Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Järkyttävä tapaus Hervannassa – Mies putosi opiskelijatalon sisäpihalle

Järkyttävä tapaus Hervannassa – Mies putosi opiskelijatalon sisäpihalle

Mieshenkilö menehtyi Hervannan Karinkaaressa tiistaina pudotessaan kerrostalosta taloyhtiön sisäpihalle. Tapaus sattui kello 16 aikaan.

Sisä-Suomen poliisilaitos vahvistaa tapahtuneen. Poliisin mukaan mies menehtyi välittömästi.

Tutkinnanjohtaja rikoskomisario Ossi Kaarion mukaan tapauksen käsittely jatkuu kuolemansyyntutkintana eikä asiassa ole rikosepäilyä.

Karinkaari on Toasin omistama kiinteistö Hervannassa.

Keskiviikkona tapahtumapaikalle kerrostalon sisäpihalle oli sytytetty muistokynttilöitä.

 

Petri Markkanen

 

Kuva: Toasin omistama opiskelijatalo Karinkaari sijaitsee osoitteessa Tumppi. Se on muutaman sadan metrin päässä Hervannan keskustasta. Pihalla oli keskiviikkona kynttilöitä.

Laskettelu jatkunee Hervannassa – Mustavuoren tilanne synkkä: ”Tämä rinneyhtiö ei jatka toimintaa”

Laskettelu jatkunee Hervannassa – Mustavuoren tilanne synkkä: ”Tämä rinneyhtiö ei jatka toimintaa”

Laskettelu Hervannassa todennäköisesti jatkuu ensi kaudella.
– Olemme tehneet Tampereen Rinteille tarjouksen Hervannan rinteiden rakennusten ja maan vuokrauksesta. Nyt odotamme heiltä vastausta, minkälaista ja minkäsuuruista tukea he tarvitsevat, että toiminta voisi jatkua, kertoo Tampereen kaupungin kulttuuri ja vapaa-aika johtaja Lauri Savisaari.

Tampereen kaupunki on viime kauteen asti tukenut laskettelua noin 250 000 eurolla vuodessa. Rinnetoimintaa Hervannassa ja Mustavuoressa on pyörittänyt Tampereen Rinteet. Osapuolten välinen sopimus päättyi toukokuussa.
– Tahtotila on, että laskettelutoiminta Hervannassa jatkuu.

Savisaaren mukaan neuvotteluja on käyty vain Hervannan rinteistä.
– Molempien rinteiden tukemisen kustannustaso olisi kaupungille liian suuri. Näyttää siltä, että Hervannan rinteet pysyisivät auki.

Tampereen Rinteiden toimitusjohtaja Tiina Sironen kertoo, että yhtiö on saanut kaupungilta vuokraehdotuksen Hervannan rinteistä.
– Odotamme kuntoarviota kiinteistöistä, ennen kuin voimme tehdä vastatarjouksen. Kuntoarvion pitäisi tulla viimeistään ensi viikolla.

Sirosen mukaan yhtiö on halukas jatkamaan toimintaa Hervannassa ja avaamaan rinteet, kun kausi alkaa. Mustavuoressa yhtiö ei jatka.
– Meillä ei ole mahdollisuutta jatkaa Mustavuoressa ilman tukea. Maat ovat kaupungin omistuksessa, emmekä ole käyneet niistä neuvotteluja enää kevään jälkeen. Tämä rinneyhtiö ei jatka toimintaa Mustavuoressa.

Savisaaren mukaan kaupunki ei ole käynyt neuvotteluja muiden toimijoiden kanssa Mustavuoresta.
– Ei ole vielä käynyt, koska päättynyt sopimus edellyttää, että ensin neuvotellaan Tampereen Rinteiden kanssa, Savisaari sanoo.

 

Freija Metsähalme

 

Kuva: Hervannan laskettelurinne on suosittu paikka lapsiperheiden keskuudessa. Kuva on viime keväältä.

Mensan jäsen kertoo, miten älykkyys auttaa työelämässä

Mensan jäsen kertoo, miten älykkyys auttaa työelämässä

Lukonmäkeläisen Sanna Kiiverin älykkyysosamäärä on yli 130. Se tuli selväksi, kun Kiiveri osallistui vuonna 2011 Mensan testiin. Jäseneksi yhdistykseen pääsee, jos läpäisee noin tunnin kestävän testin.
– En tiedä tarkkaan, mikä älykkyysosamääräni on, mutta jos tulos on yli 130, pääsee Mensan jäseneksi.

Mensan jäsenyydestä oli Kiiverille yllättävä seuraus. Kiiveri nimittäin lähti aktiivisesti mukaan yhdistyksen toimintaan ja tapasi yhdistyksessä avopuolisonsa.
Kiiveri toimii aktiivisesti Mensassa Tampereella. Hän on muun muassa mukana järjestämässä Mensan testin Hervannan kirjastossa ensi perjantaina kello 17.30. Testi on maksullinen.
– Testin tekemiseen on rajattu aika. Tehtävät mittaavat loogista päättelykykyä.

Kiiverille itselleen älykkyydestä on ollut hyötyä työelämässä. Hän työskentelee ohjelmistofirma Digiassa palvelupäällikkönä.
– Älykkyys näkyy siinä, että olen nopea oppimaan. Se auttaa työssäni. Pystyn myös jäsentämään asiat loogisesti. Älykkyys antaa lisäksi tietynlaista päättelykykyä.

Lapsena älykkyys ei tullut erityisesti esiin.
– Pärjäsin koulussa ihan hyvin, mutta en ollut mitenkään poikkeuksellisen lahjakas. Matematiikka oli tosin melko helppoa.
Joskus älykkyys tuo eteen hassuja tilanteita.
– Välillä kun kerron tarinaa jollekin, hyppään yli joitakin kohtia, kun oletan, että kuulija on jo ymmärtänyt asian. Monet mensalaiset ovat kertoneet, että heillä käy usein näin.

Vapaa-ajallaan Kiiveri harrastaa Mensassa toimimisen lisäksi kiven hiontaa. Hän hioo korukiviä.
– Se on mukavaa vastapainoa työlle. Kivien hionta saa ajatukset ihan kokonaan muualle.

 

Mensan älykkyystesti Hervannan kirjaston lukusalissa pe 6.10. kello 17.30.

 

FAKTA: Mikä Mensa?
Mensa on kansainvälinen älykkyysjärjestö, jossa on noin 130 000 jäsentä ympäri maailmaa. Eniten jäseniä on Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.
Jäsenyyden ainoa edellytys on testitulos.
Suomen Mensa ry:n käyttämän älykkyystestin keskihajonta on 15. Jotta älykkyystestin tulos olisi parempi kuin 98 prosentilla väestöstä, tulee testissä saavutetun älykkyysosamäärän olla suurempi kuin 130.
Erilaiset älykyystestit eivät aina ole keskenään suoraan verrattavissa.
Suomen Mensa perustettiin vuonna 1966.
Sana mensa on latinaa. Se tarkoittaa pöytää, toisaalta sana mens tarkoittaa mieltä.
Lähde: www.mensa.fi

 

Freija Metsähalme

 

Kuva: Sanna Kiiveri on aktiivinen mensalainen. Hän tapasi avomiehensäkin mensan tapahtumassa. Kuva: Jouni Tomberg

Koululaiset työelämässä: ”Tästä näkee, että tykkääkö vai ei”

Koululaiset työelämässä: ”Tästä näkee, että tykkääkö vai ei”

Moni koululainen on parhaillaan tutustumassa työelämään eli TET-harjoittelussa. Hervannan Sanomat jututti kahta yhdeksäsluokkalaista, jotka ovat harjoittelussa Hervannassa.
Noora Hämäläinen käy Kaukajärven yläasteen yhdeksättä luokkaa. Hän meni TET-harjoitteluun Tampereen teknilliseen yliopiston pakkaus- ja materiaali puolelle.
– Olen tutustunut miten TUT labissa tehdään pienoismalleja, kertoo Noora.

Hän meni Tampereen teknilliselle yliopistolle TET-harjoitteluun, koska häntä suositeltiin sinne, koska hän on hyvä matikassa. Vaikeinta Nooran mielestä TET-harjoittelussa on ollut laskelmointi ja tietokoneohjelma, jolla tehdään pienoismalleja. Myös 3D-ajattelu on Nooran mielestä ollut haastavaa.
– Parasta työssä on ollut se, että tutustuu tähän alaan ja näkee, että tykkääkö vai ei.
Noora haluaisi isona olla lääkäri. Vapaa-ajalla hän näkee kavereita ja urheilee monipuolisesti. Hän pelaa jalkapalloa Ilveksessä.

Väinö Jussila käy Pohjois-Hervannan yläasteen yhdeksättä luokkaa. Hän meni TET-harjoitteluun K-Supermarket HerkkuDuoon. Siellä hän on asiakaspalvellut ja putsannut kaupan hyllyjä.
– Tulin juuri tänne tettiin, koska tämä oli ensimmäinen paikka, johon hain kaverini kanssa. Pääsimme tänne, Väinö kertoo.

Hänen mielestä TET-harjoittelussa oikeastaan mikään ei ole ollut vaikeaa.
– Parasta työssä on ollut asiakaspalvelu, vaikka sitä ei paljoa tule tehtyä. Minulta tullaan kysymään, missä joku tuote on ja sitten neuvon, jos osaan.
Väinö ei osaa vielä sanoa, mitä hän haluaisi tehdä tulevaisuudessa. Vapaa-ajalla Väinö on kavereiden kanssa ulkona.

 

Amanda Aalto

Kirjoittaja on Hervannan Sanomien TET-harjoittelija.

 

 

Kuva 1: Noora Hämäläinen, 15, on tehnyt pahvista tietokoneohjelman avulla eurolavojen pienoismalleja TET-harjoittelussaan Tampereen teknillisellä yliopistolla.

 

 

Kuva 2: Väinö Jussila harjoittelee kaupassa.

Annica, 28, lähti töihin hedelmäfarmille Australiaan

Annica, 28, lähti töihin hedelmäfarmille Australiaan

Hervannasta kotoisin oleva Annica Sällylä, 28, laittoi vuosi sitten elämänsä uusiksi.
– Myin yritykseni ja lähdin sisareni kanssa maailmanympärysmatkalle, Annica kertoo.
– Halusin irtioton kaikesta ja pitää välivuoden. Meillä oli lähtiessä vain menolippu, sillä halusimme pitää kaikki suunnitelmat avoinna ja vaihtaa paikkaa sitä mukaa kuin siltä tuntui, hän perustelee.

Rohkea nuori nainen on ennenkin tehnyt radikaaleja päätöksiä. 15-vuotiaana hän lähti yksin vuodeksi Amerikkaan vaihto-oppilaaksi. 19-vuotiaana hän vietti vuoden armeijassa kansainvälisissä valmiusjoukoissa.
Armeijan jälkeen Annica lähti lomareissulle Lappiin, mutta jäikin sinne pidemmäksi aikaa.
– Minun piti lähteä Leville viikoksi, mutta jäinkin sinne lähes kymmeneksi vuodeksi, Annica nauraa.

Hän nimittäin tapasi siellä silloisen poikaystävänsä ja perusti Keminmaalle vuonna 2011 tanssikoulun. Annica oli harrastanut tanssia koko ikänsä.
Silloisesta poikaystävästä hän on jo eronnut, mutta jäi pitämään tanssikouluaan Lappiin kunnes reilu vuosi sitten teki liiketoimintakaupat, möi omaisuutensa ja lähti reissuun.

Maailmanympärysmatkallaan Annica ja hänen sisarensa Anette päätyivät työskentelemään lähes vuoden ajaksi Australiaan hedelmäfarmeille.

Alle 30-vuotiaat ulkomaalaiset voivat hakea Autraliaan vuoden kestävää work & holiday -viisumia, joka oikeuttaa matkustamisen lisäksi työnteon. Mikäli maassa haluaa viettää toisen vuoden, on sitä vastaan tehtävä ensimmäisen vuoden aikana vähintään 88 farmityöpäivää saadakseen jatkoa viisumille.
– Monet reppureissaajat työskentelevät farmeilla saadakseen toisen vuoden viisumin. Me olimme töissä useilla farmeilla. Poimimme muun muassa mangoja, limejä, litsejä ja passionhedelmiä.
– Työ oli aika raskasta. Työt alkoivat seitsemältä aamulla ja loppuivat viiden–kuuden aikaan illalla.

Annica kertoo, että töitä oli viitenä–kuutena päivän viikossa. Lisähaastetta fyysiseen työhön toi keskipäivän yli 35 asteen kuumuus.
– Meillä kävi hyvä tuuri, että ne farmit, joilla olimme, kohtelivat meitä hyvin. Kaikissa paikoissa näin ei ollut. Jotkut farmarit käyttivät hyväkseen sitä, että reppureissaajien on kerättävä farmipäivät täyteen. Työmäärät saattoivat olla kohtuuttomia tai elinolot huonoja.

Annica kertoo, että he saivat useimmilla farmeilla tuntipalkkaa. Silloin työmäärä pysyi kohtuullisena palkkaan suhteutettuna.
– Yhdessä paikassa keräsimme limejä ja palkka määräytyi kerättyjen kopallisten mukaan. Se oli stressavaa. Hedelmiä piti kerätä juosten, että sai edes minimipalkkaa. Yritimme kaksi viikkoa parhaamme, mutta totesimme, että taisi farmarilla olla vähän liian suuret odotukset lähes tyhjiin limepuskiin nähden.
Myös myrkyllisiä eläimiä piti varoa.
– Kerätessä piti ottaa huomioon, ettei puihin voinut suinpäin rynnätä kiireessä. Myrkylliset käärmeet ja hämähäkit viihtyivät puiden oksilla. Isoin farmitöissä näkemäni käärme oli nelimetrinen python. Se oli ihan jalkojeni juuressa.
Annica kertoo, että yleensä farmeilla vastaanotto oli kuitenkin lämmin. Useimmilla farmeilla isäntäväki tuli läheiseksi.
– Olimme kuulleet kauhujuttuja, millaista farmeilla voi olla. Olimme varautuneet huonoon kohteluun. Oli upeaa, kun kohtelu olikin hyvää. Osassa paikoista tuntui kuin olisimme olleet perheenjäseniä.

Vuosi Australiassa oli Annican mukaan hänen elämänsä hienoimpia.
– Parasta oli vapaus, upea luonto ja uusien ihmisten tapaaminen. Reissussa olen oppinut paljon itsestäni.
Annica palasi tänä kesänä Suomeen. Hän vietti kesän Hervannassa. Syyskuussa Annica pakkasi laukkunsa jälleen ja suuntasi siskonsa kanssa toiseksi vuodeksi Australiaan. Nyt hän on parhaillaan Australiassa.
– Haluan kannustaa muitakin matkustamaan ja toteuttamaan unelmiaan.

 

Matkareitti
Hervannasta kotoisin oleva Annica Sällylä lähti siskonsa Aneten kanssa maailmanympärysmatkalle vuonna 2016.
Heidän reittinsä oli: Helsinki – Los Angeles – Las Vegas- Grand Canyon – San Fransisco – Hawaii –
Australia (Brisbane – Cairns).
Autraliasta Anette-sisko lensi takaisin Suomeen, mutta Annica jäi reissaamaan poikaystävänsä kanssa Aasiaan. Hän kävi vielä Indosiassa ja Hong Kongissa ennen lentoa Helsinkiin.
Takaisin Suomeen hän tuli tänä kesänä.
Syyskuussa Annica lähti uudestaan reissuun. Sisko Anette lähtee lokakuussa perässä. Tällä kertaa tarkoitus on keskittyä Australian kiertämiseen. Tarkoitus olisi palata ensi vuonna Uuden-seelannin ja Amerikan kautta takaisin Suomeen.
Maailmanympärysmatkaa voi seurata Instagramissa: @keskikennosto

 

Freija Metsähalme

Kuvat: Annica Sällylän kotialbumi

 

Kuva1: Annica Sällylä oli farmitöissä passionhedelmäfarmilla. Aamupäivä kului hedelmiä poimiessa ja iltapäivät pakatessa hedelmiä laatikoihin. – Farmin omistajista tuli todella hyviä ystäviä ja meitä kohdeltiin kuin perheenjäseniä, Annica kertoo.

 

 

Kuva2: Annica oli töissä siskonsa Aneten  kanssa myös laivalla apulaisena. Palkaksi he saivat sukeltaa kauniilla koralliriutoilla.

 

 

Kuva 3: Töiden ohessa ehti välillä ottaa myös lunkisti.

 

 

Kuva4: Asuinpaikan lähellä oli vesiputous.

Pin It on Pinterest