Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hervantajärven kaavaluonnos nähtävillä elokuun loppupuolelle

Tampereen Hervannan eteläpuolelle Ruskontien varteen sijoittuvan Hervantajärven asuinalueen asemakaavaluonnos valmistui kesäkuussa. Luonnos on nähtävillä 27.8.2015 asti palvelupiste Frenckellissa ja kaupungin nettisivuilla. Suunnitelmasta voi antaa palautetta nähtävillä olon aikana.
Asemakaavaluonnoksessa uudet asuinkorttelit sijoittuvat Ruskontien läheisyyteen reunustaen keskelle sijoittuvaa kaupunkipuistoa.
Asuinaluetta ympäröi laaja metsäinen viheralue itä-, etelä- ja länsipuolella. Luonnonoloiltaan arvokkaimmat alueet säilyvät näin mahdollisimman ehjinä kokonaisuuksina rakennettavan alueen ulkopuolella ja nykyiset ulkoilureitit säilyvät pääosin.
Luonnos noudattaa aiemmin laaditun valtuuston hyväksymän lainvoimaisen Hervantajärven osayleiskaavan kokonaisrakennetta ja suunnitteluperiaatteita.

Hervantajärven asuinalueen asemakaavoitus alkaa

Tampereen eteläosaan Hervantajärven tuntumaan on tulossa uusi asuinalue, jonka asemakaavoitus on alkamassa yleiskaavan pohjalta. Työhön liittyen järjestetään avointen ovien yleisötilaisuus kauppakeskus Duossa keskiviikkona 26.11.2014 kello 15–18. Ensimmäiseen asemakaavaan liittyvä osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävänä 4.12.2014 saakka. Siinä kerrotaan muun muassa työn tavoitteista, miten työ etenee ja miten asukkailla on mahdollisuus vaikuttaa kaavatyöhön. Suunnitelmasta voi antaa palautetta nähtävillä olon aikana.
Tarkoituksena on suunnitella Hervannan eteläpuolelle asuinalue noin 3 000 asukkaalle. Ensimmäisen vaiheen asemakaava koskee Ruskontiestä etelään tulevaa kerrostalovaltaista aluetta. Alue on kaupungin omistuksessa olevaa rakentamatonta ja asemakaavatonta mäkistä metsämaastoa.

Valtuuston hyväksymä lainvoimainen Hervantajärven osayleiskaava määrittelee kokonaisrakenteen. Osayleiskaavassa asuntokorttelit kiertyvät puiston ympärille ja aluetta ympäröi laaja metsäinen viheralue. Talotyypistö tulee olemaan monipuolinen sisältäen kerrostaloja, yhtiömuotoisia pientaloja sekä omakotitaloja.
Asuinalue tukeutuu pääosin Hervannan palveluihin. Lähipalveluiksi tavoitellaan päivittäistavaramyymälää ja mahdollisesti yksityistä päiväkotia. Kokonaisuus suunnitellaan kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä suosivaksi. Sisäinen kulkuverkosto kytketään Hervannan ja Ruskontien varren verkostoon sekä ympäröivän viheralueen ulkoilureitteihin. Hyvä yhteys mahdollisen raitiotien pysäkeille varmistetaan. Ruskontien aluevarauksessa varaudutaan väylän muuttamiseen tulevaisuudessa 2-kehäksi.

Hervantajärven asuinalueen asemakaava sisältyy Tampereen kaupungin kaavoitusohjelmaan. Asemakaavat laaditaan kahdessa osassa. Kerrostalovaltaisen pohjoisosan asema-kaavaehdotus Ruskontien varressa tehdään vuoden 2015 aikana. Pientalovaltaisen eteläosan asemakaavaehdotus on ajoitettu kaavoitusohjelmassa vuodelle 2016.
Hervannassa järjestetään 26.11.2014 klo 15–18 avointen ovien yleisötilaisuus kauppakeskus Duon vanhan puolen käytävällä Insinöörinkadun sisäänkäynnin lähistöllä. Tilaisuudessa on esillä karttoja ym. aineistoa ja esittelijöitä kertomassa lähtökohdista, tavoitteista sekä suunnittelun etenemisestä.
Ensimmäisen vaiheen osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä 4.12.2014 asti palvelupiste Frenckellissä sekä kaavoituksen nettisivulla.

 

Hervannan täydennysrakentaminen jatkuu kaupungin kasvua silmällä pitäen

Hervannan täydennysrakentaminen jatkuu kaupungin kasvua silmällä pitäen

Tampereen kaupunki on käynnistänyt kantakaupungin yleiskaavan laatimisen. Suunnittelualue käsittää Tampereen eteläisen osan rajoittuen pohjoisessa Näsijärveen ja Näsijärven Hangaslahdesta alkaen valtatie 9:ään.
– Kyseessä on yleispiirteinen suunnittelu, kertoo yleiskaavapäällikkö Pia Hastio.
– Suunnittelemme, miten ja minne kaupungin uudet asukkaat sijoittuvat ja miten huomioidaan kasvava liikenne ja palvelutarve.
Yleiskaavan linjaukset ohjaavat tarkempaa asemakaavoitusta.
kaakko2_010914
Tampereelle ennustetaan noin 60 000 uutta asukasta vuoteen 2040 mennessä.
– Edellinen yleiskaava on ollut voimassa vuodesta 2003. Siinä tavoitevuosi oli 2020, johon mennessä oli arvioitu, että Tampereen väkiluku kasvaisi 210 000:een, Hastio kertoo.
– Tällä hetkellä väkiluku jo on noin 220 000, ja kaupungin kasvu jatkuu.
Uusista asukkaista varsin moni asettuu Kaakkois-Tampereen alueelle.
– Kaakkoon on tulossa uusia asuinalueita, kuten Lintuhytti ja Hervantajärven seutu. Vuoreksessakin on vielä paljon tilaa.

Hervannan alueen laajenemiseen Hastio ei usko.
– Hervannassa on parhaillaankin käynnissä täydennysrakentamista, esimerkiksi Tieteenkadun korttelit. Täydennysrakentamista varmasti jatketaan.
Korkeakoulun alue on eräs huomion kohteista Hervannassa.
– Se on yksi Tampereen tärkeimmistä työpaikka-alueista, joka herättää paljon kiinnostusta. Kaupungilla on vahva intressi alueen kehittämiseen.
Eräs suunnittelussa huomioitava lähtökohta on katuraitiotie.
– Se on vahva linjaus suunnittelutyölle. Kävely- ja pyöräteihin on kiinnitettävä myös huomiota niin, että kaikilta asuinalueilta pääsee helposti ja turvallisesti joukkoliikenteen pysäkeille.

Täydennysrakentamista tapahtunee myös Kaukajärven ja Annalan suunnalla.
– Siellä on vielä edellisestä kaavasta toteutumatonta aluetta, joka rakentuu vähitellen, ja uutta aluetta, kuten esimerkiksi Hirvikallio.
Hastio arvelee, että joskus tulevaisuudessa Annala laajenee ja kasvaa kiinni Kangasalan alueisiin.
– Se on järkevä kasvun suunta, mutta tuskin vielä toteutuu tässä kaavassa.

Asuinympäristön laatu on tärkeä huomion kohde yleiskaavan suunnittelussa.
– Emme halua tehdä kaupunkia, jossa kukaan ei viihdy, Hastio toteaa.
– Myös rakentamattomia alueita täytyy olla asukkaiden lähettyvillä.
Kuluvan syksyn aikana asetetaan kaavan tavoitteet. Kaupunginvaltuuston käsittelyyn ne saataneen tammikuussa. Kun valtuusto on hyväksynyt tavoitteet, alkaa varsinainen suunnittelutyö.
– Suunnitelmista tehdään erilaisia variaatioita. Todennäköisesti ensi vuonna näihin aikoihin meillä on vaihtoehtoja, jotka annetaan kuntalaisten arvioitaviksi.
Yleiskaava valmistuu näillä näkymin vuoden 2016 loppuun mennessä.

Parhaillaan suunnitelmia varten kerätään asukkaiden näkemyksiä asuinympäristöstään. Elo-syyskuun vaiheessa pidettiin alueellisia työpajoja, joissa asukkaita kuultiin. Syyskuun ensimmäisenä päivänä oli Kaakkois-Tampereen ilta, joka pidettiin Hervannassa.
– Työpajojen tulosten yhteenvetoa ei vielä ole, mutta kerättyihin kommentteihin voi tutustua Facebook-sivuillamme. Hervannassa keskustelin muun muassa Särkijärven rannan asukkaiden kanssa ja myös joukkoliikenteen pysäkkien paikoista oli keskustelua.

Asukkaiden mielipiteitä kerätään myös kaupungin verkkosivuilta löytyvällä kyselyllä. Vastausaikaa on 5.10. saakka.
– Toivomme paljon vastauksia tamperelaisilta siihen, mikä Tampereessa on hyvää ja säilyttämisen arvoista, sekä myös siitä, mikä ei toimi ja mikä pitää muuttaa.
Kooste kyselyn tuloksista viedään päätöksentekijöiden tietoon ja julkaistaan myös nettisivuilla.

Vaikka mielipiteet ovat tärkeitä, kaikkien toiveita ei voida toteuttaa.
– On selvää, että asukkailta tulee keskenään ristiriitaisia toiveita, joten valintoja täytyy tehdä, Hastio toteaa.
– Varmasti nousee esiin myös mielipide, että kaupungin ei tarvitse kasvaa enää. Tampereen kaltainen dynaaminen, elinvoimainen kaupunki ei kuitenkaan voi eikä sen kannata vastustaa kasvua.

Kaisa Muhonen

Kuva: Syyskuun ensimmäisenä päivänä pidettiin Hervannassa Kaakkois-Tampereen alueellinen työpaja, jossa kerättiin asukkaiden näkemyksiä asuinaluestaan. Kantakaupungin yleiskaavaa varten voi vielä käydä jättämässä oman mielipiteensä nettikyselyyn. Kuvaaja: Sirpa Koivu

Ehdotus uusituksi rakennusjärjestykseksi nähtävillä

Tampereen uudistettu rakennusjärjestys on ehdotuksena nähtävillä 9. joulukuuta 2013 saakka internetissä ja Palvelupiste Frenckellissä. Rakennusjärjestys osoittaa kaupungin tavoitteet ja vaatimukset rakentamiselle ja antaa muita sääntöjä täydentävää tietoa rakentajille ja suunnittelijoille.
Rakennusjärjestys täydentää olemassa lainsäädäntöä ja kunnan kaavoja paikalliset olosuhteet huomioon ottaen. Lainsäädännön mukaan jokaisessa kunnassa tulee olla rakennusjärjestys. Nykyinen rakennusjärjestys on vuodelta 2000.
Rakennusjärjestysehdotukseen on tehty joitain muutoksia sen jälkeen, kun luonnos oli nähtävillä helmi-maaliskuussa 2013 palautetta ja lausuntoja varten. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi ehdotuksen asetettavaksi nähtäville kokouksessaan 5. marraskuuta 2013.

Luonnosvaiheessa suunnittelutarvealue oli määritelty sanallisesti. Luonnoksesta saadun palautteen vuoksi suunnittelutarvealueista on laadittu liitekartta voimassa olevan rakennusjärjestyksen tapaan. Uudistetussa liitekartassa suunnittelutarvealueeksi on osoitettu Paarlahden eteläpuoli kokonaisuudessaan, sekä vireillä olevien ja hyväksyttyjen kyläkaavojen alueet.
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaiset perusteet suunnittelutarpeesta sekä kantakaupungin asemakaavoittamattoman alueen määrittelysuunnittelutarvealueeksi pysyvät ennallaan.
Rakennuspaikalle asetettavia vaatimuksia koskevaa pykälää on muutettu annetun palautteen johdosta niin, että rakennuspaikan minimikooksi esitetään nyt 1 hehtaarin sijasta 5000 neliömetriä. Vaatimus on siis palautettu samaksi, kuin mikä se on voimassa olevassa rakennusjärjestyksessä.

Maalämpökaivojen minimietäisyysvaatimusta viemäri- ja vesijohdoista sekä lämpöputkista on laskettu 5 metristä 3 metriin ympäristöministeriön uuden ohjeen mukaisesti. Ehdotuksessa on nyt huomioitu myös paineellisen pohjaveden alue. Tiedossa oleva paineellisen pohjaveden alue on merkitty karttaliitteeseen, ja maalämpökaivojen rakentamista rajoitetaan sen mukaisella alueella.
Polkupyöräpaikkojen määrää koskevaa ohjeistusta esitetään muutettavaksi saadun palautteen perusteella niin, että asuinrakennuksissa tulee varata nyt vähintään yksi paikka asuntoa kohti edellisen kaksi paikkaa/asunto sijasta. Uusi määräys on joustavampi ja sitä voidaan soveltaa eri asuinrakennuksiin käyttäjäkunnasta riippumatta.
Nähtävillä olon aikana saatu palaute ja lausunnot käsitellään, ja tehdään tarvittaessa vielä muutoksia. Rakennusjärjestys etenee yhdyskuntalautakunnan kautta kaupunginhallituksen ja -valtuuston hyväksyttäväksi. Rakennusjärjestys pyritään saamaan voimaan keväällä 2014.

Vuoreksen Isokuusen asemakaavaehdotus nähtävillä

Tampereen Vuorekseen tulevan Isokuusen asuinalueen asemakaavaehdotus on valmistunut. Yhdyskuntalautakunta hyväksyi asemakaavan asetettavaksi nähtäville viime kokouksessaan. Kaavaehdotus on nähtävillä 27.6.–15.8.2013.

Asemakaavassa on viisi Isokuusen keskustakorttelia, läntinen asuinalue sekä niiden välinen puistoalue. Kaava-alueen pinta-ala on noin 37 hehtaaria. Suunnittelualue sijaitsee Särkijärven ja Vuoreskeskuksen välissä noin seitsemän kilometriä Tampereen keskustasta etelään. Alue on rakentamatonta mäkistä metsämaastoa, jonka läpi kulkee pohjois–etelä-suunnassa Vuoreksen puistokatu. Ranta-alue on erotettu omaksi asemakaavakseen.

Keskustakortteleissa rakennusoikeutta on yhteensä 36 600 kerrosneliömetriä ja länsiosassa 42 750 kerroneliömetriä. Arvioitu asukasmäärä on yhteensä 1500, josta keskustassa noin 850 ja länsiosassa noin 650.

Isokuusi muodostaa tärkeän osan Vuoreksen kaupunkirakenteellista ja toiminnallista kokonaisuutta. Lisäksi se luo sisäänkäynnin kaupunginosaan Tampereen keskustan suunnalta.

Isokuusen asuinalueesta suunnitellaan arkkitehtuuriltaan yhtenäistä pääosin puusta rakennettua aluetta. Osa keskustan suunnittelualueesta toteutetaan kumppanuuskaavoituksena. Asemakaavoitukseen liittyvillä PuuVuores- ja ECO2- hankkeilla tavoitellaan Isokuusesta hiilineutraalia aluetta, jossa energiatehokkuus, energiajärjestelmät, materiaalitehokkuus, elinkaariajattelu ja ekologiset elämäntavat otetaan huomioon suunnittelun alusta asti.

Vuoreksen osayleiskaavassa Isokuusi on osoitettu osin kerrostaloalueeksi ja osin pientalovaltaiseksi asuinalueeksi. Alueelle on osoitettu julkisia ja lähipalveluja ja sitä ympäröivät kaupunkipuisto- ja lähivirkistysalueet. Asemakaavan pohjana on myös yhdyskuntalautakunnan 19.2.2013 hyväksymä Isokuusen yleissuunnitelma.

Asemakaavaa on laadittu neljän keskustakorttelin osalta kumppanuuskaavoitushankkeena. Vuoden 2012 aikana järjestettiin kaavoitus- ja toteutuskumppaneiden suunnittelukilpailutyyppinen valintaprosessi, jolla valittiin keskustan aloituskorttelien toteuttajat. Tämän jälkeen on toteuttajien ja Vuores-projektin yhteistyönä jatkotyöstetty korttelikohtaisia tontinkäyttösuunnitelmia.

Isokuusen asemakaavan luonnos oli nähtävillä maaliskuussa. Palautteen pääkohtia olivat hulevedet, luontoarvot, koulun ja päiväkodin jatkosuunnittelu, tekninen huolto sekä Särkijärven rantatilat. Luonnosvaiheen jälkeen kaava-alueen länsiosan rakennetta on kehitetty ja rakennusalojen sovittaminen maastoon tutkittu tonttikohtaisesti.

Asuminen jakautuu kahteen osaan: kerrostalopainotteiseen keskustaan ja pientalopainotteiseen länsiosaan. Keskustan kortteleiden rakenne muistuttaa ruutukaavamaista periaatetta sovellettuna maastonmuotoihin. Kerrostaloasuntojen lisäksi alueella on rivitaloja, kytkettyjä pientaloja ja omakotitaloja. Rakentamisen tehokkuus kasvaa reunoilta kohti keskustaa ja Vuoreksen puistokatua.

Yksityiset ja julkiset palvelut tulevat sijoittumaan keskustaan kaava-alueen ulkopuolelle yleissuunnitelman mukaisesti. Koulu ja päiväkoti sijoittuvat keskustan kävelyakselille, joka kytkeytyy joukkoliikennepysäkkiin. Kaikki alueen palvelut ovat saavutettavissa jalan.

Rakennetut alueet sijoittuvat selänteille, joiden väliin jää laaksomainen puistoalue. Puisto on osa keskeistä viherverkkoa ja liittyy Vuoreksen Keskuspuistoon sekä Särkijärven rantaan. Sekä asuinalueilla että ympäröivillä virkistysalueilla on kattava kevyen liikenteen verkosto.

Vuoreksen Isokuusen asemakaavaehdotuksesta järjestetään avointen ovien yleisötilaisuus tiistaina 6.8.2013 klo 16.00–18.00 Palvelupiste Frenckellissä (os.Frenckellinaukio 2 B).

Asemakaavaehdotus ja siihen liittyvät aineistot ovat nähtävänä Tampereen kaupungin Palvelupiste Frenckellissä, Frenckellinaukio 2 B ja internetissä.

Pin It on Pinterest