Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Keho täynnä tatuointeja – Rokkimissi kilpailee finaalipaikasta

Keho täynnä tatuointeja – Rokkimissi kilpailee finaalipaikasta

Kaukajärvellä asuvalla Maarja Laarilla, 28, on kehossaan kymmeniä tatuointeja ja lävistyksiä. Hiukset ovat kirkuvan punaiset. Mieluiten Laar pukeutuu rokkihenkisiin vaatteisiin.
Nyt hän pyrkii missiksi.
– En ole ihan perinteisintä missityyppiä, Laar nauraa.

Kyse on Miss Underground -kisoista, jonka semifinalistina Laar kisaa ainoana Tampereelta.
– Kisat ovat rokkimissikisat. Niissä haetaan asennetta, Laar sanoo.
Semifinalisteja on tällä hetkellä yhteensä 11, joista valitaan finalistit netissä järjestettävän yleisöäänestyksen perusteella kesäkuussa. Voittajan päättää tuomaristo.

Laar on kotoisin Virosta. Kaukajärvelle hän muutti neljä vuotta sitten. Kaikki Laarin tatuoinnit on tehty Virossa.
– Ensimmäisen otin, kun olin 15-vuotias. Se oli pieni pääkallo. Myöhemmin sen päälle on tatuoitu uusi kuva, jossa on ruusuja ja sydämiä.

Innostus tatuointeihin tuli jo lapsuudenkodista.
– Isäni on lähes kokonaan tatuoitu. Rock on minulle elämäntyyli. Myös mieheni ja lapseni tykkäävät rokista.

Tatuointeja Laarilla on jaloissa, käsissä, rinnassa, kaulalla ja selässä.
– Kyllä tatuoinnin laittaminen sattuu, mutta olen synnyttänyt kaksi lasta. Ei se niin paljon satu.

Pisin yhtämittainen tatuointisessio on kestänyt 12 tuntia. Kivulian paikka tatuoida oli Laarin mukaan rintakehä.
– Silloin itkin. Kaulakaan ei ole niin arka paikka kuin rintakehä. Tatuoiminen kesti 7,5 tuntia yhteen menoon.
Vaikka tatuoinnit sattuvat, Laar haluaa niitä lisää.
– Rintakehän tatuointiin tulee vielä toinen lintu. Nyt kuvassa on yksi lintu. Linnut kuvaavat lapsiani ja keskellä oleva sydän omaa sydäntäni heille.

Tatuointien aiheet tulevat Maarjan kiinnostuksen kohteista.
– Tykkään vampyyreista. Siksi käsivarressani on kuva sellaisesta. Minulla on myös HIM-pentagrammi, otin sen nuorempana. Selässäni on kuva ensimmäisestä kissastani.

Tatuoinnit eivät ole ihan halpa harrastus. Maarja kertoo, että niihin on mennyt tuhansia euroja.
– Esimerkiksi koko käsivarren tatuoiminen maksoi 2 300 euroa. Tatuoinnit on tehnyt virolainen taiteilija, joka on maailmallakin palkittu. Olen saanut vähän kaverialennusta.

Maarja työskentelee baarimestarina ja hierojana. Lisäksi hän tekee mallintöitä. Hän on muun muassa ollut virolaisen urheiluliikkeen mallina.
– Olisi kiva voittaa Miss Underground -kisat ja saada lisää mallintöitä.

Maarjan taiteilijanimi kisoissa on Miss Cherry-Mae.
– Se tulee siitä, kun pidän kirsikoista.
Maarja tykkää asua Suomessa ja Kaukajärvellä.
– Suomessa on niin paljon rennompaa kuin Virossa. Voi mennä vaikka crocsit jalassa kauppaan. Virossa, erityisesti Tallinnassa ja Pärnussa, pitää aina olla siistissä kunnossa ja meikit päällä.

Maarjaa voi äänestää netissä www.undergroundmodel.fi Taiteilijanimi on Miss Cherry Mae.

Freija Metsähalme

Ella Nuikka, kuvat

 

KUVA: Kaukajärvellä asuva Maarja Laar tykkää näyttävistä asusteista, pitsistä ja pääkalloista. Hän kisaa ainoana Tampereelta Miss Underground -kisojen semifinaalissa.

KUVA2: Maarjan koko oikea käsi on täynnä tatuointeja.

KUVA3: Rinnan alue on Maarjan mukaan todella kivulias paikka tatuoida. Se sattuu enemmän kuin kaula.

 

Tässä on Kaukajärven oma nimikkovaasi – Painaa kaksi kiloa!

Tässä on Kaukajärven oma nimikkovaasi – Painaa kaksi kiloa!

Enää ei tarvitse lähteä Nuutajärvelle asti katsomaan, miten lasia puhalletaan. Tampereen Kaukajärvelle on avattu maaliskuussa tehtaanmyymälä, jossa voi seurata, kun lasimestari puhaltaa yli 1000-asteisesta lasiklöntistä hienoja maljakoita ja koriste-esineitä.

Suomen Lasinjalostus Oy on jo lähes kymmenen vuotta vanha yritys, mutta reilu vuosi sitten se keksi, että toiminta voisi laajentua lasinpuhallukseen. Ensin piti rakentaa lasiuuni ja perehtyä asiaan. Lasinpuhalluslinjastoa saatiin vetämään lasimestari Juha Valkonen, jolla on pitkä kokemus muun muassa Nuutajärven lasitehtaalta.
– Erikoisuutena meillä on Kaukajärven oma nimikkomaljakko, kertoo Suomen Lasinjalostus Oy:n toimitusjohtaja Ville Nieminen.

Maljakon nimi on Kaukajärven kanto. Sen on lasimestari Valkosen käsialaa. Maljakko syntyi oikeastaan sattumalta.
– Olin puhaltamassa pienempää vaasia, kun siitä tulikin vahingossa vähän isompi. Maljakko näytti ihan kannolta. Siitä se sai nimensä, Juha Valkonen sanoo.

Kaukajärven kanto -maljakon teossa on monta vaihetta. Ensin sitä puhalletaan noin 15 minuuttia. Sitten se saa jäähtyä seuraavaan päivään, jolloin maljakko sahataan oikeaan mittaansa. Sitten maljakkoa hiotaan neljällä erilaisella pinnalla. Sen jälkeen terävät reunat pitää kantata pois.
– Työvaiheita on paljon. Koko ajan pitää varoa, että maljakko mene rikki, kertoo Valkonen, joka on puhaltanut lasia jo yli 25 vuoden ajan.

Lasinpuhallus on aitoa käsityötä. Jokainen maljakko on vähän erinäköinen.
Yritys tekee myös lasisia kahvakuulia.
– Tiettävästi kukaan muu Suomessa ei tee lasista kahvakuulia. Kahvakuulat sopivat hyvin fitness-trendiin, toimitusjohtaja Nieminen kertoo.

Kahvakuulat ovat koriste-esineitä, mutta voisi niillä myös treenata. Niemisen mukaan kuula painaa noin viisi kiloa.
– Kuulat ovat kestäviä. Eivät ne mene helposti rikki.
Esimerkiksi yritykset ovat tilanneet lasisia kahvakuulia lahjoiksi tai palkinnoiksi. Myös muut lasituotteet ovat suosittuja yrityslahjoja. Niihiin voi laittaa yrityksen logon.
– Vaikka lasinpuhallus on ollut katoava ala, aina tarvitaan lahjoja esimerkiksi merkkipäiviksi tai eläkelahjoiksi. Vaikka Kaukomaissa tuotetaan teollisia lasituotteita halvalla, mutta käsityö erottaa meidän tuotteemme Kiinan-tavaroista.

Yritys käyttää tuotteissaan kierrätettyä ikkunalasia. Lasinpuhalluksessa se käyttää myös Iittalan hukkalasia.
– Sulatamme hukkalasin uudelleen. Siitä saadaan erilaisia värejä tuotteisiin. Nyt teemme parhaillaan paljon pääsiäistuotteita. Lasikukkoja, munia, keltaisia maljakoita ja tipuja.

Lasinpuhallusalalla ei Niemisen mukaan ole helppo menestyä.
– Meillä on muita tukijalkoja bisneksessä.

Yrityksen päätuote on pihavalaisimet. Se on esimerkiksi tehnyt Tampereen Torni-hotellin isot pihavalot. Yrityksen liikevaihto oli edellisellä tilikaudella noin 850 000 euroa. Työntekijöitä on noin 12–15 sesongista riippuen.
– Tuotteitamme menee paljon vientiin, Venäjälle, Eurooppaan, Lähi-itään ja Etelä-Amerikkaan, Nieminen kertoo.

 

Suomen Lasinjalostus Oy
Avasi maaliskuussa lasituotteiden tehtaanmyymälän Kaukajärvelle osoitteeseen Lastikankatu 7.
Käyttää tuotteissaan kierrätettyä ikkunalasia ja Iittalan lasitehtaan hukkalasia.
On toiminut vuodesta 2007 asti.
Liikevaihto oli edellisellä tilikaudella 850 000 euroa.
Työntekijöitä on 12–15 sesongista riippuen.
Tekee suuria pihavalaisimia, muun muassa Tampereen Torni-hotellin pihavalot ovat yrityksen tekemiä.
Laajensi toimintaansa lasinpuhallukseen. Yritys tekee koriste-esineitä, maljakoita, palkintoja ja muistoesineitä sekä yritysten omia tuotesarjoja.

 

Freija Metsähalme

 

 

 

Kuva 1: Ville Nieminen (vas.) ja Juha Valkonen esittelevät Kaukajärven kanto -maljakoita.

Kuva 2: Tältä näyttää Kaukajärven kanto -maljakko läheltä. Jokainen vaasi on hieman erinäköinen, koska ne ovat käsitöitä.

Kuva 3: Juha Valkonen puhaltaa kuumasta lasiklöntistä esineitä.

Kuva 4: Lasisilla kahvakuulilla voi myös treenata.

Mistä Hikivuorenkatu on saanut nimensä? Asiantuntija kertoo

Mistä Hikivuorenkatu on saanut nimensä? Asiantuntija kertoo

Mistä tulevat Kaukajärven kadunnimet? Tähän tietää vastauksen Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Jouko Seppänen.
– Juvankatu-nimi tulee Juvan kantatilan mukaan, joka on peräisin 1500-luvulta. Sen rakennuksia on pystyssä edelleen.
Toisaalta juva on Seppäsen mukaan merkinnyt myös virtaavaa vettä tai pientä koskea.
– Juvan tilan lähellä on edelleen puro, joka aikoinaan on varmasti ollut vuolaampi kuin nyt. Vielä sodan aikana paikalla oli myös koskimylly.

Mikäli Kaukajärven historia ja kadunnimet kiinnostavat, Seppänen kertoo niistä Kaukajärven talvipäivillä Haiharan kartanossa ensi sunnuntaina.
– Hikivuorenkatu on saanut nimensä Hikivuoresta. Se sijaitsee Kaukajärven eteläpuolella. Se on 126,8 metriä korkea vuori. Usein hiki-alkuiset paikannimet juontavat juurensa myös viljelyspaikkoihin.
Seppäsen mukaan on mahdollista, että Hikivuori on kansankielinen versio hiisivuoresta, hiidenmäestä. Hiisi taas viittaisi pyhään paikkaan.
Asukkaat ovat keksineet huumoria Hikivuori-nimestä.
– Lapsena Hikivuorenkatu-sanalle aina naureskeltiin, mutta toisaalta se oli helppo muistaa, kertoo lapsuutensa Annalassa asunut Tytti Vaaleri.

Tampereen kadunnimistä on kirjoitettu myös kirja. Maija Louhivaara on sen kirjoittaja. Kirjassa kerrotaan, että Kaukajärven kartano syntyi 1900-luvun alussa. Pankinjohtaja Bertel Grahn osti silloin lukuisia tiloja Vehmaisten kylästä ja yhdisti ne kartanoksi. Vuonna 1952 Tampereen kaupunki osti tilan.
Haiharan kartano taas on syntynyt kolmesta tilasta 1800-luvulla. Tampereen kaupungille maat siirtyivät 1952 ja päärakennus lahjoituksena vuonna 1963.
– Haiharankatu-nimi tulee Haiharan kartanosta, Seppänen kertoo.

Kaukajärvellä nimitoimikunta on käyttänyt hyväksi paikallista vanhaa nimistöä katujen nimiä valitessaan, kerrotaan Maija Louhivaaran kirjassa. Esimerkiksi mausteisiin liittyvät kadunnimet, kuten Meiramikatu, Maustekatu ja Pomeranssinkatu ovat saaneet nimensä läheisistä kartanoista, joissa harrastuksiin kuului maustekasvien ja yrittien viljely.
Aleksis Kiven Kaukametsä-runo on yhdistetty Kaukajärvi-nimeen, mikä on antanut aiheen satuaiheisille kadunnimille, kuten Kaukametsänkatu ja Keijunkuja.
– Kaukajärvi on mielenkiintoinen alue historialtaan. Katujen nimet kertovat paikallishistoriasta, Jouko Seppänen kertoo.

 

Kaukajärven kadunnimet
Kaukajärven aluerakentaminen alkoi 1960-luvulla.
Kadunnimet perustuvat hyvin erilaisiin aiheisiin.
Yksi aiheista on mausteet ja yrtit, joihin idea tuli alueella olevista kartanoista ja yrttien viljelystä. Esimerkiksi Neilikkakuja on tällä perusteella annettu.
Toinen esimerkki aiheista ovat muinaislöydöt. Vilusenharjulla tehtiin 1960-luvulla merkittävä muinaislöytö.
Alueella oli sijainnut polttokenttä- ja ruumishautakalmisto. Siitä löytyi muun muassa työkaluja, aseita, koriste-esineitä, tekstiilejä ja rahoja.
Se innoitti antamaan kadunnimeksi Muinaishaudankatu ja Riipuksenkatu.
Osa kadunnimistä viittaa paikkoihin kuten Keskisenkatu, joka tulee tilannimestä Keskinen.
Samoin Annalankatu viittaa Annala-nimiseen taloon.
Osa nimistä on tarustoaiheita, kuten Aarnikuja ja Keijunkuja.
Lähde: Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet

 

Freija Metsähalme

Kuva: Hikivuorenkatu-nimi nauratti Tytti Vaaleria, kun hän oli lapsi. Nykyään hän asuu puolisonsa Mark Antoniuksen kanssa Lontoossa. Pariskunta oli kyläilemässä Suomessa Vaalerin vanhempien luona.

 

Kaukajärvelle 70 uutta työpaikkaa – Liikekeskukseen avataan K-Supermarket, Pancho Villa ja Subway

Kaukajärvelle 70 uutta työpaikkaa – Liikekeskukseen avataan K-Supermarket, Pancho Villa ja Subway

Kaukajärven uusi liikekeskus Vinkkeli rakentuu huimaa vauhtia. Ensi jouluun mennessä valmistuvaan liikekeskukseen on tulossa Keskon ruokakauppa. K-supermarket avautuu noin 2000-neliöisiin tiloihin.
– Olimme jo kauan etsineet tiloja Kaukajärveltä. Tämä on ollut pitkä prosessi, kertoo Keskon aluejohtaja Jari Alanen.
Keskolla ei ole tällä hetkellä yhtään kauppaa Kaukajärvellä.
– Halusimme Kaukajärvelle, sillä alue on riittävän kokoinen ja sen sijainti on liikenteellisesti hyvä.
Investoinnin arvo Keskolle on Alasen mukaan yli neljä miljoonaa euroa. Kauppa tulee työllistämään noin 30–35 henkilöä.
– Kauppias valitaan kesään mennessä. Hän päättää valikoiman asiakkaiden toiveiden mukaan ja on mukana myymäläsuunnittelussa, Alanen kertoo.
Alasen mukaan myymälän yksityiskohdat eivät vielä ole selvillä.
– Kauppias hyvin pitkälle päättää palveluista. Tässä vaiheessa moni asia on vielä auki.

K-supermarketin lisäksi Kaukajärven uuteen liikekeskukseen on tulossa kaksi ravintolaa, texmex-tyylinen Pancho Villa ja täytettyihin sämpylöihin erikoistunut Subway. Rakennukseen tulee lisäksi kampaamo. Yksi 35 neliön liiketila on vielä vapaana.
– Rakennukseen on tulossa myös suuri erikoistavarakauppa, mutta sen nimeä ei vielä voi kertoa, sanoo Lemminkäisen hankekehityspäällikkö Janne Salonen.
Erikoistavarakaupalle on varattuna noin 2 800 neliön tilat.
Liikekeskus tuo Salosen mukaan noin 60–70 uutta työpaikkaa Kaukajärvelle.
– Liikekeskus on merkittävä piristysruiske koko alueelle. Se tuo paljon uusia työpaikkoja ja palveluita.

Liikekeskus rakentuu Juvankadun varteen.
– Rakentaminen on edennyt aikataulussa. Se valmistuu jouluun mennessä.
Liikekeskuksen yhteyteen tulee 8-kerroksinen kerrostalo, jonka kivijalassa osa liikkeistä sijaitsee.
Kerrostalossa on 63 asuntoa. Asunnot ovat kooltaan yksiöitä, kaksioita ja kolmioita.
Erikoisen kerrostalosta tekee se, ettei sillä ole pihaa, vaan oleskelutilat rakennetaan katolle. Kerrostalo on katujen ympäröimä, joten tilaa pihalle ei maantasalla ollut.
– Katolle tulee muun muassa penkkejä ja mattoteline. Myös lapsille tulee katolle leikkivälineitä, Salonen kertoo.
Saunatilat ja pukuhuoneet sijaitsevat niin ikään katolla.
– Katoille rakennettavat oleskelutilat ovat uusi trendi rakentamisessa. Kun kaupunkirakenne tiivistyy, katoille tehtävät pihat yleistyvät, Salonen kertoo.
Katoille tehdään usein myös viherkattoja. Ne imevät hulevesiä.
– Meillä on muissakin Tampereen rakennuskohteissamme samantyyppisiä ratkaisuja.

 

Freija Metsähalme

Kuva 1: Liikekeskusta rakennetaan vilkkaan Juvankadun varrelle Kaukajärvelle. Keskukseen tulee 2000-neliön K-Supermarket. Kesko oli jo pitkään etsinyt tiloja kaupalleen Kaukajärveltä. Sillä ei tällä hetkellä ole yhtään kauppaa Kaukajärvellä.

Kuva 2: Havainnekuvasta näkee, miltä Kaukajärven tuleva liikekeskus näyttää. Kuva: BST-Arkkitehdit Oy

 

Kaukajärvellä suru seurakuntatalon purkamisesta: ”Mitä tapahtuu Jumalan männylle?”

Kaukajärvellä suru seurakuntatalon purkamisesta: ”Mitä tapahtuu Jumalan männylle?”

Useat kaukajärveläiset ovat tuohduksissaan suunnitelmista, että Kaukajärven seurakuntatalo aiotaan purkaa. Hervannan Sanomat uutisoi aiheesta 4. tammikuuta. Seurakuntayhtymän mukaan rakennus on epäkäytännöllinen, liian iso ja huonokuntoinen. Sen tilalle saattaa tulla kerrostaloja-asuntoja.
Yksi purkusuunnitelmista närkästyneistä on 50 vuotta Kaukajärvellä asunut Marjatta Hyvärinen. Hän käy säännöllisesti seurakuntatalolla naisten aamukahvilla.
– Tunnen paljon ihmisiä, jotka ovat kauhuissaan siitä, että seurakuntatalo aiotaan hävittää.
– Rakennus on hyvin rakas. Siellä on niin monet juhlat vietetty. Moni on sanonut, että se vastaa heidän sielunmaisemaansa.
Hyvärinen on huolissaan myös seurakunnan pihalla olevasta valtavasta männystä.
– Sitä sanotaan Jumalan männyksi. Se on Vilusenharjun viimeisiä upeita puita. Mitähän sillekin käy?

Marjatta Hyvärinen myöntää, että vuonna 1973 rakennetussa seurakuntatalossa on puutteita. Esimerkiksi hissiä ei ole. Kirkkosaliin pitää mennä ulkokautta tai laittaa siirrettävä liuska rappusiin, jos haluaa saliin pyörätuolilla.
– Toivoisin, että seurakuntatalo säilytettäisiin ja korjattaisiin.
Erityisesti Hyvärinen ihailee kaunista kirkkosalia, joka on lentopallohallin kokoinen. Siellä pelataankin lentopalloa viikoittain.
– Alttariristi on upea. Tiloissa on myös lahjoituksena saatuja taidetekstiilejä.
Se ei Hyväristä lohduta, että seurakunta on suunnitellut pienempiä tiloja purettavan rakennuksen tilalle.
– Pelkään, etteivät pienemmät tilat riitä. Täällä on niin paljon toimintaa.

Seurakuntatalossa kokoontuu muun muassa partioryhmiä, liikuntaryhmiä ja päiväkerho. Keskiviikkoaamuna seurakuntatalossa pidetään avointa päiväkerhoa, jossa käy äitejä lapsineen. Vilinä on kova, kun reilu kymmenen lasta juoksee salia ympäri.
Laura Tourosen sylissä nukkuu kuukauden ikäinen poikavauva, jolla ei vielä ole nimeä. Isosisko Lilja, 2, kirmaa innoissaan salissa.
– On sääli, jos seurakuntatalo puretaan, Touronen miettii.
Tourosen mukaan kaikista tärkeintä kuitenkin on, että seurakunnalla on jotkut tilat Kaukajärvellä.
Annalassa asuva Liisa Anttila on harmissaan kuullessaan, että tilat saatetaan purkaa.
– Minusta nämä ovat ihan hienot tilat. Paremmat kuin olin odottanut.
Anttila on avoimessa päiväkerhossa nyt toista kertaa 10 kuukautta vanhan Neila-tyttärensä kanssa.
Yksityisen perhepäivähoitaja Johanna Ojansivun on paikalla kolmen hoitolapsensa kanssa.
– Käyn täällä säännöllisesti. On hienoa, että lapsilla iso tila juosta isommassa ryhmässä. Tällainen tila tarvitaan. Myös partiolaisille seurakuntatalo on tosi tärkeä.

Entä miten käy Jumalan männylle seurakuntatalon pihassa?
Siitä asiasta kiinteistöpäällikkö Heikki Päätalolla on hyviä uutisia:
–  Se on suojeltu. Vaikka rakennus purettaisiin, sitä ei kaadeta, kertoo Päätalo Tampereen evankelisluterilaisen seurakuntayhtymästä.

Fakta: Tästä on kyse
Kaukajärven seurakuntatalo puretaan, jos asemakaavamuutoshakemus menee läpi. Aikataulu on auki, mutta todennäkäisesti purku olisi aikaisintaan parin vuoden sisällä.
Seurakuntayhtymän mukaan tila on liian suuri. Vuonna 1973 rakennettu talo vaatisi miljoonaluokan saneeraukset. Myös käyttökustannukset ovat seurakunnan mukaan korkeat, 60 000 euroa vuodessa.
Suunnitelmissa on hankkia korvaavat, pienemmät tilat Kaukajärveltä. Pyrkimyksenä on, että toimintaan ei tulisi keskeytyksiä.

 

Freija Metsähalme

 

Laura Touronen käy lastensa Linjan, 2, ja kukkauden ikäisen poikavauvan kanssa seurakunnan päiväkerhossa.

10 kuukautta vanha Neila on innokas kerhoilija äitinsä Liisa Anttilan sylissä.

Pin It on Pinterest