Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Juhlaseminaarissa visioitiin tulevaa

Hervanta tänään ja huomenna -juhlaseminaari kokosi 4.9. väkeä Hermiaan kuulemaan, millaisia tulevaisuuden visioita juhlapuhujat Hervannalle maalaisivat. Varsin paljon puheenvuoroissa keskityttiin myös menneiden muisteluun.
Avauspuheenvuoron sai tilaisuuden järjestäneen Hervannan tiedotusyhdistyksen puheenjohtaja Olli Kultalahti.

Pormestari Anna-Kaisa Ikosen puheenvuorossa muistettiin myös Hervannan historiaa.
– Hervantaan on aina liittynyt tulevaisuuden näkökulma, jo kaupunginosan arkkitehtuurikilpailusta alkaen, Ikonen totesi.
– Hervanta on ollut edelläkävijä muuhun Tampereeseen nähden myös muun muassa korkean rakentamisen suhteen.
Pormestarin puheenvuorossa yleisöä kiinnosti erityisesti pohdinta tulevaisuuden kaupunkimallista.
Ikonen julkisti tilaisuudessa kaupungin lahjan juhlivalle Hervannalle: Syystalven pimeillä Hervantaan on luvassa omat valoviikot.

Asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen kiitteli Hervantaa sen monipuolisuudesta ja kansainvälisyydestä. Viitanen esitteli omat lähiöteesinsä ja pohti, kuinka viisi näkökulmaa toteutuvat Hervannassa.
– Jotta Hervanta pysyy kehittyvänä ja elävänä lähiönä, on palvelut turvattava ja kohtuuhintaisia asuntoja on oltava saatavilla. Asuinalueiden eriarvoistuminen pitää estää ja viihtyisyydestä huolehtia, että lähiö pysyy turvallisena, kaikkien lähiönä. Älykkäiden teknologioiden käyttöönotto mahdollistaa tulevaisuuden lähiön.
Yleisöä kiinnosti ministerin kanta siihen, kuinka Hervannan kehitykseen vaikuttaa palvelujen raju karsinta.
– Ei ole mitään yksittäistä syytä siihen, miksi juuri Hervannasta on lähtenyt niin paljon palveluja, Viitanen toteaa.
– Keskittäminen on näkynyt erityisesti täällä. Nyt on tärkeää seurata uutta tilannetta ja kuunnella ihmisiä, jotta palvelut saadaan toimiviksi.

Tekniikan tohtori Yrjö Neuvo visioi digikumouksen jatkumisen vievän Hervantaa edelleen eteenpäin. Neuvo oli juhlapuhujana myös vuoden 1993 Hervannan 20-vuotisjuhlaseminaarissa.
– Monet silloisista ennustuksista ovat nyt käyneet toteen. Mikroelektroniikan suorituskyky on kasvanut kymmentuhatkertaiseksi ja kännykkä on valloittanut maailman.
Neuvo uskoo laitteiden suorituskyvyn parantuvan edelleen.
– Myös langattomuus jatkaa voittokulkuaan.
Digikumouksen etenemisestä löytynee ratkaisuja globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutos ja köyhyys.
– Digikumous mullistaa myös fyysistä maailmaa, koneita ja laitteita. Erityisesti konetekniikan ja tietotekniikan yhteistyöhön tulisi panostaa, kuten myös tutkimukseen ja sen hyödyntämiseen. Hermian perustaminen oli aikanaan iso juttu. Mitä saman suuruista voisimme tehdä nyt?

Jukka Lintusaari TTY:ltä kertoi omalla vuorollaan Hervannan roolista älyliikenteen kehittämisessä. Tampere on ollut älyliikenteen edelläkävijä.
– Yksi maailman ensimmäisistä älyliikenneratkaisuista syntyi Tampereella. Se oli Mata Hari, maailman ensimmäinen lentokoneen musta laatikko, joka kehitettiin vuonna 1942 Veijo Hietalan johdolla, Lintusaari kertoo.
Kuten Neuvokin, myös Lintusaari korosti poikkitieteellisen yhteistyön tärkeyttä.
– Pitää myös olla uskoa tehdä pitkäjänteistä työtä.
Älyliikenteen kehittyminen tuo sekä autoon että infrastruktuuriin yhä enemmän palveluja.
Kaisa Muhonen

Juhliva Hervanta sai Tampereen kaupungin lahjana tytärkaupungin pienet valoviikot

– Hervanta on ollut koko Tampereelle asumisen, koulutuksen ja rakentamisen luova kehitysalusta. 1960-luvun kaupunginvaltuutetut olivat kauaskatseisia päättäessään kaupungin suuresta investoinnista, Hervannasta, sanoi pormestari Anna-Kaisa Ikonen Hervanta 40 vuotta -juhlaseminaarissa 4.9.2013.

Hervannan rakentamisesta päätettiin vuonna 1966. Teknillinen yliopisto aloitti vuonna 1973, jolloin myös ensimmäiset asukkaat muuttivat Orivedenkadulle. Nykyisin Hervannassa asuu hieman alle 25 000 asukasta, työpaikkoja on noin 10 000. Hervanta on Tampereen seudun kansainvälisin keskittymä, jossa asuu tai työskentelee liki 100 kansallisuuden edustajaa.

– Hervannan tulevaisuus on nykyisinkin keskeinen osa Tampereen kaupungin tulevaisuutta. Hervannan merkitys alueellisena keskittymänä kasvaa, koska alueella on paljon asukkaita, hyväkuntoinen rakennuskanta, paljon nykyaikaisia yrityksiä, tuotekehitystä ja tutkimusta, nuoria asukkaita, kaikkien asteiden oppilaitoksia, innovatiivinen maine, kansainvälisyyttä ja kasvunvaraa. Hervantalaiset ovat edelläkävijöitä, sanoo pormestari Ikonen.

Isäntäkaupungin lahjana pormestari toi Hervannalle juhlavuoden jouluksi pienet tytärvaloviikot.

– Paras lahja lämmittää mieltä, tuo valoa arjen harmauteen, sitä on mieleistä esitellä ja ihailla toistamiseen. Jo tulevana marras-joulukuun aikana tänne Hervannan keskustaan tuodaan Tampereen kaupungin lahjana pimeän ajan ja joulun ajaksi pienet tytärvaloviikot, lupasi pormestari Anna-Kaisa Ikonen.

– Teknillinen yliopisto, Hermia, VTT ja yritykset ovat Suomessakin alan terävintä kärkeä. Hervannan kehitystä on tukenut merkittävästi hervantalaisten oma aktiivisuus, oman alueen kehitystä on seurattu ja kehittämisestä on oltu aloitteellisia. Seurauksena on ollut muun muassa kaksi valtavaa lähiön kehittämisprojektia, Elävä Hervanta oli osa valtakunnallista lähiökehityshanketta ja EU-projekti toi alueelle yhteisöhankkeita, yrityksiä, työpaikkoja, pormestari sanoo.

Hervanta oli keskeinen alue kun kaupunki kasvoi voimakkaasti 1970-luvulla. kahdeksassa vuodessa Hervantaan muutti 17 000 asukasta. Hervantalaiset ovat olleet mukaan monissa kehityshankkeissa, näkyvimpiä ovat jätteiden lajittelu ja toisena Tampereelle tulleiden kiintiöpakolaisten vastaanotto. Molemmissa 25 000 asukkaan tytärkaupunki on ollut hienona esimerkkinä koko Suomelle.

”Hervanta on Tamperetta nykyaikaisempi”

”Hervanta on Tamperetta nykyaikaisempi”

MikkoPormestarin erityisavustaja, tietokirjailija Mikko Närhi on tuttu hervantalaisille entisenä Hervannan Sanomien päätoimittajana ja monille muillekin Hervanta-tuntijana.
– Suunnilleen kerran viikossa minulta kysytään jotain Hervantaa koskevaa, Närhi kertoo.
– Tänä vuonna on kysytty muun muassa, miksi Hervannassa eivät mene kolmiot kaupaksi. Tokihan minä vastaan.
Nykyiseen toimeensa pormestarin erityisavustajana Närhi kertoo vieneensä mukanaan Hervannassa oppimastaan ainakin julkisuuden hallinnan.

Kun Närhi muutti Hervantaan 1970-luvun lopulla, hän tunsi jo aluetta työnsä puolesta.
– Olin nuorisotyössä ja pian myös aktiivisesti hervantalaisessa järjestötoiminnassa mukana, Närhi muistelee.
– Vuonna 1985 minua pyydettiin Hervannan Sanomien päätoimittajaksi. Ilmeisesti Hervannasta tehdyt kirjoitukseni olivat kiinnittäneet huomiota.
80-luvun puolivälissä Hervanta kiinnosti valtakunnallisestikin.
– Meitä seurattiin tarkkaan. Hyviä ja huonoja puolia mallikaupungin idealla toteutetusta Hervannasta nousi vähän väliä uutisotsikoihin.

Päätoimittajavuosiltaan Närhelle on jäänyt erityisesti mieleen aktiivinen toiminta Hervannan kehittämiseksi.
– Esimerkiksi Hannu Salonen ja Tapio Tamminiemi sekä monet muutkin tekivät kovasti työtä Hervannan hyväksi.
20 vuotta sitten, Hervannan juhlavuonna, ilmestyi Närhen kirjoittama kirja Hervanta – Vuorenpeikkojen maa. Eräs kirjan syntyyn vaikuttaneista vanhoista hervantalaisista oli Matinlahden Oskari.
– Oskari tuli sitten nimeksi myös vanhimmalle pojallemme, Närhi kertoo.
– Poika kirjoitti viime keväänä ylioppilaaksi – tietysti Hervannan lukiosta, joka tosin nyt on nimeltään Teknillinen lukio.

Ensimmäisen 10 vuoden aikana Hervantaan oli muuttanut noin 17 000 asukasta.
– Nykyisin tällaiseen hankkeeseen ei enää ryhdyttäisi eikä pystyttäisi, Närhi arvelee.
– Esimerkiksi kaavoitus vie niin paljon aikaa, ettei vastaava rakentaminen onnistuisi.
Hervannan tulevaisuudessa Närhi uskoo vielä tapahtuvan lisää huimaa kasvua ja kehitystä.
– Hervanta on Tamperetta nykyaikaisempi. Tampereen keskusta on hallinnollinen keskus, mutta Hervannalla on kaikki edellytykset olla dynaaminen, Tampereen seudun osaamisen keskus.

Tulevaisuudenvisio perustuu Hervannan historialle ja maantieteelliselle sijainnille.
– Ympäristökunnat ovat kasvaneet historiallisesti, vähän kerrallaan. Hervanta sen sijaan suunniteltiin alusta asti kasvun varaan ja se on ollut nopeaa, Närhi toteaa.
– Tästä johtuen Hervannasta puuttuu pienten kuntien sisäänpäinlämpiävyys. Monessa paikassa olet muualta tullut vielä vuosien jälkeenkin, mutta Hervantaan muuttaneet ovat kuin kotonaan muutamassa viikossa.
VTT, Hermia, Teknillinen yliopisto ja Teknillinen lukio ovat edelleen hyvä kasvualusta teknologian kehitykselle ja työpaikoille.
– Teollisuuden työpaikkoja on lähtenyt Suomesta paljon. Hervanta olisi hyvä paikka kehittää uutta osaamista, joka perustuu älykkääseen valmistukseen, ekologisuuteen ja tehokkuuteen.

Hervantalaiset ovat viime vuosina joutuneet olemaan huolissaan palvelujen katoamisesta. Mikä on tytärkaupungin asema Anna-Kaisa Ikosen pormestarikauden Hervannassa?
– Asema on edelleen hyvä. Palvelujen keskittäminen on taloudellinen pakko, jotta laatu pysyy hyvänä. Pitää myös ottaa huomioon, ettei Hervanta ole enää sellainen satelliitti kuin syntyvuosinaan. Julkinen liikenne palvelee huomattavasti useammilla vuoroilla ja tehokkaammin, ratikka tuo tullessaan superyhteyden, joka lyhentää välimatkaa entisestään. Keskustan palvelut eivät ole niin kaukana Hervannasta kuin ne olivat 40 vuotta sitten.
Hervannan sijainti ja hyvät kulkuyhteydet onkin toinen seikka, joka saa Närhen ennustamaan Hervannalle kasvua tulevaisuudessa.
– Tampereen luonnollinen kasvusuunta on etelään. Hervannan merkitys vain korostuu kaupungin laajetessa.

40 vuotta on lyhyt aika kaupunginosan historiassa, mutta paljon on ehtinyt silti tapahtua. Onko 40-vuotiaassa Hervannassa jotain yllättävää?
– Tampereen kaupunkiseudun kehittämisessä Hervannasta on tullut keskeisempi kuin osasin kuvitella parikymmentä vuotta sitten, Närhi toteaa.
– TTY:n ja Hermian laajentuminen oli aivan odotettavissa, samoin väestömäärän ja ikärakenteen kehittyminen. Pieni myönteinen yllätys on ollut kansainvälisyyden korkea aste, joka osaltaan kertoo siitä, kuinka helppoa on tulla hervantalaiseksi.

Kaisa Muhonen

”Löytyisikö alueelle jotain hyvää käyttöä?”

Parikymmentä vuotta Tampereen kaupungilla työskennellyt järjestelypäällikkö Paavo Korhonen on mies, jota hervantalaiset voivat kiittää siitä, että Tampereen tytärkaupunki on sillä paikalla kuin on.
– Olinhan minä yksi niistä henkilöistä, jotka myötävaikuttivat Hervannan syntyyn, Korhonen itse toteaa vaatimattomasti.

Kaupunginkansliaan töihin Korhonen tuli marraskuussa 1958. Alle vuoden määräaikainen pesti johti kahdenkymmenen vuoden uraan, jonka aikana ehti tapahtua paljon.
– Hervanta oli oikeastaan suurin yksittäinen asia, jonka parissa työskentelin, Korhonen toteaa.
– Kyse oli ainutlaatuisesta ja valtakunnallisestikin merkittävästä tehtävästä.

60-luvun alkupuolella Korhonen oli odotellut pääsyä kaupunginjohtajan puheille ja tutkinut seinällä olevia karttoja.
– Toisessa näkyi maanomistus ja toisessa pinnanmuodostus, Korhonen kertoo.
Kaupunginjohtaja Erkki Lindfors oli tullut huoneestaan ja kysäissyt, mitä mies tuumaili.
– Vastasin hänelle, että ”oletko huomannut, kuinka suuret alueet kaupunki omistaa kaakossa? Eikös niille löytyisi jotain hyvää käyttöä?”
Hervannan aika koitti vasta myöhemmin, mutta ajatus oli laitettu itämään kummankin miehen päässä.

Tuolloin nykyisen Hervannan alue ei vielä ollut yhtenäisesti kaupungin omistama, vaan sen poikki kulki yksi yksityinen tila, jota kaupunki oli jo aiemmin yrittänyt ostaa. Korhonen oli mukana silloinkin, kun maa-alue lopulta myytiin kaupungille.
– Yhtenäinen maanomistus tarjosi kaupungille edellytykset rationalisoituun rakentamiseen. Mutta perimmäinen syy Hervantaan syntyyn oli kuitenkin Oulun yliopistoalueen suunnittelun epäkohdissa.

Oulun ongelmat johtivat siihen, että opetusministeriöstä tuli kehotus tiedeneuvostolle selvittää Tampereen, Jyväskylän, Kuopion ja Joensuun korkeakoulujen tulevaisuutta varten tehtyjen tilavarausten tarkoituksenmukaisuus ja riittävyys.
– Kun tehtävä siirtyi rakennushallituksen hoidettavaksi, sillä oli jo kiire, Korhonen muistelee.
– Soitto Tampereelle tuli heinäkuussa 1965 ja asian oli oltava esittelyssä elokuun loppuun mennessä.

Korhonen oli valmistautunut kesälomalle lähtöön, kun hän sai tehtävän pöydälleen. Oli löydettävä 100 + 100 hehtaarin alue kaupungin omistamaa maata ja sille vielä samansuuruinen vara-alue, jonka oli oltava rakentamiskelpoista ja sopivien liikenneyhteyksien tavoitettavissa. Aikaa annettiin yksi viikko.
– Vaihtoehtoja ei ollut kovin monta, Korhonen toteaa.
– Kaavoittajien ja kunnallistekniikan johtajien kanssa pidettiin sitten useita palavereita ja saavutettiin yksimielisyys siitä, että Hervannan alue on meille asetetuin edellytyksin ainoa mahdollinen.

Päätös alueen paikasta syntyi siis nopeasti. Tulevina kuukausina kampusalueen ajatus väistyi kokonaisen tytärkaupungin idean tieltä ja vuonna 1967 julistettiin arkkitehtuurikilpailu Hervannan alueen kaavallisesta perusideasta.
– Oli kolmenlaista vaihtoehtoa siitä, mihin Hervannan keskusta sijoittuisi. Useimmissa kilpailuun tulleista ehdotuksista se oli sijoitettu lähemmäs Tampereen keskustaa, Lukonmäen–Finninmäen alueille, Korhonen kertoo.
Voittajaksi valittiin kuitenkin professori Aarne Ruusuvuoren ehdotus, johon perustuen Hervannan päälinjat on vedetty.
Ennen kaupunginosan syntyä edessä oli vielä Hervanta-sota, sillä Ylioppilaskunta olisi halunnut raivata korkeakouluille tilat Tampereen keskustasta.
Lopulta teknillinen korkeakoulu sijoittui Hervantaan, yliopiston jäädessä keskustaan.

Korhonen on tyytyväinen siihen, kuinka Hervanta rakentui.
– Kaupunkia kannattaisi suunnitella ja rakentaa suurempina yksiköinä, kuten Hervannan kanssa tehtiin, Korhonen pohtii.
– Hervannan kokoisen tytärkaupungin rakennuttaminen oli taloudellinen ja järkevä ratkaisu. Hervanta on syntynyt ja laajentunut johdonmukaisesti. Korkeakoulun ympäristö antaa loistavat edellytykset teknologian alan pienyrityksille ja etäisyys Tampereen keskustaan on lopultakin pieni.

Kaisa Muhonen

Ehostamalla entistä paremmaksi

Ehostamalla entistä paremmaksi

Olen yhtä vanha kuin Hervanta. Juhlin siis tänään 40-vuotissyntymäpäiviäni. Kuten kaupunginosakin, paikoin kaipaisin vähän uutta maalia pintaan.
Niinpä varasin juhlan kunniaksi ajan Vuoreksen puistokadulla sijaitsevaan Hius- ja kauneuskulma Bellissimoon vauriokartoitusta ja restaurointia varten.

Onko mitään enää tehtävissä, kun nuoruus jää taakse ja keski-ikä alkaa?
– Paljonkin, vakuuttaa Bellissimon ystävällinen kosmetologi Leila Sadic.
– Ei neljäkymmentä nyt vielä tarkoita vanhenemista!
Tunnen heti pitäväni Leilasta ja luottavani kauneudenhoitoni täysin hänen käsiinsä.

Olen varannut Täydellisen kasvohoidon, joka alkaa ihoanalyysillä. Nyt jännittää, sillä en ole käynyt kosmetologilla seitsemään vuoteen. Saankohan moitteita?
– Tärkeintä on kotihoito, eli ennaltaehkäisy, Leila sanoo.
– Kun muistaa puhdistaa ja kosteuttaa ihon aamuin illoin, ja käyttää silmänympärysvoidetta, niin sillä pääsee pitkälle.
Hyvä, nämä olen muistanut. Mutta sitten Leila muistuttaa kaulasta:
– Kaikki tuotteet pitää viedä myös kaulalle ja decolteen alueelle, kaula usein paljastaa ihmisen iän.
En ole ikinä hoitanut kaulani ihoa. Nyt siis peli on menetetty, saan kalkkunankaulan ja näytän kamalalta viisikymppisilläni.
Leila kuitenkin vakuuttaa, että analyysin perusteella kaulani on ihan hyvässä kunnossa laiminlyönnistäni huolimatta. Vähän pintakuivuutta havaitaan, joten minun on syytä siirtyä rasvaisempiin hoitotuotteisiin.
En myöskään saa unohtaa aurinkosuojavoidetta, se estää maksaläikkien syntymisen.

Leila aloittaa hoidon puhdistamalla ja kuorimalla kasvot ja kaulan, ja sen jälkeen pääsen elämäni ensimmäiseen ultraäänipuhdistukseen.
Se ei tunnu miltään. Voiko tämä tehota? Leila vakuuttaa, että kyllä tehoaa, jopa nenän pieniin mustapäihin.

Seuraavaksi saan lämpimät kääreet kasvoilleni, jonka jälkeen ihon tukokset puhdistetaan mekaanisesti. Se kirpaisee hieman, mutta kestän kuin ainakin nainen parhaassa iässä.
– Saanko muotoilla kulmasi, Leila tiedustelee
– Ilmeesi on vähän surumielinen, kun kulmat kaartuvat alaspäin
Myönnyn ilman muuta, haluan toki näyttää iloiselta.

Sen jälkeen on tiedossa hoidon miellyttävin osuus, kollageenia sisältävä ampulli ja ihana hieronta. Lopuksi laitetaan vielä kosteuttava naamio, joka tuoksuu mukavasti omenalta, sekä hoitovoiteet.
Koko hoitoon on mennyt puolitoista tuntia, ja tunnen itseni ihanan rentoutuneeksi. Saan kotiin mukaan hoito-ohjeet ja tuotesuositukset, joita aion noudattaa pilkulleen.
Kasvohoito suositellaan tehtäväksi kaksi kertaa vuodessa, mikä kuulostaa mielestäni varsin kohtuulliselta ja toteutettavissa olevalta suunnitelmalta.

Seuraavana aamuna ihmettelen peilikuvaani. Siitä näkyy sileä ja pehmeä iho, silmänympäryksen ihon pienet juonteet ovat kadonneet jonnekin. Uudet kulmani saavat ilmeeni näyttämään virkeämmältä.
Mahtavaa, ehkä neljäkymmentä on tosiaan uusi kolmekymmentä!

Tähtitalvikki Poikajärvi

IMG_4328

Pin It on Pinterest