulukiusaamista vastaan kampanjointi on Duudsoneille tärkeä asia. Neljän hengen ryhmästä löytyy omakohtaista kokemusta kouluajoilta niin kiusaajan kuin kiusatunkin roolista.
– Kiusaaminen voi jättää todella syvät arvet kiusattuun, Jarppi muistuttaa.
Miehet kannustivat Vuoreksen koululaisia aina puhumaan asiasta sekä koulussa että kotona, jos kiusaamista tapahtuu.
Duudsonit halusivat vielä jakaa vanhan viisauden koululaisten kanssa:
– Kaikista ei tarvitse tykätä, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen!
Vierailu huipentui luokkakuvien ottamiseen yhdessä Duudsonien kanssa.

Kaisa Muhonen

Haku koululaisten HIP-toimintaan alkaa

Koululaiset voivat hakea mukaan Harrastava iltapäivä –toimintaan, kun haku kerhoihin alkaa lauantaina 23.8. Hakuaika päättyy 31.8.
Luvassa on monenlaista kerhotoimintaa eri-ikäisille peruskoululaisille. Harrastaa voi eri liikuntalajeja kuten tanssia, salibandya, jalkapalloa, koripalloa, sirkusta tai muuten vain höntsäillä pelien parissa yhdessä kavereiden kanssa. Vauhdista ja haasteista pitäville on tarjolla muun muassa parkour – kursseja.
Teatterista, musiikista, kädentaidoista tai esimerkiksi shakista kiinnostuneille on myös harrastuskerhoja. Etäkielikerhoissa opitaan muun muassa saksan ja ruotsin alkeita ja tiedekerhossa tutustutaan tutkijan maailmaan. Tarjonta vaihtelee koulun koon ja lasten esittämien toiveiden mukaisesti.

Toiminta on lapsille ja nuorille maksutonta ja sitä järjestetään kaikilla peruskouluilla. Lisäksi Hip-kursseja järjestetään jäähalleissa, uimahalleissa ja koulujen lähellä olevilla liikuntapaikoilla. Hip-kerhoja ohjaavat opettajat sekä monipuolinen joukko erilaisia palveluntuottajia: järjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä.
Kerhotarjontaan voi käydä tutustumassa ja ilmoittautumassa Tampereen kaupungin nettisivuilla 23.8–31.8.2014. Alakoulun kerhoihin ilmoittaudutaan sähköisesti, mutta yläkouluilla järjestettävään harrastustoimintaan ilmoittaudutaan pääsääntöisesti ensimmäisellä kokoontumiskerralla. Hakuajan jälkeen vapaita kerhopaikkoja voi tiedustella suoraan koululta. Varsinainen kerhokausi pyörähtää käyntiin syyskuun puolivälissä.

 

Pin It on Pinterest