Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Venlantupa otti lapsista kopin – syyslomaviikko täyttyi yhteisistä touhuhetkistä

Venlantupa otti lapsista kopin – syyslomaviikko täyttyi yhteisistä touhuhetkistä

Kasper,7, teki askartelupäivänä puisia kylttejä kolvin avulla.

 

Hervannan Venlantuvan syyslomaviikko sujui ahkeraan tahtiin lasten päiväaktiviteettien parissa. Yhteislaulu on raikunut, pelaamista on harrastettu ja värikynät sauhunneet värityskirjojen sivuilla. Ideasta saadaan kiittää Venlantuvan emäntää ja Tampereen Hervantalaiset ry:n puheenjohtajaa Anja Nummelaa.
– Pari viikkoa sitten luettuani hoito-ongelmista sain idean, että Venlantupa voisi avata ovensa myös lapsille syyslomaviikolla, Nummela kertoo.
Yhteistyökumppaniksi Venlantupa on saanut Parasta Lapsille ry:n Tampereen osaston. Lastensuojelujärjestöllä on pitkä kokemus lasten kanssa toimimisesta muun muassa leiriaktiviteettien muodossa.
– Leirimme ovat tarkoitettu lapsille, jotka eivät muuten pääse sellaisille mukaan, kertoo Parasta Lapsille ry:n ohjaaja Pirjo Salmi.
Parasta Lapsille ry:n ohjaama päivätoiminta tuntuu kiinnostavan paikallisia.
– Hervannassa on nyt ensimmäistä kertaa tällaista lähiötoimintaa, Salmi kertoo.
Ohjatun touhuamisen lisäksi lapset ovat saaneet nauttia ilmaisen lounaan ja välipalan, jotta puhti ei loppuisi kesken. Lounaskustannuksiin on saatu apua Hervannan Tiedotusyhdistykseltä.
Nummelan mukaan moni mieltää Venlantuvan iäkkäiden ihmisten paikaksi. Hän haluaakin nyt korjata tätä käsitystä.
– Ei tämä [Venlatupa] ole mikään vanhusten paikka, vaan ovet ovat avoinna kaikille, Nummela kertoo.
Nuoremman ja vanhemman kävijäkunnan yhteistoiminnasta on molemminpuolinen hyöty:
– Kaikilla lapsille ei ole vaikkapa mummoa ja vanhuksista on kiva nähdä lapsia, ohjaaja Pirjo Salmi kiteyttää.
Ohjaajat ja Venlantuvan kävijät kertovat syyslomaviikon keskiviikon musiikkipäivän olleen suuri menestys – yhteislaulu raikui niin lasten kuin vanhempienkin suusta miltei kolme tuntia yhteen putkeen. Säestystä saatiin Venlan Veikeiden vetämänä huuliharpusta ja koskettimista. Lasten suosikkeja olivat myös vanhemman polven hyvin tuntemat klassikot “Pikku-Matin auto” ja ”Mikki Hiiri merihädässä”.
– Kumi puhjennut -kohta Pikku-Matin autossa sai aikaan mitä erikoisempia töräyksiä lasten suusta, kertoo laulupäivään osallistunut Venlantuvan kävijä Matti, 79.
Torstaina lapset saivat toteuttaa itseään taidepajassa. Hervantalainen Kasper,7, oli tehnyt puisia ovikylttejä kolvin avulla.
– Kolvin käyttö ekaa kertaa oli parasta, Kasper kertoo.
WC-kyltti pääsee omalle paikalleen kotiin, mutta Pojat-kyltti etsii kuulemma vielä paikkaansa.
Salmen mukaan lapset saavat askarrella oman päänsä mukaan.
– Mallia näytetään ja annetaan mahdollisuus tekoon, Salmi kertoo.
Vapaaehtoisten avulla pyörivän toiminnan voimavarana ovat ohjaajien omat taidot: Jokaiselta löytyy erilaisia taitoja ohjaamisen avuksi, vaikka varsinaisia taiteilijoita ei joukossa ole.
Perjantai oli täytetty runoilla ja tarinoilla. Venlantuvan vieraana oli runomummu Meri, joka luki lastenrunoja ja kertoi tarinoita. Päivän loppu vierähti lapsuusmuistojen parissa.
Vastaavanlaisen lastenviikon järjestämisesta ollaan Nummelan mukaan sovittu jo alustavasti kevään hiihtolomaviikolla.
Venlantupa on tänä vuonna saanut tilojensa käyttöasteen korkealle alivuokralaisten ja yksityisten vuokrausten ansiosta. Nummela on tästä mielissään.
– Meillä Tampereen Hervantalaiset ry:llä on jo kuusi vakituista alivuokralaista Venlantuvalla ja viikonloppuja varataan yksityisten ihmisten toimesta jo ensi kesäkuulle, Nummela kertoo.
Tilat venyvät Nummelan mukaan hyvinkin monipuoliseen toimintaan.
– Täällä ollaan itketty ja naurettu. Venlantupaa vuokrataan kaikkeen toimintaan nimiäisistä muistotilaisuuksiin, Nummela jatkaa.
Moni hervantalainen on pelännyt suositun Venlantuvan jatkuvuuden puolesta. Nummelan vastaus tähän pelkoon on selkeä ja jämäkkä.
– Venlantupa pysyy tässä niin kauan kuin minä elän, hän kertoo hymyillen.

 

Petri Markkanen

Järkyttävä tapaus Hervannassa – Mies putosi opiskelijatalon sisäpihalle

Järkyttävä tapaus Hervannassa – Mies putosi opiskelijatalon sisäpihalle

Mieshenkilö menehtyi Hervannan Karinkaaressa tiistaina pudotessaan kerrostalosta taloyhtiön sisäpihalle. Tapaus sattui kello 16 aikaan.

Sisä-Suomen poliisilaitos vahvistaa tapahtuneen. Poliisin mukaan mies menehtyi välittömästi.

Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Ossi Kaarion mukaan tapauksen käsittely jatkuu kuolemansyyntutkintana eikä asiassa ole rikosepäilyä.

Karinkaari on Toasin omistama kiinteistö Hervannassa.

Keskiviikkona tapahtumapaikalle kerrostalon sisäpihalle oli sytytetty muistokynttilöitä.

 

Petri Markkanen

 

Kuva: Toasin omistama opiskelijatalo Karinkaari sijaitsee osoitteessa Tumppi. Se on muutaman sadan metrin päässä Hervannan keskustasta. Pihalla oli keskiviikkona kynttilöitä.

Laskettelu jatkunee Hervannassa – Mustavuoren tilanne synkkä: ”Tämä rinneyhtiö ei jatka toimintaa”

Laskettelu jatkunee Hervannassa – Mustavuoren tilanne synkkä: ”Tämä rinneyhtiö ei jatka toimintaa”

Laskettelu Hervannassa todennäköisesti jatkuu ensi kaudella.
– Olemme tehneet Tampereen Rinteille tarjouksen Hervannan rinteiden rakennusten ja maan vuokrauksesta. Nyt odotamme heiltä vastausta, minkälaista ja minkäsuuruista tukea he tarvitsevat, että toiminta voisi jatkua, kertoo Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa-aika johtaja Lauri Savisaari.

Tampereen kaupunki on viime kauteen asti tukenut laskettelua noin 250 000 eurolla vuodessa. Rinnetoimintaa Hervannassa ja Mustavuoressa on pyörittänyt Tampereen Rinteet. Osapuolten välinen sopimus päättyi toukokuussa.
– Tahtotila on, että laskettelutoiminta Hervannassa jatkuu.

Savisaaren mukaan neuvotteluja on käyty vain Hervannan rinteistä.
– Molempien rinteiden tukemisen kustannustaso olisi kaupungille liian suuri. Näyttää siltä, että Hervannan rinteet pysyisivät auki.

Tampereen Rinteiden toimitusjohtaja Tiina Sironen kertoo, että yhtiö on saanut kaupungilta vuokraehdotuksen Hervannan rinteistä.
– Odotamme kuntoarviota kiinteistöistä, ennen kuin voimme tehdä vastatarjouksen. Kuntoarvion pitäisi tulla viimeistään ensi viikolla.

Sirosen mukaan yhtiö on halukas jatkamaan toimintaa Hervannassa ja avaamaan rinteet, kun kausi alkaa. Mustavuoressa yhtiö ei jatka.
– Meillä ei ole mahdollisuutta jatkaa Mustavuoressa ilman tukea. Maat ovat kaupungin omistuksessa, emmekä ole käyneet niistä neuvotteluja enää kevään jälkeen. Tämä rinneyhtiö ei jatka toimintaa Mustavuoressa.

Savisaaren mukaan kaupunki ei ole käynyt neuvotteluja muiden toimijoiden kanssa Mustavuoresta.
– Ei ole vielä käynyt, koska päättynyt sopimus edellyttää, että ensin neuvotellaan Tampereen Rinteiden kanssa, Savisaari sanoo.

 

Freija Metsähalme

 

Kuva: Hervannan laskettelurinne on suosittu paikka lapsiperheiden keskuudessa. Kuva on viime keväältä.

Mensan jäsen kertoo, miten älykkyys auttaa työelämässä

Mensan jäsen kertoo, miten älykkyys auttaa työelämässä

Lukonmäkeläisen Sanna Kiiverin älykkyysosamäärä on yli 130. Se tuli selväksi, kun Kiiveri osallistui vuonna 2011 Mensan testiin. Jäseneksi yhdistykseen pääsee, jos läpäisee noin tunnin kestävän testin.
– En tiedä tarkkaan, mikä älykkyysosamääräni on, mutta jos tulos on yli 130, pääsee Mensan jäseneksi.

Mensan jäsenyydestä oli Kiiverille yllättävä seuraus. Kiiveri nimittäin lähti aktiivisesti mukaan yhdistyksen toimintaan ja tapasi yhdistyksessä avopuolisonsa.
Kiiveri toimii aktiivisesti Mensassa Tampereella. Hän on muun muassa mukana järjestämässä Mensan testin Hervannan kirjastossa ensi perjantaina kello 17.30. Testi on maksullinen.
– Testin tekemiseen on rajattu aika. Tehtävät mittaavat loogista päättelykykyä.

Kiiverille itselleen älykkyydestä on ollut hyötyä työelämässä. Hän työskentelee ohjelmistofirma Digiassa palvelupäällikkönä.
– Älykkyys näkyy siinä, että olen nopea oppimaan. Se auttaa työssäni. Pystyn myös jäsentämään asiat loogisesti. Älykkyys antaa lisäksi tietynlaista päättelykykyä.

Lapsena älykkyys ei tullut erityisesti esiin.
– Pärjäsin koulussa ihan hyvin, mutta en ollut mitenkään poikkeuksellisen lahjakas. Matematiikka oli tosin melko helppoa.
Joskus älykkyys tuo eteen hassuja tilanteita.
– Välillä kun kerron tarinaa jollekin, hyppään yli joitakin kohtia, kun oletan, että kuulija on jo ymmärtänyt asian. Monet mensalaiset ovat kertoneet, että heillä käy usein näin.

Vapaa-ajallaan Kiiveri harrastaa Mensassa toimimisen lisäksi kiven hiontaa. Hän hioo korukiviä.
– Se on mukavaa vastapainoa työlle. Kivien hionta saa ajatukset ihan kokonaan muualle.

 

Mensan älykkyystesti Hervannan kirjaston lukusalissa pe 6.10. kello 17.30.

 

FAKTA: Mikä Mensa?
Mensa on kansainvälinen älykkyysjärjestö, jossa on noin 130 000 jäsentä ympäri maailmaa. Eniten jäseniä on Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.
Jäsenyyden ainoa edellytys on testitulos.
Suomen Mensa ry:n käyttämän älykkyystestin keskihajonta on 15. Jotta älykkyystestin tulos olisi parempi kuin 98 prosentilla väestöstä, tulee testissä saavutetun älykkyysosamäärän olla suurempi kuin 130.
Erilaiset älykyystestit eivät aina ole keskenään suoraan verrattavissa.
Suomen Mensa perustettiin vuonna 1966.
Sana mensa on latinaa. Se tarkoittaa pöytää, toisaalta sana mens tarkoittaa mieltä.
Lähde: www.mensa.fi

 

Freija Metsähalme

 

Kuva: Sanna Kiiveri on aktiivinen mensalainen. Hän tapasi avomiehensäkin mensan tapahtumassa. Kuva: Jouni Tomberg

Koululaiset työelämässä: ”Tästä näkee, että tykkääkö vai ei”

Koululaiset työelämässä: ”Tästä näkee, että tykkääkö vai ei”

Moni koululainen on parhaillaan tutustumassa työelämään eli TET-harjoittelussa. Hervannan Sanomat jututti kahta yhdeksäsluokkalaista, jotka ovat harjoittelussa Hervannassa.
Noora Hämäläinen käy Kaukajärven yläasteen yhdeksättä luokkaa. Hän meni TET-harjoitteluun Tampereen teknilliseen yliopiston pakkaus- ja materiaali puolelle.
– Olen tutustunut miten TUT labissa tehdään pienoismalleja, kertoo Noora.

Hän meni Tampereen teknilliselle yliopistolle TET-harjoitteluun, koska häntä suositeltiin sinne, koska hän on hyvä matikassa. Vaikeinta Nooran mielestä TET-harjoittelussa on ollut laskelmointi ja tietokoneohjelma, jolla tehdään pienoismalleja. Myös 3D-ajattelu on Nooran mielestä ollut haastavaa.
– Parasta työssä on ollut se, että tutustuu tähän alaan ja näkee, että tykkääkö vai ei.
Noora haluaisi isona olla lääkäri. Vapaa-ajalla hän näkee kavereita ja urheilee monipuolisesti. Hän pelaa jalkapalloa Ilveksessä.

Väinö Jussila käy Pohjois-Hervannan yläasteen yhdeksättä luokkaa. Hän meni TET-harjoitteluun K-Supermarket HerkkuDuoon. Siellä hän on asiakaspalvellut ja putsannut kaupan hyllyjä.
– Tulin juuri tänne tettiin, koska tämä oli ensimmäinen paikka, johon hain kaverini kanssa. Pääsimme tänne, Väinö kertoo.

Hänen mielestä TET-harjoittelussa oikeastaan mikään ei ole ollut vaikeaa.
– Parasta työssä on ollut asiakaspalvelu, vaikka sitä ei paljoa tule tehtyä. Minulta tullaan kysymään, missä joku tuote on ja sitten neuvon, jos osaan.
Väinö ei osaa vielä sanoa, mitä hän haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Vapaa-ajalla Väinö on kavereiden kanssa ulkona.

 

Amanda Aalto

Kirjoittaja on Hervannan Sanomien TET-harjoittelija.

 

 

Kuva 1: Noora Hämäläinen, 15, on tehnyt pahvista tietokoneohjelman avulla eurolavojen pienoismalleja TET-harjoittelussaan Tampereen teknillisellä yliopistolla.

 

 

Kuva 2: Väinö Jussila harjoittelee kaupassa.

Pin It on Pinterest