Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Kirjastontädin vinkit kesälukemiseksi

Kirjastontädin vinkit kesälukemiseksi

Ihmiset lukevat kesällä lähinnä kesään liittyviä kirjoja. Näin kertoo kirjastonhoitaja Pirkko Ella Hervannan kirjastosta.
– Suosittuja tietokirjoja ovat esimerkiksi puutarhoihin, marjoihin, sieniin ja grillaukseen liittyvät kirjat, Ella sanoo
Kaunokirjallisuudessa voiton vie Ellan mukaan romantiikka, dekkarit ja kauhu.
– Kesäisin ei lueta niin paljon paksuja kirjoja vaan hyväntuulisia kevyitä kirjoja, kertoo Ella.

Lapsille on Ellan mukaan omat juttunsa. Tatu ja Patu olivat viime vuonna suosituimmat lasten kirjat.
– Itse ajattelin lukea taas yhden romanttisen kesällä kun niitä ei tule niin paljon muuten luettua. Esimerkiksi tämä Mika Waltarin Ihmeellinen Joosef on kirja jonka jo lainasinkin, Ella kertoo.
– Minä luen aika paljon dekkareita, kauhua tai ihan tavallisia romaaneja. Kirjat joissa on jotain erikoista, kiinnostavat minua. Historialliset romaanitkin ovat olleet nykyään paljon enemmän luettavissa. Nyt olen lukenut tällaista Päivi Alasalmen saamelaistrilogian Joenjoen laulua josta on tulossa syksyllä kolmas osa ja odotan sitä todella paljon, Ella kertoo.

Hervannan kirjastossa on myös mahdollisuus lainata kahvakuulia, sateenvarjoja ja yllätyskassi. Yllätyskassi on sitä varten, jos oma kassi jää kotiin eikä halua ostaa uutta.
Kesällä kirjastossa käy Ellan mukaan hieman vähemmän porukkaa kuin talvella, mutta kävijöitä on aina.

Ella on ollut töissä eri kirjastoissa Tampereella vuodesta 1983 hoitamassa sijaisuushommia ja tuuraamassa.Ella on ollut vakituisena Hervannas vuodesta 2009. Ellan mukaan työ on erittäin monipuolista eikä aika käy tylsäksi. Hän muun muassa kokoaa näyttelyitä kirjastoon ja opettaa koululaisia, jotka tulevat tutustumaan erilaisiin asioihin kirjastossa.

Erilaisia tilaisuuksia on myös paljon ja tietopalvelu on todella suuri osa työtä.
– Ei minulla kai ole mitään lempi kirjaa, ennen oli sellainen kuin Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija. Luin sen aikoinaan monta kertaa.
– Haluaisin suositella erästä kirjaa todella lämpimästi kaikille jotka haluavat pelätä! Tällainen kun Stephen Kingin Uinu Uinu lemmikkini. Se on niin jännittävä. Tästä tulikin mieleeni eräs kerta keskellä kesää kun luin tätä kirjaa ja kihlattuni tuli kotiin, säikähdin sitä niin paljon että oikein hyppäsin ilmaan! Ella naureskelee.

 

Ella Nuikka

 

FAKTA: Suosituimpia kirjoja viime vuonna
Seppo Jokinen, Rahtari
Enni Mustonen, Ruokarouva
Seppo Jokinen, Kuolevaksi julistettu
Sonja Gehring, Suomen mestari: suomen kielen oppikirja aikuisille 2

 

KUVA: Pirkko Ella suosittelemiensa kirjojen kanssa.

 

 

Pullahiiriä ja ihmisiä

Kirjailija Venla Hiidensalo nosti mieleeni toimittaja-kirjailija Tapio Hiisivaaran. Joitain vuosia sitten mainostettiin erästä teosta ensimmäiseksi suomalaiseksi intiaanikirjaksi. Hiisivaara julkoi jo yli puoli vuosisataa aiemmin Intiaanit tulevat -teoksen.

Sukututkimuksessa on nyt in laboratorien hyötykäyttö.

Inkkareilla,eskimoilla ja liian monella suomalaisella on juomiseen varsin heikko toleranssi. Kapakoissa kuulee jos mitäkin tarinaa- Ja aamulla kauhea kankkunen. Luterilainen psyykkinen ristiriipunta.

Meikä juo vain mietoja; sidukkaa, viiniä, olutta ja lonkeroa.

30 vuotta sitten seurustelin viininlipittäjäkultturellin kanssa. Olut on vallannut jääkaappimme! Kaljoittelija oli alkoholisti. Viinillä älyä poistavat hienoja ihmisiä. Heille sattui ja sattuu, romansseja. Muille sähläyksiä.

 

Venla Hiidensalon romsku Sinun tähtesi, on kertomus taidemaalari Albert Edelfeltin elämästä. Kirjoitustyyli on naisellinen, nykyaikainen muunnelma nuorena nukkuneen Tatu Vaaskiven elämästä. Jukka-Pekka Palo näytteli loistavasti kirjailijaa elokuvassa Pyhä Kevät.

Seksuaalisuus, uskonnollisuus, luova työ – saman puun haarautuneita oksia.

Albert-boyn olisi pitänyt rakastua päivittäin maksimoidakseen luomisvoimansa. No, kaskun mukaan dementikot saavat uusia ystäviä, uuden puolison, joka päivä.

 

Edelfelt ei kärsinyt metsäläisgeeneistä, mutta ihmisenä olemisen arvoitusta ei kukaan pääse karkuun. Hyvä niin.

Kultakauden taidemaalarimme tekivät ihailtavaa työtä. Tosin nimettömät taideväärentäjät näyttävät pystyvän samanlaisiin suorituksiin.

 

Nykyisin pidän eniten abstraktista taiteesta. Kuvallinen reitti Freudin tutkimuksiin, niiden tuloksiin.

Kuulin aikoinani tarinan työläisporukasta. Saivat perinnön. Mukaan mahtui hopeapäinen kävelykeppi, käymätön kullattu taskunauris ja muuta sälyä. Muun muassa Edelfeltin maalaus jätettiin vapaaehtoisesti toisiin käsiin-

 

Nykymaareista tiedän vain Juhani Palmun. Terve! Sanoi sydänsairas arvauskeskuksen ovella.

Sinun tähtesi on mainio lukuromaani, harvinaista herkkua. Samaa tasoa kuin aikoja sitten suomennettu Betty Smithin Puu kasvaa Brooklynissa.

 

2003 kävelin Unkas-koiran kanssa metsikössä. Joskus siellä pesi vuosi toisensa jälkeen haukkapariskunta. Haukat olivat poissa. Menneet tietä, jota pitkin itsekukin poistuu. Tilalle oli tullut parvi kyyhkysiä.

Albert Edelfelt narraa naisia enää vain töidensä kautta. Toki jonkinlaisen usvaisen otteen Albert-boysta saa Hiidensalon kirjaa lukemalla. Kadonnutta aikaa etsimässä. Kevään paras lukukokemus.

 

Veikko Lindroos

 

 

Kuka pelkää naapuria?

Maailman menu; teloituksia, uusia luistimia. Täten on tenat.

Varo naapureitasi! Britanniassa sadattuhannet ihmiset joutuvat, suostuvat vaihtamaan asuntoa kiusaamisen vuoksi.

Filosofi Schopenhauer toivoi nuorena ovikellon soivan. Vanhana hän pelkäsi sitä.

Ei psyykkinen painostaminen meilläkään, valitettavasti, tavatonta ole. Taistele tai pakene! Mutta aivojen käskytystä ei voi aina totella. Häveliäisyys, anteeksi olemassaoloni, ethän vain loukkaannu, altistavat sisäiselle stressille. Se pakottaa hiiviskelemään omassa kodissa, aina ei ole pakotietä. Ei mahdollista muuttaa. Eikä hautaankaan halua moni keidenkään tyrannosaurusten takia.

Monenlaista naapuria on nähty. Hyvvääpä kuuluu, hyvvääpä kuuluu! Tässä iässä en tunne tarvetta selitellä elämääni, tekoja, suunnitelmia. Kotisataman pitää olla suoja myrskysäältä. Ja kotirapussani asuu kelpo ihmisiä, ei pikkusieluja. Muutaman kanssa olen ystävystynytkin. Olen tosin eräässä kolumnissani postikorttitekstiä hieman muunnellut: Ehkä kaikkein kauhein asia on ystävyys.

Dekkarit palvelevat monipuolisesti psyykettä. Ne poistavat stressiä, tarjoavat aivopähkinöitä ja viihdyttäviä lukutuokioita.

Omat kestosuosikkini ovat Mary Roberts Rinehart ja Quentin Patric.

Vuonna 2011 tein Tammerkoski-lehteen jutun tamperelaisista dekkarikirjailijoista. Joukossa oli ihmisarka Anna Sebtember eli Eeva-Liisa Manner, saduista tunnettu Aili Somersalo ja tietenkin Weksi Korhonen.

Dekkariseuralle tein viisi kirjallisuustutkimusta. 1/2010 lehdessä tarkastelin Kirsti Portaan, kotimaisen genren uranuurtajan tuotantoa.

Ruumiin Kulttuuri 4/2000 Porrasta käsitteli Outi Karemaan, kannattaa lukea molemmat! Muun muassa Hervannan kirjastosta nämäkin lehdet löytyvät. Hervannan Sanomat julkaisi useita jännärijatkiksiani.

Vaimon naisystävä oletti seurusteluaikanamme, että pahoinpitelen Soilea, koska olen dekkaristi…

Kuluva vuosi näyttää upealta dekkarilukijan silmissä. Uunista tuli äskettäin ulos Shari Lapernan Hyvä naapuri -trilleri. Loistelias, kauhun täyttämä lukuelämys. Onneksi kirjallisen kummitusjunan kyydistä nousee pois turvallisessa lukutuolissa kotona.

Kirja alkaa karmivasti. Nuorenparin vauva katoaa.

Syöveri syvenee, ruuvi kiristyy. Asianajajan ja englanninkielen opettajana aiemmin toiminut kirjailija tietää jännäringenren salaisuuden. Hiillostamalla.

Stephenie Meyerin Kemisti on kekseliäs, kihelmöivän jännittävä tarina, jonka lukee kerralla loppuun asti. Tein näin. Samassa rapun ulko-vi aukeni naristen. Sapelihammas tulossa..?

Kemisti on ammattikirjailijan takuutyötä. Siitä ei hevin mikään dekkari ota shakkimattia.

Kehollisuus on osa elämänhallintaa. Kuntoilun maailma on kiehtova, jännittäväkin. Sen avulla voi jännitystä myös poistaa.

Anu Marinin uutuus Aktivoi aineenvaihduntasi on asiantunteva, vetävästi työstetty lukupaketti. Tienviitta parempaan oloon.

Energiataso, hiilarit, laihduttamisen filosofia.

Tauno Palo, Tauno suuri ehdotti uuden yhdistyksen perustamista. Myönteiset. Kannatetaan:) Myönteistä on se, että elämäntaitokirjoja syntyy kotimaisin voimin.

 

Veikko Lindroos

Suomen magneettikuvaus

Magneettikuvauksen putkessa toiset panikoivat. Minä melkein nukahdin. Kuvasta selvisi, että minulla on aivot.

Aivoja voi käyttää, vai käyttävätkö aivot meitä, monella tavalla. Geneettisiä ja ympäristön aiheuttamia ohjelmia on hankala muuttaa, mutta ainakaan minun soluissani ei enää vaikuta sisäinen Manu.

Suomalaisia säilytetään kylmässä ja pimeässä. Juuri nyt valo lisääntyy vauhdilla. Taas pihasta löytyi karkkipaperi! Pessimistisen aatesuunnan vaihtoehtoja on monta. Valitusten vaihtoehto on muun muassa laatukirjallisuus.

Alkuvuosi on käynnistynyt uutuusopusten osalta mukavasti. Petri Tammisen Suomen historia, upea johdatus satavuotiaan maan sielunmaisemaan; hus vanhus, hus!

Kirjailija hallitsee tiivistämisen taidon. Stoorit ovat yhdellä vasaraniskulla puuhun upotettuja tietonauloja..

Ajattelemisen aihetta. Kirja käynnisti itsestään omankin muistikoneen. Lapsuuden Tammelassa, kirjaston tarjoaman kiehtovan matkan, joka ei onneksi vieläkään ole ohitse. Ihmissuhteet, työpaikat, tehtävät. Koiraystävät, kierrot Rimminsuolla.

Lukuisat haastatteluni. Mieluisimmat haastattelemani henkilöt olivat Pasi Kaunisto, Taiska ja Reino Paasilinna. Sana minuutissa suoltavista rautaseipäistä en kerro mitään.

 

Tunne aivosi, Minna Huotilaisen ja Leeni Peltosen tietokirja on painava luu. Esseiden, laatudekkarien, muistelujulkaisuiden lisäksi pidän eniten juuri tietokirjoista. Aivot ovat monimutkainen kokonaisuus, joista ei ole sanottu lopullista sanaa, ei ehkä koskaan sanotakaan.

Tunne aivosi -kirja on enemmän kuin johdatus kiehtovaan aiheeseen, itseensä ja muiden ymmärtämiseen. Pitäisi kuulua peruskoulun lukuohjelmaan. Toinen vaihtoehto voisi olla se, että toimittaja Rakel Liekki kiertäisi kouluilla jakamassa viisauttaan. Suomen magneettikuvaus kirjallisin keinoin jatkuu tulevina kuukausina, vuosina.

Tämän jutun kirjoittamisen jälkeen söin kanasalaatin, jossa oli oikeasti kanaa! Ihmeet ovat todellisuutta.

 

Veikko Lindroos

”Lasten kanssa lukeminen antaa ihania elämyksiä itsellekin!”

”Lasten kanssa lukeminen antaa ihania elämyksiä itsellekin!”

LukijatEtelä-Hervannan koulussa käynnistynyt lukuvuosi on jo kolmas lukumummien ja -vaarien kanssa.
– Lukumummi tai -vaari innostaa lapsia lukemisen pariin. Yhdessä lukeminen antaa mallin sujuvasta lukemisesta ja lapsi saa harjoitella lukemista rauhassa, kuuntelevan aikuisen kanssa, kertoo opettaja Sisko Mäkinen.
– Lukemisen lomassa voidaan myös keskustella luetusta, jolloin tulee kiinnitettyä huomiota lukemisen ymmärtämiseen. Esimerkiksi sanontojen merkitykset eivät ole kaikille itsestään selviä, lisää lukumummi Liisa Mäkelä.
Toiminta käynnistyi osana Niilo Mäki -instituutin valtakunnallista hanketta, jolla tuetaan lukemissujuvuutta kouluikäisillä. Sittemmin toiminta on jatkunut yhteistyössä Mannerheimin Lastensuojeluliiton kanssa.
Lukemisen hitaus vaikeuttaa luetun ymmärtämistä ja oppiaineiden opiskelua.

Etelä-Hervannan koululla ensimmäiset lukuvaarit värvättiin mukaan syksyllä 2014 Sisko Mäkisen 2.A -luokalle.
– Kiinnostuin, kun kuulin asiasta kodin ja koulun päivänä, lukuvaari Heikki Pernu kertoo.
– Lasten kanssa lukeminen on ollut mukavaa ja antoisaa puuhaa.
Viime vuonna toimintaa oli jo koulun kaikissa kolmansissa luokissa.
Lukumummi tai -vaari toimii aina yhden luokan parissa, yhden tai muutaman lapsen kanssa. Lukeminen tapahtuu koulupäivän aikana sovittuun aikaan erillisessä, toimintaan varatussa tilassa.
Aikataulut sovitaan kunkin lukijan mahdollisuuksien mukaan.
– Minulle tämä on ollut hyvä tapa pitää aamuheräämisen rytmistä kiinni eläkkeelläkin, Mäkelä toteaa.
– Aluksi kävin koululla kerran viikossa. Välillä on tullut pidempiä taukoja ja välillä olen käynyt kaksikin kertaa viikossa, Pernu kertoo.

Eri oppilailla on erilaisia lukemisen ongelmia.
– Se on todella yksilöllistä. Sujuvuutta tulee kyllä lisää, kun ensin malttaa lukea rauhassa välimerkitkin, Mäkelä toteaa.
Luettaessa lukumummi ei takerru pikkuvirheisiin. Jos jokin virhe toistuu, siihen kiinnitetään huomiota.
– Ei kuitenkaan niin, että keskeyttäisin lapsen lukemisen.
Erityisen paljon hyötyä yhdessä lukemisesta on niille oppilaille, joille suomi ei ole äidinkieli. Monikulttuurisessa Hervannassa heitä on paljon.
Yhdessä lukemisen tapoja on monia: voi lukea yhtä aikaa ”kuorossa”, siten että aikuinen lukee ensin ja lapsi toistaa tai luetaan vuorotellen pätkissä. Viimeksi mainittu on ollut Etelä-Hervannan lukumummin ja -vaarien mielestä toimivin tapa.
– Kun lapset innostuvat, he haluavat lukea koko ajan pidempiä pätkiä. Vaarin vuoro tulee vasta, kun ääni väsyy, Pernu kertoo.

Ensimmäiset lukumummit ja -vaarit värvättiin luokan oppilaiden isovanhemmista, mutta toimintaan voi tulla mukaan, vaikka oma lapsenlapsi ei olisi kyseisessä koulussa tai kohdeluokassa.
– Lasten kanssa lukeminen antaa ihania elämyksiä itsellekin! Mäkelä kannustaa.
Lukumummina tai -vaarina toimiminen tarjoaa mahdollisuuden kurkistaa nykyajan koulumaailmaan.
– Koulu on muuttunut paljon omista kouluajoista! lukuvaari Seppo Kivinen toteaa.
– Tämä on hieno tilaisuus nähdä lastenlastensa maailmaa. Ja meitä todella tarvitaan.
Lukumummiksi tai -vaariksi ryhtymisestä kiinnostuneet voivat ottaa yhteyttä Etelä-Hervannan koulun opettaja Sisko Mäkiseen.
– Jos kotoa löytyy joutilaita lastenkirjoja, niitä saa tarjota luettavaksi! opettajat vinkkaavat.

Pin It on Pinterest