Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Kaukajärven vapaa-aikatalon remontti valmistui – Katso hulppeat kuvat

Kaukajärven vapaa-aikatalon remontti valmistui – Katso hulppeat kuvat

Kun astuu sisälle Kaukajärven vapaa-aikataloon, näky on komea. Koko rakennus on kokenut täydellisen kasvojen kohotuksen. Reilun vuoden kestänyt remontti valmistui kesäkuussa. Rakennuksen uusi värimaailma on trendikäs: raikasta punaista, limenvihreää ja harmaata.

Remontissa Tampereen kaupungin omistamaan vapaa-aikataloon tehtiin myös toinen kuntosali. Aikaisemmin rakennuksessa oli vain yksi niin sanottu rautasali kellarikerroksessa. Siellä pystyi nostamaan lähinnä painoja.
Uusi kuntosali rakennettiin ensimmäiseen kerrokseen, entisiin pukuhuonetiloihin, joita käyttivät jalkapalloilijat. Jalkapalloilijoiden pukutilat siirtyivät ulos huoltorakennukseen.

Uusi sali näyttää kuin miltä tahansa kuntokeskuksen kuntosalilta.
– Uuden salin kuntolaitteet ovat viimeisen päälle hienot. Fysiolinen laitteet maksoivat kymmeniä tuhansia euroja, kertoo Tampereen kaupungin liikuntapaikkahoitaja Vellu Koivunen.
Kaukajärvellä asuva Marko Ruuskanen on treenaamassa uudella salilla. Hän on tyytyväinen.
– Täällä on kaikki tarvittava, ei puutu mitään, kehuu Ruuskanen, joka käy treenaamassa kolmesta neljään kertaan viikossa.

Laitteita uudella kuntosalilla on 14 kappaletta. Lisäksi on venyttelynurkkaus sekä pukeutumistilat.
Kesän ajan salilla on voinut käydä ilmaiseksi.
Elokuussa kuntosali on tulossa maksulliseksi, kunhan maksuautomaatti saadaan asennettua ja otettua käyttöön.
– Silloinkaan hinta ei päätä huimaa. Matkakortilla tai sarjalipulla hinta on kaksi euroa. Käteisellä maksettaessa vähän kalliimpi, Koivunen kertoo.
Myös alakerran rautasalia on uudistettu. Sinne on tullut lisätilaa. Miehille ja naisille on erilliset pukutilat ja suihkut.
– Alakerran rautasalille on vielä tulossa nyrkkeilysäkki ja penkkipunnerruspenkki.

Kaukajärven vapaa-aikatalon remontti maksoi yli kaksi miljoonaa euroa. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun vuonna 1973 valmistunutta rakennusta remontoitiin kunnolla.
– Jo oli korkea aika remontoida, kertoo Tampereen kaupungin liikunta- ja nuorisopalveluiden käyttöpäällikkö Jari Tolvanen.

Tolvasen mukaan rakennus peruskorjattiin katosta lattiaan asti, ja lisäksi se sai uuden ilmeen.
– Kaikki uusittiin: ilmastointi, perustekniikka, sähköt. Palloiluhalliin vaihdettiin nykyaikainen led-valaistus.
Tolvasen mukaan kävijät ovat olleet tyytyväisiä.
– Uusi on aina uutta. On hienoa, kun kaikki pinnat ovat uusia ja puhtaita. Se lisää varmasti kävijöitä.

Remontin yhteydessä uusittiin myös yläkerran kahvio. Seurat pitävät siellä tapahtumien aikaan kahviota. Tilaa voi vuokrata myös yksityiskäyttöön esimerkiksi syntymäpäivien tai muiden tilaisuuksien viettoon.
Arkipäivisin palloiluhallia käyttävät viereisen Kaukajärven koulun oppilaat.

Lisäksi hallissa pelataan naisten 1-sarjan lentopalloa. Kotijoukkue on Rantaperkiön Isku.
Vapaa-aikatalon pihassa on kolme rantalentopallokenttää.
– Biitsikenttien hiekat, suodatinkankaat ja tolpat uusittiin remontissa, kertoo liikuntapaikkahoitaja Koivunen.
Pihalla on myös kaksi tenniskenttää, joiden käyttö on ilmaista. Vuorot tulee varata etukäteen.
– Tennis on tosi suosittua. Vuorot ovat todella kysyttyjä, Koivunen sanoo.

Freija Metsähalme

 

FAKTA: Vapaa-aikatalo

Kaukajärven vapaa-aikatalon remontti on nyt valmistunut. Vuonna 1973 rakennettu talo korjattiin täysin reilun vuoden kestäneessä remontissa.

Remontti valmistui eri vaiheissa. Uusittu palloilusali saatiin käyttöön jo viime keväänä. Kuntosalit avattiin kesäkuussa.
Uutuutena avattiin toinen kuntosali, jossa on Fysiolinen laitteet. Aiemmin rakennuksessa oli vain yksi niin sanottu rautasali, jonka käyttö oli ilmaista.

Uudistuksen myötä salilla käyminen tulee maksulliseksi elokuussa, kun tiloihin tulee maksulaite. Maksulla voi käyttää molempia saleja.
Uusi kuntosali tehtiin entisiin pukuhuonetiloihin, joita käyttivät jalkapalloilijat. Nyt heidän pukutilansa ovat ulkona huoltorakennuksessa.

Freija Metsähalme

 

KUVA: Marko Ruuskanen oli treenaamassa Kaukajärven vapaa-aikatalon uudella kuntosalilla viime torstaina. Hänen mukaansa salilla on kaikki tarvittava. Ruuskanen harjoittelee 3-4 kertaa viikossa.

KUVA2: Uudella salilla on Fysiolinen laitteet, kertoo Vellu Koivunen

KUVA3: Kahvio on uudistettu täysin. Sitä voi vuokrata vaikka juhlatilaksi.

KUVA4: Uuden kuntosalin tiloissa on myös venyttelynurkkaus

 

Jättimäinen projekti Hervannassa – karkkipusseja lasketaan yötä myöten

Jättimäinen projekti Hervannassa – karkkipusseja lasketaan yötä myöten

Hervannan K-Supermarket HerkkuDuossa on nyt parin viikon ajan tehty yövuoroja. Kauppias Teemu Virtanen on parhaimmillaan ollut töissä kellon ympäri ja vielä toimistopäivän päälle. Meneillään on jätti-inventaario, jossa jokainen kaupan tuote lasketaan ja merkitään käsitietokoneen avulla järjestelmään.
Kun tuotteita on yli 15 000 kappaletta, kyse ei ole ihan pikkuhommasta.
– Aloitamme laskemisen illalla puoli kymmenen aikaan ja lopettelemme kahdeksan maissa aamulla.

Syynä jättimäiseen inventaarioon ovat kauppiasvaihdokset. Kauppias Teemu Virtanen jättää muutaman viikon päästä HerkkuDuon ja siirtyy vetäjäksi ensi marraskuussa avattavaan Kaukajärven K-Supermarketiin.

HerkkuDuon uusiksi kauppiaiksi ryhtyvät Kari ja Minna Salmipuro, jotka ovat hervantalaisille entuudestaan tuttuja. He ovat tällä hetkellä kauppiaina K-Market Tieteenkadulla sekä K-Market Herkkupuodissa, joka sijaitsee Orivedenkadulla.

Salmipurot aloittavat HerkkuDuon kauppiaina 13. elokuuta. Sitä ennen Virtasen on siis laskettava kaikki tuotteet, koska hän myy koko varastonsa Salmipuroille.
– Mitään loppuunmyyntiä ei ole tulossa. Varmaankin irtokarkkeihin voi tulla jotain tarjouksia, koska niiden laskeminen on aika työlästä. Ne pyritään myymään melko loppuun. Asiakkaille kauppiaiden vaihtuminen ei muuten juuri näy. Ehkä viimeisellä viikolla voi jotain tuotteita olla vähän vähemmän, Virtanen kertoo.

Virtanen jättää HerkkuDuon haikeana. Hän on tehnyt töitä Hervannassa jo yli 30 vuotta, joista 11 vuotta HerkkuDuon kauppiaana. Hän odottaa kuitenkin innolla uusia haasteita.
– On hienoa päästä luomaan täysin uutta K-Supermarketia Kaukajärvelle. Olen jo kerran päässyt rakentamaan uutta kauppaa, se on hieno mahdollisuus ja syy, miksi lähden nyt Hervannasta.

Vähintään yhtä innoissaan tulevasta ovat HerkkuDuoon kauppiaiksi ryhtyvät Kari ja Minna Salmipuro. Kari Salmipuro on toiminut kauppiaana Hervannassa jo vuodesta 2011 asti K-Market Herkkupuodissa. Vuonna 2016 hän avasi puolisonsa Minnan kanssa toisen kauppansa K-Market Tieteenkadun.
– Ilolla otamme haasteen vastaan. Sydäntämme lähellä ovat erityisesti tuoretuotteet ja palvelutiskin valikoima.

Aiomme kiinnittää erityistä huomiota esimerkiksi lihatarjontaan, Kari Salmipuro sanoo.
Salmipurojen nykyisiin kauppoihin etsitään parhaillaan uusia kauppiaita. Salmipurot arvelevat, että lyhyt aika voi mennä myös päällekäin, että pariskunta luotsaa HerkkuDuon ohella myös kahta nykyistä kauppaansa.

Myös Salmipurot tekevät parhaillaan mittavaa inventaariota kaupoissaan. Loppuunmyyntejä ei niihinkään ole tulossa, vaan varastot siirtyvät seuraaville kauppiaille.
– Kauppiaan työ on todella monipuolista. Moni luulee, että kaupassa vain myydään, mutta esimerkiksi kiertävää inventointia teemme jatkuvasti. Kaupan työ vaatii paljon, mutta se antaa myös paljon. Se sopii tekeville ja ahkerille ihmisille. Parasta tässä työssä ovat asiakkaat, Kari Salmipuro miettii.

Vapaa-ajallaan Kari ja Minna Salmipuro ovat innokkaita ratsastajia, ja he käyvät yhdessä myös kuntosalilla. Lisäksi Kari ajaa moottoripyörää.
– Yhteistyö työ- ja vapaa-ajalla sujuu yllättävän hyvin. Toki välillä vaihdamme mielipiteitä ja sparraamme toisiamme, Kari Salmipuro nauraa.

Freija Metsähalme

FAKTA: Muutoksia

Pitkään Hervannassa K-Market kauppiaina toimineet Kari ja Minna Salmipuro aloittavat K-Supermarket HerkkuDuon uusina kauppiaina 13. elokuuta.
Nykyinen kauppias Teemu Virtanen siirtyy Kaukajärven uuden K-Supermarketin kauppiaaksi. Kauppa avataan marraskuussa liikekeskus Vinkkelissä.

Freija Metsähalme

 

KUVA: K-Supermarket HerkkuDuossa Hervannassa on meneillään jätti-inventaario. Kauppias Teemu Virtanen laskee jokaisen tuotteen. Virtanen jättää HerkkuDuon elokuussa ja siirtyy Kaukajärvelle avattavan K-Supermerketin kauppiaaksi.

KUVA2: Elokuussa vetovastuun HerkkuDuosta ottavat Kari ja Minna Salmipuro. Hekin inventoivat parhaillaan kahta kauppaansa Hervannassa.

 

Keho täynnä tatuointeja – Rokkimissi kilpailee finaalipaikasta

Keho täynnä tatuointeja – Rokkimissi kilpailee finaalipaikasta

Kaukajärvellä asuvalla Maarja Laarilla, 28, on kehossaan kymmeniä tatuointeja ja lävistyksiä. Hiukset ovat kirkuvan punaiset. Mieluiten Laar pukeutuu rokkihenkisiin vaatteisiin.
Nyt hän pyrkii missiksi.
– En ole ihan perinteisintä missityyppiä, Laar nauraa.

Kyse on Miss Underground -kisoista, jonka semifinalistina Laar kisaa ainoana Tampereelta.
– Kisat ovat rokkimissikisat. Niissä haetaan asennetta, Laar sanoo.
Semifinalisteja on tällä hetkellä yhteensä 11, joista valitaan finalistit netissä järjestettävän yleisöäänestyksen perusteella kesäkuussa. Voittajan päättää tuomaristo.

Laar on kotoisin Virosta. Kaukajärvelle hän muutti neljä vuotta sitten. Kaikki Laarin tatuoinnit on tehty Virossa.
– Ensimmäisen otin, kun olin 15-vuotias. Se oli pieni pääkallo. Myöhemmin sen päälle on tatuoitu uusi kuva, jossa on ruusuja ja sydämiä.

Innostus tatuointeihin tuli jo lapsuudenkodista.
– Isäni on lähes kokonaan tatuoitu. Rock on minulle elämäntyyli. Myös mieheni ja lapseni tykkäävät rokista.

Tatuointeja Laarilla on jaloissa, käsissä, rinnassa, kaulalla ja selässä.
– Kyllä tatuoinnin laittaminen sattuu, mutta olen synnyttänyt kaksi lasta. Ei se niin paljon satu.

Pisin yhtämittainen tatuointisessio on kestänyt 12 tuntia. Kivulian paikka tatuoida oli Laarin mukaan rintakehä.
– Silloin itkin. Kaulakaan ei ole niin arka paikka kuin rintakehä. Tatuoiminen kesti 7,5 tuntia yhteen menoon.
Vaikka tatuoinnit sattuvat, Laar haluaa niitä lisää.
– Rintakehän tatuointiin tulee vielä toinen lintu. Nyt kuvassa on yksi lintu. Linnut kuvaavat lapsiani ja keskellä oleva sydän omaa sydäntäni heille.

Tatuointien aiheet tulevat Maarjan kiinnostuksen kohteista.
– Tykkään vampyyreista. Siksi käsivarressani on kuva sellaisesta. Minulla on myös HIM-pentagrammi, otin sen nuorempana. Selässäni on kuva ensimmäisestä kissastani.

Tatuoinnit eivät ole ihan halpa harrastus. Maarja kertoo, että niihin on mennyt tuhansia euroja.
– Esimerkiksi koko käsivarren tatuoiminen maksoi 2 300 euroa. Tatuoinnit on tehnyt virolainen taiteilija, joka on maailmallakin palkittu. Olen saanut vähän kaverialennusta.

Maarja työskentelee baarimestarina ja hierojana. Lisäksi hän tekee mallintöitä. Hän on muun muassa ollut virolaisen urheiluliikkeen mallina.
– Olisi kiva voittaa Miss Underground -kisat ja saada lisää mallintöitä.

Maarjan taiteilijanimi kisoissa on Miss Cherry-Mae.
– Se tulee siitä, kun pidän kirsikoista.
Maarja tykkää asua Suomessa ja Kaukajärvellä.
– Suomessa on niin paljon rennompaa kuin Virossa. Voi mennä vaikka crocsit jalassa kauppaan. Virossa, erityisesti Tallinnassa ja Pärnussa, pitää aina olla siistissä kunnossa ja meikit päällä.

Maarjaa voi äänestää netissä www.undergroundmodel.fi Taiteilijanimi on Miss Cherry Mae.

Freija Metsähalme

Ella Nuikka, kuvat

 

KUVA: Kaukajärvellä asuva Maarja Laar tykkää näyttävistä asusteista, pitsistä ja pääkalloista. Hän kisaa ainoana Tampereelta Miss Underground -kisojen semifinaalissa.

KUVA2: Maarjan koko oikea käsi on täynnä tatuointeja.

KUVA3: Rinnan alue on Maarjan mukaan todella kivulias paikka tatuoida. Se sattuu enemmän kuin kaula.

 

Tässä on Kaukajärven oma nimikkovaasi – Painaa kaksi kiloa!

Tässä on Kaukajärven oma nimikkovaasi – Painaa kaksi kiloa!

Enää ei tarvitse lähteä Nuutajärvelle asti katsomaan, miten lasia puhalletaan. Tampereen Kaukajärvelle on avattu maaliskuussa tehtaanmyymälä, jossa voi seurata, kun lasimestari puhaltaa yli 1000-asteisesta lasiklöntistä hienoja maljakoita ja koriste-esineitä.

Suomen Lasinjalostus Oy on jo lähes kymmenen vuotta vanha yritys, mutta reilu vuosi sitten se keksi, että toiminta voisi laajentua lasinpuhallukseen. Ensin piti rakentaa lasiuuni ja perehtyä asiaan. Lasinpuhalluslinjastoa saatiin vetämään lasimestari Juha Valkonen, jolla on pitkä kokemus muun muassa Nuutajärven lasitehtaalta.
– Erikoisuutena meillä on Kaukajärven oma nimikkomaljakko, kertoo Suomen Lasinjalostus Oy:n toimitusjohtaja Ville Nieminen.

Maljakon nimi on Kaukajärven kanto. Sen on lasimestari Valkosen käsialaa. Maljakko syntyi oikeastaan sattumalta.
– Olin puhaltamassa pienempää vaasia, kun siitä tulikin vahingossa vähän isompi. Maljakko näytti ihan kannolta. Siitä se sai nimensä, Juha Valkonen sanoo.

Kaukajärven kanto -maljakon teossa on monta vaihetta. Ensin sitä puhalletaan noin 15 minuuttia. Sitten se saa jäähtyä seuraavaan päivään, jolloin maljakko sahataan oikeaan mittaansa. Sitten maljakkoa hiotaan neljällä erilaisella pinnalla. Sen jälkeen terävät reunat pitää kantata pois.
– Työvaiheita on paljon. Koko ajan pitää varoa, että maljakko mene rikki, kertoo Valkonen, joka on puhaltanut lasia jo yli 25 vuoden ajan.

Lasinpuhallus on aitoa käsityötä. Jokainen maljakko on vähän erinäköinen.
Yritys tekee myös lasisia kahvakuulia.
– Tiettävästi kukaan muu Suomessa ei tee lasista kahvakuulia. Kahvakuulat sopivat hyvin fitness-trendiin, toimitusjohtaja Nieminen kertoo.

Kahvakuulat ovat koriste-esineitä, mutta voisi niillä myös treenata. Niemisen mukaan kuula painaa noin viisi kiloa.
– Kuulat ovat kestäviä. Eivät ne mene helposti rikki.
Esimerkiksi yritykset ovat tilanneet lasisia kahvakuulia lahjoiksi tai palkinnoiksi. Myös muut lasituotteet ovat suosittuja yrityslahjoja. Niihiin voi laittaa yrityksen logon.
– Vaikka lasinpuhallus on ollut katoava ala, aina tarvitaan lahjoja esimerkiksi merkkipäiviksi tai eläkelahjoiksi. Vaikka Kaukomaissa tuotetaan teollisia lasituotteita halvalla, mutta käsityö erottaa meidän tuotteemme Kiinan-tavaroista.

Yritys käyttää tuotteissaan kierrätettyä ikkunalasia. Lasinpuhalluksessa se käyttää myös Iittalan hukkalasia.
– Sulatamme hukkalasin uudelleen. Siitä saadaan erilaisia värejä tuotteisiin. Nyt teemme parhaillaan paljon pääsiäistuotteita. Lasikukkoja, munia, keltaisia maljakoita ja tipuja.

Lasinpuhallusalalla ei Niemisen mukaan ole helppo menestyä.
– Meillä on muita tukijalkoja bisneksessä.

Yrityksen päätuote on pihavalaisimet. Se on esimerkiksi tehnyt Tampereen Torni-hotellin isot pihavalot. Yrityksen liikevaihto oli edellisellä tilikaudella noin 850 000 euroa. Työntekijöitä on noin 12–15 sesongista riippuen.
– Tuotteitamme menee paljon vientiin, Venäjälle, Eurooppaan, Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan, Nieminen kertoo.

 

Suomen Lasinjalostus Oy
Avasi maaliskuussa lasituotteiden tehtaanmyymälän Kaukajärvelle osoitteeseen Lastikankatu 7.
Käyttää tuotteissaan kierrätettyä ikkunalasia ja Iittalan lasitehtaan hukkalasia.
On toiminut vuodesta 2007 asti.
Liikevaihto oli edellisellä tilikaudella 850 000 euroa.
Työntekijöitä on 12–15 sesongista riippuen.
Tekee suuria pihavalaisimia, muun muassa Tampereen Torni-hotellin pihavalot ovat yrityksen tekemiä.
Laajensi toimintaansa lasinpuhallukseen. Yritys tekee koriste-esineitä, maljakoita, palkintoja ja muistoesineitä sekä yritysten omia tuotesarjoja.

 

Freija Metsähalme

 

 

 

Kuva 1: Ville Nieminen (vas.) ja Juha Valkonen esittelevät Kaukajärven kanto -maljakoita.

Kuva 2: Tältä näyttää Kaukajärven kanto -maljakko läheltä. Jokainen vaasi on hieman erinäköinen, koska ne ovat käsitöitä.

Kuva 3: Juha Valkonen puhaltaa kuumasta lasiklöntistä esineitä.

Kuva 4: Lasisilla kahvakuulilla voi myös treenata.

Mistä Hikivuorenkatu on saanut nimensä? Asiantuntija kertoo

Mistä Hikivuorenkatu on saanut nimensä? Asiantuntija kertoo

Mistä tulevat Kaukajärven kadunnimet? Tähän tietää vastauksen Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Jouko Seppänen.
– Juvankatu-nimi tulee Juvan kantatilan mukaan, joka on peräisin 1500-luvulta. Sen rakennuksia on pystyssä edelleen.
Toisaalta juva on Seppäsen mukaan merkinnyt myös virtaavaa vettä tai pientä koskea.
– Juvan tilan lähellä on edelleen puro, joka aikoinaan on varmasti ollut vuolaampi kuin nyt. Vielä sodan aikana paikalla oli myös koskimylly.

Mikäli Kaukajärven historia ja kadunnimet kiinnostavat, Seppänen kertoo niistä Kaukajärven talvipäivillä Haiharan kartanossa ensi sunnuntaina.
– Hikivuorenkatu on saanut nimensä Hikivuoresta. Se sijaitsee Kaukajärven eteläpuolella. Se on 126,8 metriä korkea vuori. Usein hiki-alkuiset paikannimet juontavat juurensa myös viljelyspaikkoihin.
Seppäsen mukaan on mahdollista, että Hikivuori on kansankielinen versio hiisivuoresta, hiidenmäestä. Hiisi taas viittaisi pyhään paikkaan.
Asukkaat ovat keksineet huumoria Hikivuori-nimestä.
– Lapsena Hikivuorenkatu-sanalle aina naureskeltiin, mutta toisaalta se oli helppo muistaa, kertoo lapsuutensa Annalassa asunut Tytti Vaaleri.

Tampereen kadunnimistä on kirjoitettu myös kirja. Maija Louhivaara on sen kirjoittaja. Kirjassa kerrotaan, että Kaukajärven kartano syntyi 1900-luvun alussa. Pankinjohtaja Bertel Grahn osti silloin lukuisia tiloja Vehmaisten kylästä ja yhdisti ne kartanoksi. Vuonna 1952 Tampereen kaupunki osti tilan.
Haiharan kartano taas on syntynyt kolmesta tilasta 1800-luvulla. Tampereen kaupungille maat siirtyivät 1952 ja päärakennus lahjoituksena vuonna 1963.
– Haiharankatu-nimi tulee Haiharan kartanosta, Seppänen kertoo.

Kaukajärvellä nimitoimikunta on käyttänyt hyväksi paikallista vanhaa nimistöä katujen nimiä valitessaan, kerrotaan Maija Louhivaaran kirjassa. Esimerkiksi mausteisiin liittyvät kadunnimet, kuten Meiramikatu, Maustekatu ja Pomeranssinkatu ovat saaneet nimensä läheisistä kartanoista, joissa harrastuksiin kuului maustekasvien ja yrittien viljely.
Aleksis Kiven Kaukametsä-runo on yhdistetty Kaukajärvi-nimeen, mikä on antanut aiheen satuaiheisille kadunnimille, kuten Kaukametsänkatu ja Keijunkuja.
– Kaukajärvi on mielenkiintoinen alue historialtaan. Katujen nimet kertovat paikallishistoriasta, Jouko Seppänen kertoo.

 

Kaukajärven kadunnimet
Kaukajärven aluerakentaminen alkoi 1960-luvulla.
Kadunnimet perustuvat hyvin erilaisiin aiheisiin.
Yksi aiheista on mausteet ja yrtit, joihin idea tuli alueella olevista kartanoista ja yrttien viljelystä. Esimerkiksi Neilikkakuja on tällä perusteella annettu.
Toinen esimerkki aiheista ovat muinaislöydöt. Vilusenharjulla tehtiin 1960-luvulla merkittävä muinaislöytö.
Alueella oli sijainnut polttokenttä- ja ruumishautakalmisto. Siitä löytyi muun muassa työkaluja, aseita, koriste-esineitä, tekstiilejä ja rahoja.
Se innoitti antamaan kadunnimeksi Muinaishaudankatu ja Riipuksenkatu.
Osa kadunnimistä viittaa paikkoihin kuten Keskisenkatu, joka tulee tilannimestä Keskinen.
Samoin Annalankatu viittaa Annala-nimiseen taloon.
Osa nimistä on tarustoaiheita, kuten Aarnikuja ja Keijunkuja.
Lähde: Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet

 

Freija Metsähalme

Kuva: Hikivuorenkatu-nimi nauratti Tytti Vaaleria, kun hän oli lapsi. Nykyään hän asuu puolisonsa Mark Antoniuksen kanssa Lontoossa. Pariskunta oli kyläilemässä Suomessa Vaalerin vanhempien luona.

 

Pin It on Pinterest