Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
”Lasten kanssa lukeminen antaa ihania elämyksiä itsellekin!”

”Lasten kanssa lukeminen antaa ihania elämyksiä itsellekin!”

LukijatEtelä-Hervannan koulussa käynnistynyt lukuvuosi on jo kolmas lukumummien ja -vaarien kanssa.
– Lukumummi tai -vaari innostaa lapsia lukemisen pariin. Yhdessä lukeminen antaa mallin sujuvasta lukemisesta ja lapsi saa harjoitella lukemista rauhassa, kuuntelevan aikuisen kanssa, kertoo opettaja Sisko Mäkinen.
– Lukemisen lomassa voidaan myös keskustella luetusta, jolloin tulee kiinnitettyä huomiota lukemisen ymmärtämiseen. Esimerkiksi sanontojen merkitykset eivät ole kaikille itsestään selviä, lisää lukumummi Liisa Mäkelä.
Toiminta käynnistyi osana Niilo Mäki -instituutin valtakunnallista hanketta, jolla tuetaan lukemissujuvuutta kouluikäisillä. Sittemmin toiminta on jatkunut yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.
Lukemisen hitaus vaikeuttaa luetun ymmärtämistä ja oppiaineiden opiskelua.

Etelä-Hervannan koululla ensimmäiset lukuvaarit värvättiin mukaan syksyllä 2014 Sisko Mäkisen 2.A -luokalle.
– Kiinnostuin, kun kuulin asiasta kodin ja koulun päivänä, lukuvaari Heikki Pernu kertoo.
– Lasten kanssa lukeminen on ollut mukavaa ja antoisaa puuhaa.
Viime vuonna toimintaa oli jo koulun kaikissa kolmansissa luokissa.
Lukumummi tai -vaari toimii aina yhden luokan parissa, yhden tai muutaman lapsen kanssa. Lukeminen tapahtuu koulupäivän aikana sovittuun aikaan erillisessä, toimintaan varatussa tilassa.
Aikataulut sovitaan kunkin lukijan mahdollisuuksien mukaan.
– Minulle tämä on ollut hyvä tapa pitää aamuheräämisen rytmistä kiinni eläkkeelläkin, Mäkelä toteaa.
– Aluksi kävin koululla kerran viikossa. Välillä on tullut pidempiä taukoja ja välillä olen käynyt kaksikin kertaa viikossa, Pernu kertoo.

Eri oppilailla on erilaisia lukemisen ongelmia.
– Se on todella yksilöllistä. Sujuvuutta tulee kyllä lisää, kun ensin malttaa lukea rauhassa välimerkitkin, Mäkelä toteaa.
Luettaessa lukumummi ei takerru pikkuvirheisiin. Jos jokin virhe toistuu, siihen kiinnitetään huomiota.
– Ei kuitenkaan niin, että keskeyttäisin lapsen lukemisen.
Erityisen paljon hyötyä yhdessä lukemisesta on niille oppilaille, joille suomi ei ole äidinkieli. Monikulttuurisessa Hervannassa heitä on paljon.
Yhdessä lukemisen tapoja on monia: voi lukea yhtä aikaa ”kuorossa”, siten että aikuinen lukee ensin ja lapsi toistaa tai luetaan vuorotellen pätkissä. Viimeksi mainittu on ollut Etelä-Hervannan lukumummin ja -vaarien mielestä toimivin tapa.
– Kun lapset innostuvat, he haluavat lukea koko ajan pidempiä pätkiä. Vaarin vuoro tulee vasta, kun ääni väsyy, Pernu kertoo.

Ensimmäiset lukumummit ja -vaarit värvättiin luokan oppilaiden isovanhemmista, mutta toimintaan voi tulla mukaan, vaikka oma lapsenlapsi ei olisi kyseisessä koulussa tai kohdeluokassa.
– Lasten kanssa lukeminen antaa ihania elämyksiä itsellekin! Mäkelä kannustaa.
Lukumummina tai -vaarina toimiminen tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa nykyajan koulumaailmaan.
– Koulu on muuttunut paljon omista kouluajoista! lukuvaari Seppo Kivinen toteaa.
– Tämä on hieno tilaisuus nähdä lastenlastensa maailmaa. Ja meitä todella tarvitaan.
Lukumummiksi tai -vaariksi ryhtymisestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Etelä-Hervannan koulun opettaja Sisko Mäkiseen.
– Jos kotoa löytyy joutilaita lastenkirjoja, niitä saa tarjota luettavaksi! opettajat vinkkaavat.

Tampereella 1 940 oppilasta aloittaa ensimmäisen luokan

Tampereella lähtee koulutielle tänä syksynä noin 1 940 ensimmäisen luokan oppilasta, kun Tampereen kaupungin perusopetuksen koulut aloittavat lukukautensa torstaina 11.8. Koulutyö alkaa Tampereen kaupungin peruskouluissa yhteensä noin 15 940 oppilaalla. Tiedot ovat ennakkotietoja ja koskevat kaupungin ylläpitämiä peruskouluja.
Myös esiopetus käynnistyy koulujen alkaessa. Tampereen kaupungin järjestämään esiopetukseen osallistuu noin 1 995 vuonna 2010 syntynyttä lasta.
Perusopetuksen koulut ottavat koulujen alkaessa käyttöön uuden opetussuunnitelman. Ensimmäisenä uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön koko laajuudessaan alakouluissa (luokat 1–6). Myös esiopetuksen uusi opetussuunnitelma otetaan käyttöön lukukauden alkaessa.

Tampereella alkaa tänä syksynä uusi esiopetusta täydentävä kerhotoiminta, jota on tarjolla useimpien koulujen yhteydessä. Huoltajat ovat ilmoittaneet esiopetuksen jälkeiseen kerhotoimintaan kaikkiaan 1 051 lasta, kun taas täydentävään päivähoitoon ilmoitettiin yhteensä 620 lasta.
Uudessa mallissa esiopetukseen osallistuville lapsille sekä ensimmäisen ja toisen luokan oppilaille järjestetään yhteistä ohjattua kerhotoimintaa aamulla ja iltapäivällä. Kerho korvaa osa-aikaisen päivähoidon tarvetta esiopetustuntien ulkopuolella.
Kerhojen ohjelma on suunniteltu monipuoliseksi ja tavoitteena on, että lapselle tarjotaan kokemuksia erilaisista toimintamuodoista, kuten liikunnasta, käsitöistä ja musiikista. Halutessaan perheet ovat edelleen voineet vaihtoehtoisesti valita esiopetuksessa olevalle lapselleen täydentävää päivähoitoa päiväkodissa.

Vehmaisissa uuden koulun ja päiväkodin rakennustyöt ovat valmistuneet, ja vanhan Vehmaisten koulun tontille on noussut uusi, yhteinen koulu- ja päiväkotirakennus. Vehmaisten päiväkoti otetaan käyttöön elokuussa ja Vehmaisten koulu lukuvuoden 2016–2017 alkaessa.
Vehmaisten uudessa koulussa on tilat 300 oppilaalle (luokat 1–6 ja esiopetus). Opetustiloja hyödynnetään myös aamu- ja iltapäiväkerhotoiminnassa. Päiväkotipaikkoja on 160 lapselle, lisäksi päiväkodissa on tilaa avoimen varhaiskasvatuksen kerhotoiminnalle.
Tampereen kaupungin alueella, kuten Vuoreksessa, Hervannassa ja Kalevassa, aloittaa syksyllä toimintansa myös useampi uusi palvelusetelipäiväkoti.

Musiikkiluokka yhdistää ja antaa elämyksiä

Musiikkiluokka yhdistää ja antaa elämyksiä

Neljän vuoden tauon jälkeen Pohjois-Hervannan koulussa aloitti tänä syksynä 3.-luokkalaisten musiikkiluokka. Innokkaat soittajat ja laulajat ovat jo päässeet esiintymään koulun tilaisuuksissa.
– Olemme laulaneet esimerkiksi vanhempainillassa. Kun Tampereen Ateria vietti 10-vuotissyntymäpäivää, lauloimme koulun ruokalassa kaksi tuntia, kaikkien ruokailujen ajan, kertoo opettaja Pauliina Harju.
– Toiveena ja tavoitteena on, että voisimme esiintyä mahdollisimman paljon koulun ulkopuolellakin.
Lapsille esiintymiset ovat mahtavia kokemuksia.
– Nyt sovittuna on vierailu Keinupuistossa laulamassa ja esiintyminen Kauppakeskus Duon joulunavauksessa. On hienoa päästä esiintymään hervantalaisille.

Haku ensi syksynä aloittaville musiikkiluokkalaisille alkaa tämän vuoden puolella, joulukuussa. Aiheesta on tulossa infotilaisuus Pohjois-Hervannan koulussa 18.11.
– Jos musiikki yhtään kiinnostaa, kannattaa hakea! Harju kannustaa.
– Luokalle päästäkseen ei tarvitse osata soittaa mitään soitinta tai olla jo musiikin opetuksen piirissä.
Harju toivoo, että hakijoita tulisi riittävästi, jotta Pohjois-Hervantaan saataisiin 3.-luokan musiikkiluokka ensi syksynäkin.
– Kun musiikkiluokkia on enemmän, se mahdollistaa suuremmallakin porukalla esiintymisen.

Vaikka musiikkia on vain yksi tunti viikossa enemmän kuin tavallisella luokalla, musiikkiluokkalaisuus näkyy oppilaiden arjessa.
– Musiikin ympärillä tehdään paljon yhteisiä projekteja, jotka luovat todella vahvan yhteishengen luokkaan, Harju kuvailee.
Osalla tämänhetkisistä kolmasluokkalaisista on taustalla soittoharrastus.
– Jos oppilailla on omia soittimia, niitä voidaan hyödyntää. Kuudenteen luokkaan mennessä opitaan nuotinlukutaitoa ja tutustutaan erilaisiin soittimiin. Musiikkiluokalla oleminen voi myös innostaa soittoharrastuksen pariin vapaa-ajallakin.
Harjun luokalla on 19 oppilasta, joista enemmistö on poikia.
– Yleensä musiikkiluokilla pojat ovat harvassa. On hienoa, että Hervannan ympäristöstä pojat ovat lähteneet rohkeasti musiikin pariin. Luokalla on monta lupaavaa rumpalia ja kitaristia.

Mikä on parasta musiikkiluokalla?
– Soittaminen! kuuluu ensimmäinen vastaus oppilailta.
Myös laulaminen nostetaan esiin ja se, että musiikkitunteja on enemmän.
– Esiintyminen on parasta, yksi oppilaista toteaa ja moni on samaa mieltä.
Esiintymisistä on jäänyt etenkin mieleen laulumaraton ruokalassa.
Kannattaako musiikkiluokalle hakea?
– Kyllä kannattaa! oppilaat vastaavat.
– Musiikki on niin kivaa ja lisäksi saa paljon uusia kavereita!

Kaisa MuhonenMusiikkiluokkaNettiin

Kodin ja Koulun päivänä lapset opettivat vanhempia

Viime viikon perjantaina vietettiin valtakunnallista Kodin ja Koulun Päivää. Päivä järjestettiin viidennen kerran, ja viidessä vuodessa jo yli kolmannes kaikista maamme peruskouluista on ottanut päivän vuosiohjelmaansa.
Kodin ja Koulun Päivää vietettiin myös Annalan koulussa, Karosen koulutalossa, Juvankatu 71:ssä. Koulun montessoriluokkien oppilaiden vanhemmat oli kutsuttu tutustumaan koulutyöhön.
– Oli iloinen yllätys meille, että niin moni vanhempi pääsi osallistumaan. Kodeissa ollaan selvästi kiinnostuneita siitä, mitä koulussa tapahtuu, kertoo opettaja Päivi Nurminen.
Eskarista kuudenteen luokkaan koulussa on hieman yli 90 montessoriopetukseen osallistuvaa oppilasta.
Kodin ja koulun päivänä vanhemmat saivat opetuksen seuraamisen lisäksi osallistua toimintapisteille, joissa lapset opastivat erilaisten oppimisvälineiden käyttöön.

Valtakunnallisella tasolla palaute Kodin ja Koulun Päivästä on ollut alusta saakka myönteistä. Vanhempien ja koulun henkilöstön kumppanuus on vahvistunut yhteisen tekemisen myötä.
Päivä on tärkeä myös lapsille.
– Oppilaat ovat kovasti odottaneet päivää ja valmistautuneet innokkaasti näyttämään aikuisille, mitä koulussa tehdään, Nurminen kertoo.
– Vanhemmille tämä on hyvä tilaisuus tutustua montessoripedagogiikkaan, jolloin oppimisen tukeminen kotona vahvistuu.
Montessoripedagogiikka on lapsilähtöistä oppimista. Lapset työskentelevät aikuisen ohjauksessa oman mielenkiintonsa mukaan ja oppimisessa käytetään paljon oppimisvälineitä. Eri-ikäisistä koostuvissa ryhmissä lapset myös oppivat toinen toisiltaan.

Viestintää kodin ja koulun välillä tapahtuu toki muulloinkin kuin teemapäivänä.
– Käytössä on muun muassa sähköinen reissuvihko arkipäivän asioiden hoitamiseksi ja vanhempien keskusteluajat pitempiin jutteluhetkiin, Nurminen kertoo.
– Meillä on myös erittäin aktiiviset vanhempainyhdistykset, jotka järjestävät esimerkiksi diskoja, myyjäisiä ja vuosittaista kyläjuhlaa tai talvitapahtumaa.

Vanhemmat olivat tyytyväisiä päästessään seuraamaan koulupäivän kulkua.
– Päiväkoti- ja eskariaikana kotoa oli selkeämpi näkyvyys lasten arkiseen tekemiseen. Koulumaailmassa se vähenee, joten tällainen on todella hieno mahdollisuus, toteaa Kari Pesonen.
Kari Numminen sekä Kimmo ja Johanna Roimela ovat samaa mieltä:
– Kun lapsilta kysyy koulupäivästä, saa kuulla lähinnä kaikesta, mitä välitunneilla on tapahtunut. Itse koulusta ja opetuksesta on vaikeampi saada tietoa.

Teemapäivässä vanhempia kiinnosti montessoripedagogiikan näkeminen käytännössä. Monet montessorivälineet ovat vanhemmille tuttuja jo lapsen varhaiskasvatusvuosilta.
– On hienoa seurata, kuinka lapsi oppii niillä aivan huomaamattaan, Johanna Roimela toteaa.
– Leikin kautta erilaiset asiat kääntyvät tiedoiksi ja taidoiksi, Pesonen luonnehtii.
– Lasta autetaan oppimaan itse, Numminen summaa.

Kaisa Muhonen

Läksyhelppi etsii nyt ohjaajia Hervantaan

Tänä syksynä Pohjois-Hervannan koulussa käynnistyy SPR:n vapaaehtoisten pyörittämä Läksyhelppi – kunhan vapaaehtoiset ohjaajat löytyvät.
– Ohjaajaringissä olisi hyvä olla ainakin noin kymmenen henkilöä, jotta paikalle pääsee aina 3–5 ohjaajaa, kertoo SPR:n vapaaehtoisena toimiva Annika Rökman.
– Ohjaajia pitää olla sen verran paikalla, että kaikille riittää tarvittaessa apua ja opiskelurauha saadaan säilymään.

Läksyhelppi on peruskoululaisille tarkoitettu, kerran viikossa pidettävä parituntinen, johon saa vapaasti tulla tekemään läksyjä. Kävijät ovat pääosin alakoululaisia ja määrä on vaihdellut muutamasta muutamaan kymmeneen eri kerroilla.
Läksyhelpin ohjaaja ei ole opettaja, vaan tehtäviä ratkotaan yhdessä lapsen kanssa.
– Usein siinä joutuu itsekin miettimään ja kertaamaan, kuinka jokin asia menikään, Rökman naurahtaa.
– Ongelmien ratkominen sujuu helpommin yhdessä.
Kun läksyt on tehty, Läksyhelpissä voidaan pelata pelejä tai tehdä esimerkiksi väritystehtäviä.

Tampereella Läksyhelppi starttasi keväällä 2012 Johanneksen koululta.
– Kuulin helsinkiläiseltä ystävältäni toiminnasta ja innostuin, että sehän on saatava Tampereellekin, Rökman kertoo.
Kaukajärven kirjastossa Läksyhelppiä on järjestetty syksystä 2014 lähtien. Tänä syksynä toivotaan ryhmien käynnistyvän Hervannassa ja Peltolammilla. Muidenkin kaupunginosien mahdollisuuksia on kartoitettu.
SPR:n Läksyhelppi täydentää koululaitoksen tarjoamia palveluita. Läksyhelppiin ei valita oppilaita eikä sinne tarvitse ilmoittautua, vaan osallistuminen on kaikille vapaata.

Ohjaajien toivotaan sitoutuvan toimintaan lukukaudeksi kerrallaan.
– Joka kerta ei tarvitse päästä paikalle, vaan tarkoituskin on, että kun on useampia ohjaajia, voi vuoroja kierrättää, Rökman toteaa.
Ohjaajien toivotaan liittyvän SPR:n jäseniksi, mutta velvoitetta siihen ei ole.

Läksyhelpit järjestetään usein alakoululaisten koulupäivän päätteeksi, eli joko kello 13–15 tai kello 14–16. Hervannan Läksyhelppi on tulossa keskiviikoille kello 13–15.
– Aikataulu on monille työssä käyville hankala, mutta esimerkiksi vuorotyöläisiä on meillä ohjaajina, Rökman kertoo.
– Myös monille eläkeläisille tai työttömille vapaaehtoistoiminta tuo mielekästä rytmiä viikkoihin.
Yksi ohjaajien ryhmä ovat opiskelijat, etenkin kasvatustieteen opiskelijat, jotka voivat tehdä ohjausta osana opinnäytetyötä tai harjoittelua.

Hervannan Läksyhelpin ensimmäinen kerta on näillä näkymin jo syyskuun 9. päivänä. Sopivia ohjaajia on toivottavasti siihen mennessä löytynyt tarpeeksi.
– Mukaan voi hyvin tulla, vaikka ei olisi aikaisempaa taustaa vapaaehtoistyöstä. Riittää, että on iloista mieltä ja halua toimia lasten kanssa, Rökman kertoo.
– Järjestämme alkusyksystä myös koulutusiltapäivän, joka on suunnattu uusille läksyhelppiohjaajille. Sieltä saa lisävarmuutta ohjaajana toimimiseen.
Jos kiinnostuit ohjaustoiminnasta, yhteystiedot ja lisätietoa löytyy täältä.

Kaisa Muhonen

Pin It on Pinterest