Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Yleisötilaisuus Hämeenkadun katusuunnitelmaehdotuksista keskiviikkona

Tampereen Hämeenkadun katusuunnitelmaehdotukset ovat valmistuneet. Niitä esitellään kaikille avoimessa yleisötilaisuudessa keskiviikkona 31.8.2016 klo 17 – 20 Tullikamarin Pakkahuoneella. Suunnittelijat ovat paikalla kysymyksiä ja keskusteluja varten. Tilaisuudessa on suunnitelmien lisäksi esillä havainnemateriaalia.
Hämeenkadun suunnitelmien esittely alkaa klo 18.30. Samassa tilaisuudessa esitellään Asemakeskuksen alueen kehittämistä ja asemakaavan muutostyötä klo 17 alkaen.

Suunnitelmilla Tampereen kaupunki valmistelee Hämeenkadun muuttamista kävelypainotteiseksi joukkoliikennekaduksi ja raitiotien toteuttamista. Lähtökohtana ovat olleet kaupunginvaltuuston 16.6.2014 hyväksymä Tampereen raitiotien yleissuunnitelma ja yhdyskuntalautakunnan 1.12.2015 hyväksymä Hämeenkadun yleissuunnitelma.
Suunnitelmat koskevat koko Hämeenkatua ja lännessä myös Hämeenpuiston liittymäaluetta sekä Kuninkaankatua Hallituskatuun asti. Hatanpään valtatiestä suunnitelmissa on mukana osuus Verkatehtaankadulle saakka sekä Koskikadusta Hämeenkadun liittymäalue. Hämeenkadun itäpäässä Pellavatehtaankatu ja Rautatienkatu kuuluvat suunnittelualueeseen Kyttälänkatuun saakka, samoin Itsenäisyydenkatu Rautatienkadun ja Asematunnelin välisellä osuudella.

Hämeenkadun katusuunnitelmaehdotukset on tarkoitus asettaa nähtäväksi kahdeksi viikoksi 5.9 – 19.9.2016 5.9.2016 Palvelupiste Frenckelliin ja kaupungin verkkosivuille. Mahdollisia muistutuksia voi jättää kirjallisesti virallisen nähtävillä olon aikana kaupungin kirjaamon kautta.

Hallilan asemakaavaluonnos tarkistettuna nähtävillä

Tampereen Hallilan asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistoa on tarkistettu siten, että siinä ei ole uudisrakentamista. Kaavaluonnoksen aluetta on myös laajennettu. Asemakaavalla mahdollistetaan raitiotien rakentaminen kulkemaan Hallilan kautta. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu. Aineistot ovat nähtävillä 15.9.2016 saakka.
Kaavaluonnos on uudelleen nähtävillä, koska asumiselle tarkoitettu uudisrakentaminen (noin 40 000 kerrosneliömetriä) jätettiin pois ja kaava-aluetta laajennettiin melkein kaksinkertaiseksi (nyt 46,7 ha). Hallilan lisäksi siihen kuuluu alueita Hervannasta, Korkinmäestä, Lukonmäestä, Muotialasta ja Turtolasta. katu-, virkistys- liikenne- ja erityisalueita sekä kaupunginosien välistä rajaa.
Aiemmassa kaavaluonnoksessa oli mukana asuinrakentamista Pehkusuonkadun varteen. Liito-oravaselvitysten jälkeen rakentamisesta luovuttiin ja kaava-alueeseen otettiin lisää virkistysalueita, jotta on mahdollista turvata selvityksissä esille tulleita liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä.

Hallilan alueen liito-oravaselvityksiä jatkettiin ensimmäisen luonnoksen jälkeen ja tänä aikana on tehty myös koko kaupungin kattavaa selvitystä Kantakaupungin yleiskaava 2040:aa varten. Näitä tietoja on käytetty arvioitaessa liito-oravaverkostoja myös Hallilassa.
Koko metsäinen Hallila säilyy rakenteena ennallaan. Asemakaavaan kuuluvat metsäalueet, jotka aikaisemmin olivat kaavassa virkistysalueita, merkitään suojaviheralueiksi valtaväylän liikennemelun vuoksi.
Raitiotie rakennetaan metsän halki rinteen suuntaisesti Hallilan alueen sivuitse, jolloin virkistysalueena käytettyyn metsään syntyy raitiotien tarvitsema aukko. Kevyen liikenteen yhteydet pysäkille muokataan esteettömiksi, mutta väyläverkosto säilyy lähes ennallaan.
Valmisteluaineistoa on nähtävillä Palvelupiste Frenckellin ja kaupungin nettisivujen lisäksi Hallilan Salessa osoitteessa Kuusikonkatu 1. Kaavoittaja on paikalla keskiviikkona 31.8. ja keskiviikkona 7.9.2016 klo 16.00 – 17.30.

Tampereen tulevaisuus 2040 luonnoksena nähtävillä

Vuoteen 2040 tähtäävä Tampereen yleiskaavan luonnos on nyt nähtävillä. Siitä voi jättää mielipiteitä syyskuun loppuun saakka. Seitsemällä kartalla on esitetty näkemys siitä, miten kaupungin kasvu voi toteutua ja miten olemassa oleva ympäristö otetaan huomioon.
Yleiskaavan alueella asuu 98 prosenttia tamperelaisista, sillä kaava-alueeseen kuuluu koko kaupunki Teiskoa lukuun ottamatta. Pinta-alaltaan yleiskaavaluonnos koskee neljäsosaa kaupungin alueesta.
Kaavaluonnos on rakennettu siten, että kaupunkikehittämisen lähtökohtia on esitetty useilla eri kartoilla, koska yhteen karttaan kaikkea on vaikea mahduttaa. Aineistoon liittyy kaavaselostus, jossa on kuvattu muun muassa kaavaratkaisun sisältö.

Tampereen kaupunkiin ja seudulle tulee lähivuosikymmeninä ennusteiden mukaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita. Tähän kasvuun on varauduttava, jotta se tapahtuu hallitusti. Kasvun avulla voidaan jopa parantaa asuinympäristöjen laatua – tähän pyritään uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.
Yleiskaavassa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään 60.000 uudella asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu on sijoitettavissa suurelta osin jo kertaalleen kaavoitetun ja pääosin myös rakennetun kaupungin alueelle.
Uusi täydentävä rakentaminen jo olemassa oleville alueille auttaa palvelujen säilymistä asukkaiden lähellä sekä luo edellytyksiä kehittää ympäristön laatua. Yleiskaavan avulla halutaan kehittää kantakaupungin alueita tasapuolisesti. Sen avulla kaupunkirakenteesta voidaan saada nykyistä tasapainoisempi niin kannaksen itä- ja länsipuolilla kuin etelän suunnassa.
Yhdyskuntarakenteen kartalla on esitetty pääpiirteissään rakennettuun kaupunkiympäristöön varatut eri käyttötarkoitusalueet sekä alueet, jotka on tarkoitus jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kartta näyttää myös tavoitellun keskustaverkon rakenteen, ydinkeskustan lisäksi viisi aluekeskusta. Viherverkkoa on myös rakennetun alueen sisällä runsaasti, vaikkei kaikkia puistoja kartoille ole merkitty.
Uutta on, että yleiskaava ohjaa suoraan lomarakentamista järvien ranta-alueilla siten, että sen perusteella voi saada suoraankin rakennusluvan. Joidenkin ranta-alueiden lisärakentamista selvitetään vielä kaavaehdotusta valmisteltaessa.
Osa tulevan Hiedanrannan alueesta on osoitettu selvitysalueeksi. Alueella järjestetään suunnittelukilpailu, jonka avulla ratkaistaan tarkemmin alueen maankäyttö yleiskaavaehdotukseen. Nykyisten käytöstä poistuvien vedenpuhdistamojen alueiden käyttötarkoitusta selvitetään myös ehdotusta valmisteltaessa.
Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä ovat omalla kartallaan. Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen alueet näytetään kartalla. Kartalla on osoitettu työpaikka-alueiden strateginen kehittäminen mm. joukkoliikenteeseen tukeutuvien innovaatioympäristöjen ja seudullisiin väyliin tukeutuvien logististen alueiden osalta.
Liikennejärjestelmän painopiste on joukkoliikenteen kehittämisessä: raitiotielinjat, bussien runkolinjat, liityntäpysäköinti ja lähijuna näytetään kartalla. Kaupungin kasvua painotetaan tehokkaan joukkoliikenteen alueilla. Uusia liikenneväyliä tarvitaan lähinnä uudessa Hiedanrannassa, jossa on ennakoitu autoväylän ja lähijunaseisakkeiden tarve. Kaukajärven ja Alasjärven liittymän välillä on todettu kehätielle rinnakkaisen ajoneuvoliikenteen väylän tarve.
Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla esitellään tarkemmin tehokkaan täydennysrakentamisen alueita. Asuinalueista on tehty omat kortit, joissa esitetään niiden ominaispiirteitä ja kehitystä ja jotka ohjaavat tarkempaa suunnittelua.
Omat karttansa on viherympäristöstä ja vapaa-ajan palveluista, kulttuuriympäristön suojelusta, kestävästä vesitaloudesta ja ympäristöterveydestä johon kuuluu muun muassa hulevesien hallinta sekä yhdyskuntateknisestä huollosta.
Kaavatyön aikana on tuotettu erillisselvityksiä, jotka ovat myös nähtävänä. Muun muassa isojen liikenneväylien kattamista kansilla on tutkittu, teollisuus- ja työpaikka-alueita on selvitetty. Ympäristö- luonto- ja viherasioita on selvitetty, kulttuurihistoriaa ja arkeologiaa on käyty läpi. Uusimpana on valmistunut selvitys kantakaupungin järvenrantojen kaavatilanteesta.

Jo yleiskaavan luonnoksen valmisteluvaiheessa tarjottiin asukkaille runsaasti tilaisuuksia tutustua asiaan, koska yleiskaava koskee käytännössä kaikkia tamperelaisia. Tilaisuudet jatkuvat muun muassa yhdessä Asukas-Alvarien kanssa järjestetyllä keskustelutilaisuuksilla eri puolilla kaupunkia.
– Koillinen: to 25.8. klo 17:30–19:30, Leinolan koulun ruokala
– Etelä: ti 30.8. klo 17:30¬–19:30, Hatanpään koulun ruokala
– Kaakko: to 1.9. klo 17:30–19:30, Hervannan vapaa-aikakeskus ls 222
– Länsi: ke 7.9. klo 17:30–19:30, Lielahti -keskuksen monitoimitila Tuike
Tulossa on myös avoin seminaari, Yleiskaava-ilta, jossa esitellään kaavaluonnosta, kuullaan alustajien puheenvuoroja sekä keskustellaan yleiskaavoitukseen liittyvistä asioista.
Tilaisuus järjestetään Monitoimitalo 13:ssa (Satakunnankatu 13) torstaina 8.9.2016. Kaava-aineistoa koskeva näyttely on auki klo 16.00 alkaen ja paneelikeskustelu alkaa kello 17.30.
Luonnoksesta saaduille mielipiteille ja lausunnoille laaditaan vastineet, jotka viedään kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen linjattaviksi ja joiden pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi valtuustokauden aikana eli alkuvuoden 2017 aikana.

Tampereen viheralueiden tulevaisuudesta yleisötilaisuus

Tampereen viherverkon kehittämisestä pidetään yleisötilaisuus tiistaina 16. elokuuta klo 16.45–19 Galleria Nottbeckissä (Satakunnankatu 18, Finlayson, Media 54). Aiheina ovat kantakaupungin yleiskaavan 2040 virkistys- ja viherverkkoa koskevat tavoitteet, kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys sekä Tampereen kaupungin vihervuoden tapahtumat.
Kaupungin hankkeiden lisäksi kuullaan Tampereen yliopiston ajankohtaisesta viherverkon terveyshyötyjä koskevasta tutkimushankkeesta. Puheenvuorossa tuodaan esille viherverkon monet tehtävät virkistyksen, hyvinvoinnin, kaupunkikuvan ja ympäristönsuojelun kannalta. Lisäksi keskustellaan viherverkon kehittämistavoitteista tiivistyvässä kaupunkirakenteessa. Tilaisuuden alussa on kahvitarjoilu ja johdatus Galleria Nottbeckin näyttelyyn, joka käsittelee maiseman ja arkkitehtuurin suhdetta. Illan isäntinä ovat kaupungin viheralueista vastaavat toimijat.

Kantakaupungin yleiskaava 2040 linjaa Tampereen viherverkon tulevaisuutta. Pian nähtäville asetettavassa yleiskaavaluonnoksessa esitetään koko kaupungin kattava keskuspuistoverkosto, jota kehitetään yhtenäisenä sekä toiminnoiltaan ja luonnonoloiltaan monimuotoisena virkistys- ja viheralueena.
Tampereen kansallisen kaupunkipuiston tarveselvitys on valmistunut ja menossa kaupunginhallitukseen syyskuussa. Tarveselvityksessä on hahmoteltu aluerajausehdotus kansalliseksi kaupunkipuistoksi sekä tuotu esille Tampereen identiteetille keskeisiä teemoja.

Keskustelutilaisuus on osa Tampereen kaupungin järjestämiä valtakunnallisen vihervuoden tapahtumia. Myös Galleria Nottbeckissa esillä oleva näyttely ”Porraskiveltä puiden siimekseen” on vihervuoden hanke. Arkkitehtuurimuseon suunnittelema näyttely esittelee monipuolisesti rakennetun ympäristön ja maiseman onnistuneita yhteenliittymiä. Näyttely on esillä Galleria Nottbeckissa 19.8.2016 asti arkisin klo 13-18.

Luonnonsuojeluyhdistykset hakevat purkua Hervantajärven osayleiskaavaan

Tampereen ympäristönsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Pirkanmaan luonnonsuojelupiiri ovat tänään jättäneet korkeimmalle hallinto-oikeudelle hakemuksen Hervantajärven osayleiskaavaa koskevan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen purkamisesta. Yhdistykset ovat samalla pyytäneet korkeinta hallinto-oikeutta määräämään Hervantajärven osayleiskaavalle täytäntöönpanokiellon hallintolainkäyttölain 32 § ja 66 § mukaisesti asian oikeuskäsittelyn ajaksi.
Yhdistysten mielestä korkein hallinto-oikeus on tehnyt menettelyvirheen 24.3.2014 antamassaan päätöksessä, koska se ei ole käsitellyt korkeimman hallinto-oikeuden 20.11.2002 antamaa päätöstä koskien ennakkotapausta Hervantajärven liito-oravista. Lisäksi keväällä 2016 tehty uusi liito-oravaselvitys Hervantajärveltä kumoaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden päätöksissään antamat perustelut alueen käyttämisestä rakentamiseen. Lisäksi julkinen etu vaatii, että asemakaavoituksen osallistamismenettelyn ja raitiohankkeen onnistumisen takaamiseksi voimassa olevaa osayleiskaavaa koskeva päätös puretaan, sillä Hervantajärvellä ei voida yhdistää liito-oravan suojelua lainvoimaisessa osayleiskaavassa olevaan maankäyttötarkoitukseen.

 

Pin It on Pinterest