Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Tampereen kaupunginkirjasto aloittaa kokoelmien kelluttamisen

Tampereen kaupunginkirjasto otti 8.2.2016 käyttöön järjestelyn, jossa aineistolla ei enää ole nimettyä kotikirjastoa. Jatkossa aineisto jää lainattavaksi siihen kirjastoon, johon asiakas sen palauttaa. Kelluttamisen ansiosta aineistot voi tästä eteenpäin palauttaa maksutta mihin tahansa Tampereen kaupunginkirjaston kirjastoon.
Ennen kokoelmien kelluttamista aineisto kuljetettiin takaisin kotikirjastoon, jos asiakas palautti sen eri kirjastoon kuin mistä hän aineiston lainasi. Tästä perittiin kuljetusmaksu, joka myös poistuu uudistuksen myötä. Kelluttamisen ansiosta aineistot ovat heti lainattavissa niistä kirjastoista, joihin ne palautetaan. Tavoitteena on parantaa aineistojen saatavuutta asiakkaille ja vähentää kuljetuskustannuksia.
Kelluttaminen ei vaikuta Tampereen kaupunginkirjaston aineistojen varaamiseen. Varattu aineisto toimitetaan jatkossakin asiakkaan valitsemaan kirjastoon noudettavaksi.

PIKI-verkkokirjastossa näytettiin ennen uudistusta Tampereen kaupunginkirjaston teosten saatavuustiedoissa se kirjasto ja osasto, jonka kokoelmaan teos kuului. Uudistuksen jälkeen saatavuustiedoissa näytetään se kirjasto ja osasto, jonka hyllyssä teos on kyseisellä hetkellä.
Verkkokirjaston hakulomakkeilla toimipaikkarajaus ei toimi enää Tampereen osalta oikein. Toimipaikkarajaus näyttää hakutuloksessa Tampereen kaupunginkirjaston teosten sijainnin niiden omistajuuden mukaan, mutta todellisuudessa teokset voivat kokoelmien kelluttamisen vuoksi olla muissa toimipisteissä.
Uudistus ei edellytä asiakkailta mitään toimenpiteitä.

Pappi ja taiteilija löysi innoituksensa hylkypuusta

– Ilmo Launis totesi ensimmäisen taidenäyttelynsä yhteydessä, että ”Kerrankin kaikki taidearvostelijat ovat aivan samaa mieltä siitä, että taidenäyttelyni on puhdasta roskaa — meren aaltojen puhdistamaa roskapuuta”, kertoo Martti Tuure.
Tuure on tullut tutuksi hervantalaisille, kun hän on toiminut pappina Hervannan seurakunnassa 90-luvulla.
Marraskuun alussa ilmestyi Tuuren kirja Halkaise palanen puuta, jossa esitellään Launiksen teoksia.
Ilmo Launis oli Helsingin Töölön seurakunnan kappalainen, joka teki taidetta papintyönsä ohella.
Hän oli kierrätystaiteen edelläkävijä 60–70-luvulla, ja käytti hylkypuun lisäksi muutakin jätemateriaalia töissään.

Idea kirjaan syntyi näyttelyn pohjalta.
– Viime vuoden lopulla Tampereen seurakuntien talolla oli Launiksen töiden näyttely, josta kuulin palautetta, että teoksista saisi mielenkiintoisen kirjan. Samaa palautetta näyttelystä saatiin myös, kun se oli esillä Helsingissä. Olin jo tehnyt näyttelyä varten esitteen, joten kirja alkoi rakentua siitä, Tuure kertoo.

Kirjan kuvituksena ovat Hannu Jukolan näyttelyssä ottamat teoskuvat.
– Kirjaa voi lukea teosten esittelynä tai hartauskirjana, Tuure kuvailee.
– Launiksen työt ovat puhuttelevia ja hän liitti niihin tekstit, joissa on hänen oma näkemyksensä evankeliumin sanomasta ja merkityksestä. Taiteilijana hän kuitenkin ymmärsi, että jokainen tulkitsee hänen taulujaan omista lähtökohdistaan.

Nyt ilmestynyt kirja on pitkän prosessin tulos. Ensimmäisen kerran Martti Tuuren tie ristesi Ilmo Launiksen kanssa jo vuonna 1954.
– Launis on kastanut minut tuolloin, Tuure kertoo.
Nuorena miehenä hän sai tilaisuuden tavata töölöläispapin ja kuulla tämän kertovan itse hylkypuutöistään.
– Taulut ja Launiksen innostava kerronta niistä tekivät silloin minuun suuren vaikutuksen. Muistin hänen työnsä joitain vuosia sitten, kun kokosin omia luontokuviani näyttelyksi.
Tuure otti yhteyttä jo edesmenneen Ilmo Launiksen poikaan, graafikko Mika Launikseen kysyäkseen, missä hylkypuuteokset ovat ja saisiko niistä näyttelyn.
– Monia töitä taiteilija oli lahjoittanut eteenpäin eikä kaikista ole tietoakaan. Teoksia oli kuitenkin saatavilla riittävästi näyttelyyn ja kirja esittelee samat työt.

Särmikäsluonteinen Ilmo Launis oli pappina hyvin elämänmyönteinen ja rohkaiseva. Hän teki paljon työtä muun muassa nuorten sekä alkoholistien ja muiden syrjäytyneiden parissa.
– Hän oli ihminen, jota oli helppo lähestyä. Osa hänen auttamistaan laitapuolen kulkijoista käytti hänen anteliaisuuttaan hyväkseenkin, Tuure kertoo.
Luovan taiteilijan temperamenttinen puoli tulee esiin myös kirjan elämäkertaosiossa.

Halkaise palanen puuta -kirjaa on myynnissä Café Olohuoneessa Hervannassa sekä Karismakirjassa, osoitteessa Aleksanterikatu 18.
Sitä on saatavilla myös Tampereen seurakuntien talon Hyvien tekojen kaupasta, osoitteesta Näsilinnankatu 26, jossa osa kirjan myyntitulosta ohjautuu Suurella sydämellä -toiminnan kautta vapaaehtoistyön auttamishankkeisiin.

Kaisa Muhonen

Nyt pelataan kirjalittaa!

Nyt pelataan kirjalittaa!

Tampereella järjestetään lokakuussa ensimmäistä kertaa lastenkirjallisuuden ja sanataiteen pop-up -festivaali Kirjalitta osana Kirjan vuoden 2015 lasten- ja nuortenkirjallisuuden teemaviikkoa.
– Haluamme innostaa lapsia ja nuoria lukemaan ja myös tuottamaan itse tekstiä, kertoo toiminnanjohtaja Paula Halkola Lastenkirjainstituutista.
Kirjalitta-festivaali syntyi, kun joukko tamperelaisia kirjallisuuden toimijoita istui yhteisen pöydän ääreen ja pohti, kuinka Tampere voisi nostaa esiin lastenkirjallisuutta Kirjan vuoden teemaviikolla. Hyvästä yhteistyöstä ja ideoista syntyi pienen tapahtuman sijaan iso festivaali.

Festivaalia koordinoivat Lastenkirjainstituutti ja Sanataideyhdistys Yöstäjä ry. Ohjelmaa tuottavat myös monet paikalliset ja valtakunnalliset lastenkulttuuri- ja kirja-alan toimijat.
Tapahtumapaikkoja ovat muun muassa kirjastot, kauppakeskukset, Lastenkulttuurikeskus Rulla ja Monitoimitalo 13.
– Neuvolatkin lähtivät mukaan Kirjalittaan. Muun muassa Hervannan ja Kaukajärven neuvolat järjestävät Lorukylpyjä vauvoille perjantaina 16. lokakuuta, Halkola kertoo.

Tampereen keskustassa lapsia kohtaavat kirjailijat Veera Salmi, Tuula Kallioniemi, Tapani Bagge, Sari Peltoniemi, Kirsti Kuronen ja Satu Mattila-Laine. Katukuvassa voi bongata myös kirjavinkkarin ja satuhahmon tai lasten ja nuorten tekstejä.
Satujen viikko huipentuu lauantaina 17. lokakuuta pääkirjasto Metson mielikuvituskouluun sekä Särkänniemen Koiramäessä järjestettävään hyväntekeväisyystapahtumaan, jossa päästään nauttimaan muun muassa Tampereen teattereiden pienoisesityksistä ja satuhetkistä.
Tamperelainen tapahtuma leviää valtakunnalliseksi sosiaalisessa mediassa. Kuka tahansa voi lähteä pelaamaan #kirjalittaa, jonka areenana toimivat Facebook, Twitter ja Instagram.
Sosiaalisessa mediassa järjestetään kirjailijakohtaamisia ja julkisuuden henkilöt jakavat lastenkirjamuistojaan. Mukaan tapahtuman tukijaksi on lähtenyt myös Suomen tasavallan presidentti Sauli Niinistö, joka on luvannut tarttua lasten esittämän lukuhaasteeseen.

Näin pelaat kirjalittaa sosiaalisessa mediassa. Valitse lempilastenkirjasi ja seuraa ohjeita:
1. Ota itsestäsi selfie valitsemasi kirjan kanssa. Sinun ei itse tarvitse näkyä kuvassa.
2. Julkaise kuva sosiaalisessa mediassa ja merkitse se hashtageilla #kirjalitta ja #tartutarinaan.
3. Suosittele kirjaa ystävillesi merkkaamalla heidät julkaisuun.
4. Ota sitten kirja kiinni etsimällä muiden suosituksia #tartutarinaan.
5. Kun olet lukenut nappaamasi kirjan, kommentoi sitä lyhyesti noin kolmella sanalla joko aikaisempaan julkaisuun (Facebook tai Instagram) tai liittämällä uuteen julkaisuun kirjan suosittelijan ”@käyttäjätunnus” ja kirjan nimi (Twitter).

 Tähtitalvikki Poikajärvi

 

 

KirjalittaNettiin

Kylä Hämeessä vie suurten ikäluokkien nuoruuteen

Tänä syksynä ilmestynyt Kylä Hämeessä on hervantalaisen Reino Seppäsen esikoisteos fiktiivisen kirjoittamisen saralla.
– Asiaproosan kirjoittaminen on tutumpaa, mutta sepitteitäkin olen siinä sivussa tehnyt, Seppänen kertoo.
Työn alla on ollut muun muassa rikosromaani, jota Seppänen oli työstämässä ensimmäiseksi julkaisukuntoon, mutta vaimonsa kehotuksesta hän keskittyikin Kylä Hämeessä -romaaniin.
– Vaimoa kannattaa aina kuunnella, mies naurahtaa.

Vaikka kirja onkin fiktiivinen, se ammentaa paljon aineistoa Seppäsen lapsuudesta ja nuoruudesta.
– Näin vanhenemisen myötä ne asiat ovat nousseet pintaan.
Seppänen on evakkojen lapsi, hänen molemmat vanhempansa ovat Kannakselta.
– Kirjassa on näkökulmana siirtokarjalaisuus ja siitä johtuva eräänlainen kulttuurirampuus, kun hämäläiset ja kannaslaiset ainekset taistelevat keskenään.

Viimeisimmät 30 vuotta Seppänen on asunut Hervannassa. Hervanta ei kuitenkaan ole antanut aineksia hämäläiskylään.
– Siinä ovat inspiraationa olleet Valkeakosken ja Sääksmäen seudut, Seppänen kertoo.
Seuraavakin teos on jo pitkällä ja siinä liikutaan Hervannan maisemissa. Sitä ennen Seppäsen kynästä kuitenkin valmistunee erään hervantalaisyhdistyksen 40-vuotishistoriikki.

Kirjailija arvelee, että Kylä Hämeessä puhuttelee erityisesti 40–50-luvut kokeneita suuria ikäluokkia. Positiivista lukijapalautetta on tosin yllättäen tullut nuoriltakin.
Kirjaa on saatavissa nettikirjakauppojen lisäksi Hervannan Kauppakeskus Duon Kirja-Kärkkäisestä.
– Sieltä sen voi ostaa nettikauppaa edullisemmin, Seppänen vinkkaa.
Kylä Hämeessä -kirjan on julkaissut Kustannus HD. Lisätietoa löytyy täältä.

Kaisa Muhonen

Sirkeät syöpäsiskot kirjailijavieraina

Tulevana maanantaina, marraskuun 10. päivänä kello 18, Hervannan kirjastoon saadaan kaksi kirjailijavierasta. Ata Hautamäki ja Kirsti Kuronen keskustelevat vakavan sairauden vaikutuksista luovaan työhön.
Ata Hautamäki on luovuuskouluttaja ja rikoskirjailija, jonka romaanit sijoittuvat kirjailijan omiin lapsuusmaisemiin, 1950-luvun Helsingin Käpylään.
Hautamäen romaani Murha Käpylässä oli ehdolla Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon saajaksi 2005.
Kirsti Kuronen on lempääläinen kirjailija. Hän on aiemmin toiminut tv-kameramiehenä ja -ohjaajana sekä opiskellut Tampereen yliopistossa kirjallisuutta, naistutkimusta ja mediakulttuuria.
Hän on saanut Lempäälän kunnan kulttuuriteko -palkinnon 2005, Kariston säätiön tunnustuspalkinnon 2005 ja teoksestaan Piruettiystävyys Topelius-palkinnon 2011.
Kirjailijavierailutilaisuus on avoin kaikille.

Pin It on Pinterest