Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Mensan jäsen kertoo, miten älykkyys auttaa työelämässä

Mensan jäsen kertoo, miten älykkyys auttaa työelämässä

Lukonmäkeläisen Sanna Kiiverin älykkyysosamäärä on yli 130. Se tuli selväksi, kun Kiiveri osallistui vuonna 2011 Mensan testiin. Jäseneksi yhdistykseen pääsee, jos läpäisee noin tunnin kestävän testin.
– En tiedä tarkkaan, mikä älykkyysosamääräni on, mutta jos tulos on yli 130, pääsee Mensan jäseneksi.

Mensan jäsenyydestä oli Kiiverille yllättävä seuraus. Kiiveri nimittäin lähti aktiivisesti mukaan yhdistyksen toimintaan ja tapasi yhdistyksessä avopuolisonsa.
Kiiveri toimii aktiivisesti Mensassa Tampereella. Hän on muun muassa mukana järjestämässä Mensan testin Hervannan kirjastossa ensi perjantaina kello 17.30. Testi on maksullinen.
– Testin tekemiseen on rajattu aika. Tehtävät mittaavat loogista päättelykykyä.

Kiiverille itselleen älykkyydestä on ollut hyötyä työelämässä. Hän työskentelee ohjelmistofirma Digiassa palvelupäällikkönä.
– Älykkyys näkyy siinä, että olen nopea oppimaan. Se auttaa työssäni. Pystyn myös jäsentämään asiat loogisesti. Älykkyys antaa lisäksi tietynlaista päättelykykyä.

Lapsena älykkyys ei tullut erityisesti esiin.
– Pärjäsin koulussa ihan hyvin, mutta en ollut mitenkään poikkeuksellisen lahjakas. Matematiikka oli tosin melko helppoa.
Joskus älykkyys tuo eteen hassuja tilanteita.
– Välillä kun kerron tarinaa jollekin, hyppään yli joitakin kohtia, kun oletan, että kuulija on jo ymmärtänyt asian. Monet mensalaiset ovat kertoneet, että heillä käy usein näin.

Vapaa-ajallaan Kiiveri harrastaa Mensassa toimimisen lisäksi kiven hiontaa. Hän hioo korukiviä.
– Se on mukavaa vastapainoa työlle. Kivien hionta saa ajatukset ihan kokonaan muualle.

 

Mensan älykkyystesti Hervannan kirjaston lukusalissa pe 6.10. kello 17.30.

 

FAKTA: Mikä Mensa?
Mensa on kansainvälinen älykkyysjärjestö, jossa on noin 130 000 jäsentä ympäri maailmaa. Eniten jäseniä on Yhdysvalloissa ja Iso-Britanniassa.
Jäsenyyden ainoa edellytys on testitulos.
Suomen Mensa ry:n käyttämän älykkyystestin keskihajonta on 15. Jotta älykkyystestin tulos olisi parempi kuin 98 prosentilla väestöstä, tulee testissä saavutetun älykkyysosamäärän olla suurempi kuin 130.
Erilaiset älykyystestit eivät aina ole keskenään suoraan verrattavissa.
Suomen Mensa perustettiin vuonna 1966.
Sana mensa on latinaa. Se tarkoittaa pöytää, toisaalta sana mens tarkoittaa mieltä.
Lähde: www.mensa.fi

 

Freija Metsähalme

 

Kuva: Sanna Kiiveri on aktiivinen mensalainen. Hän tapasi avomiehensäkin mensan tapahtumassa. Kuva: Jouni Tomberg

Oletko sokerihullu?  – Täysin uudenlainen sarjakuvapiiri käynnistyy Hervannassa

Oletko sokerihullu? – Täysin uudenlainen sarjakuvapiiri käynnistyy Hervannassa

Hervannan kirjastossa alkaa ainutlaatuinen sarjakuvapiiri, jossa puhutaan mielen hyvinvoinnista sarjakuvien avulla.
– Tällaista ei ole missään muualla Suomessa, kertoo Tampereen kaupungin projektikoordinaattori Salome Tuomaala.

Tuomaala kertoo, että kuka vain yli 15-vuotias on tervetullut lukupiiriin. Lukupiiriin voi osallistua vaikka vasta opettelee suomen kieltä. Jokaiselle kerralle on valittu sarjakuva yhdestä elämänalueesta, jolla ihmiset kohtaavat mielen hyvinvoinnin haasteita.
– Mielen hyvinvoinnista on hankala puhua. Sarjakuvien avulla aihetta on helppo lähestyä, Tuomaala kertoo.

Ensimmäisellä kerralla torstaina 14. syyskuuta keskustellaan oman kehon tarinoista Hanna Koljosen tekemän Sokerihullu-nimisen sarjakuvan pohjalta. Alustajana on Viivi Rintanen, joka on kokemusasiantuntija ja sarjakuvataiteilija. Hän on itsekin piirtänyt sarjakuvan syömishäiriöstä.
– Lukupiirissä voidaan puhua sarjakuvasta, omista kokemuksista ja esimerkiksi syömishäiriöihin liittyvistä asioista.

Alustajat syksyn aikana ovat Tuomaalan mukaan joko mielenterveyden ammattilaisia tai kokemusasiantuntijoita. Torstaina alkava sarjakuvapiiri kokoontuu syksyn ajan aina kolmen viikon välein Hervannan kirjaston lukusalissa.

Alustukset ja keskustelut ovat suomen kielellä. Jokaiselle kerralle on oma sarjakuvansa.
– Olen valinnut sarjakuviksi melko helppolukuisia kirjoja, jotka eivät ole kovin pitkiä.

Sarjakuvapiiriä Tuomaala suosittelee kaikille, jotka pitävät sarjakuvista ja muillekin.
– Tämä sopii ihmisille, joilla on kiire ja joita väsyttää. Tai jos ei osaa hyvin suomea. Sarjakuvista on helppo aloitta. Kirjastoon voi tulla vaikka tuntia aikaisemmin ja lukea kirjan ennen sarjakuvapiiriä. Sarjakuvapiiriin voi tulla, vaikka ei olisi lukenut sarjakuvaa.

Tuomaala ei osaa arvioida, kuinka paljon ihmisiä sarjakuvapiiriin voisi tulla.
– Toivoisin, että tulisi yli kymmenen ihmistä niin syntyisi keskustelua.

 

FAKTA: Hyvän mielen sarjakuvapiiri
Kokoontuu torstaisin kello 16.30–18 Hervannan kirjaston lukusalissa.
Kokoontuu viisi kertaa syksyn aikana.
Sarjakuvien avulla käsitellään mielen hyvinvoinnin teemoja.
Jokaisella kerralla mukana on puhuja alustamassa tilaisuuden.
14.9. Tarinoita omasta kehosta. Sarjakuva: Hanna Koljonen: Sokerihullu. Alustaja: Viivi Rintanen, kokemusasiantuntija, sarjakuvataiteilija
5.10.  Perhe on paras? Sarjakuva: Zeina Abirached: Pääskysen leikki. Alustaja: Jaana Vuori, perhetutkija
26.10. Työn ilo ja kirous. Sarjakuva: Joanna Rubin Dranger: Neiti Tärkeä ja Uraputki. Alustaja:  Saara Särmä, taiteilija ja tutkija
16.11. Hulluus ja huumori. Sarjakuva: Jarkko Vehviläinen: Kamala luonto. Minäkö hullu? Alustaja: Tapio Halla, psykiatri, psykoterapeutti
7.12. Muutos mielen haasteena. Sarjakuva: Shaun Tan: The Arrival. Alustaja: Karim Maiche, kansalaisaktiivi

 

Freija Metsähalme

 

KUVA: Syksyn aikana Hervannan kirjastossa keskustellaan sarjakuvista ja mielen hyvinvoinnista, kertoo sarjakuvapiiriä organisoiva Salome Tuomaala.

Kirjastontädin vinkit kesälukemiseksi

Kirjastontädin vinkit kesälukemiseksi

Ihmiset lukevat kesällä lähinnä kesään liittyviä kirjoja. Näin kertoo kirjastonhoitaja Pirkko Ella Hervannan kirjastosta.
– Suosittuja tietokirjoja ovat esimerkiksi puutarhoihin, marjoihin, sieniin ja grillaukseen liittyvät kirjat, Ella sanoo
Kaunokirjallisuudessa voiton vie Ellan mukaan romantiikka, dekkarit ja kauhu.
– Kesäisin ei lueta niin paljon paksuja kirjoja vaan hyväntuulisia kevyitä kirjoja, kertoo Ella.

Lapsille on Ellan mukaan omat juttunsa. Tatu ja Patu olivat viime vuonna suosituimmat lasten kirjat.
– Itse ajattelin lukea taas yhden romanttisen kesällä kun niitä ei tule niin paljon muuten luettua. Esimerkiksi tämä Mika Waltarin Ihmeellinen Joosef on kirja jonka jo lainasinkin, Ella kertoo.
– Minä luen aika paljon dekkareita, kauhua tai ihan tavallisia romaaneja. Kirjat joissa on jotain erikoista, kiinnostavat minua. Historialliset romaanitkin ovat olleet nykyään paljon enemmän luettavissa. Nyt olen lukenut tällaista Päivi Alasalmen saamelaistrilogian Joenjoen laulua josta on tulossa syksyllä kolmas osa ja odotan sitä todella paljon, Ella kertoo.

Hervannan kirjastossa on myös mahdollisuus lainata kahvakuulia, sateenvarjoja ja yllätyskassi. Yllätyskassi on sitä varten, jos oma kassi jää kotiin eikä halua ostaa uutta.
Kesällä kirjastossa käy Ellan mukaan hieman vähemmän porukkaa kuin talvella, mutta kävijöitä on aina.

Ella on ollut töissä eri kirjastoissa Tampereella vuodesta 1983 hoitamassa sijaisuushommia ja tuuraamassa.Ella on ollut vakituisena Hervannas vuodesta 2009. Ellan mukaan työ on erittäin monipuolista eikä aika käy tylsäksi. Hän muun muassa kokoaa näyttelyitä kirjastoon ja opettaa koululaisia, jotka tulevat tutustumaan erilaisiin asioihin kirjastossa.

Erilaisia tilaisuuksia on myös paljon ja tietopalvelu on todella suuri osa työtä.
– Ei minulla kai ole mitään lempi kirjaa, ennen oli sellainen kuin Veikko Huovisen Havukka-ahon ajattelija. Luin sen aikoinaan monta kertaa.
– Haluaisin suositella erästä kirjaa todella lämpimästi kaikille jotka haluavat pelätä! Tällainen kun Stephen Kingin Uinu Uinu lemmikkini. Se on niin jännittävä. Tästä tulikin mieleeni eräs kerta keskellä kesää kun luin tätä kirjaa ja kihlattuni tuli kotiin, säikähdin sitä niin paljon että oikein hyppäsin ilmaan! Ella naureskelee.

 

Ella Nuikka

 

FAKTA: Suosituimpia kirjoja viime vuonna
Seppo Jokinen, Rahtari
Enni Mustonen, Ruokarouva
Seppo Jokinen, Kuolevaksi julistettu
Sonja Gehring, Suomen mestari: suomen kielen oppikirja aikuisille 2

 

KUVA: Pirkko Ella suosittelemiensa kirjojen kanssa.

 

 

Kuka pelkää naapuria?

Maailman menu; teloituksia, uusia luistimia. Täten on tenat.

Varo naapureitasi! Britanniassa sadattuhannet ihmiset joutuvat, suostuvat vaihtamaan asuntoa kiusaamisen vuoksi.

Filosofi Schopenhauer toivoi nuorena ovikellon soivan. Vanhana hän pelkäsi sitä.

Ei psyykkinen painostaminen meilläkään, valitettavasti, tavatonta ole. Taistele tai pakene! Mutta aivojen käskytystä ei voi aina totella. Häveliäisyys, anteeksi olemassaoloni, ethän vain loukkaannu, altistavat sisäiselle stressille. Se pakottaa hiiviskelemään omassa kodissa, aina ei ole pakotietä. Ei mahdollista muuttaa. Eikä hautaankaan halua moni keidenkään tyrannosaurusten takia.

Monenlaista naapuria on nähty. Hyvvääpä kuuluu, hyvvääpä kuuluu! Tässä iässä en tunne tarvetta selitellä elämääni, tekoja, suunnitelmia. Kotisataman pitää olla suoja myrskysäältä. Ja kotirapussani asuu kelpo ihmisiä, ei pikkusieluja. Muutaman kanssa olen ystävystynytkin. Olen tosin eräässä kolumnissani postikorttitekstiä hieman muunnellut: Ehkä kaikkein kauhein asia on ystävyys.

Dekkarit palvelevat monipuolisesti psyykettä. Ne poistavat stressiä, tarjoavat aivopähkinöitä ja viihdyttäviä lukutuokioita.

Omat kestosuosikkini ovat Mary Roberts Rinehart ja Quentin Patric.

Vuonna 2011 tein Tammerkoski-lehteen jutun tamperelaisista dekkarikirjailijoista. Joukossa oli ihmisarka Anna Sebtember eli Eeva-Liisa Manner, saduista tunnettu Aili Somersalo ja tietenkin Weksi Korhonen.

Dekkariseuralle tein viisi kirjallisuustutkimusta. 1/2010 lehdessä tarkastelin Kirsti Portaan, kotimaisen genren uranuurtajan tuotantoa.

Ruumiin Kulttuuri 4/2000 Porrasta käsitteli Outi Karemaan, kannattaa lukea molemmat! Muun muassa Hervannan kirjastosta nämäkin lehdet löytyvät. Hervannan Sanomat julkaisi useita jännärijatkiksiani.

Vaimon naisystävä oletti seurusteluaikanamme, että pahoinpitelen Soilea, koska olen dekkaristi…

Kuluva vuosi näyttää upealta dekkarilukijan silmissä. Uunista tuli äskettäin ulos Shari Lapernan Hyvä naapuri -trilleri. Loistelias, kauhun täyttämä lukuelämys. Onneksi kirjallisen kummitusjunan kyydistä nousee pois turvallisessa lukutuolissa kotona.

Kirja alkaa karmivasti. Nuorenparin vauva katoaa.

Syöveri syvenee, ruuvi kiristyy. Asianajajan ja englanninkielen opettajana aiemmin toiminut kirjailija tietää jännäringenren salaisuuden. Hiillostamalla.

Stephenie Meyerin Kemisti on kekseliäs, kihelmöivän jännittävä tarina, jonka lukee kerralla loppuun asti. Tein näin. Samassa rapun ulko-vi aukeni naristen. Sapelihammas tulossa..?

Kemisti on ammattikirjailijan takuutyötä. Siitä ei hevin mikään dekkari ota shakkimattia.

Kehollisuus on osa elämänhallintaa. Kuntoilun maailma on kiehtova, jännittäväkin. Sen avulla voi jännitystä myös poistaa.

Anu Marinin uutuus Aktivoi aineenvaihduntasi on asiantunteva, vetävästi työstetty lukupaketti. Tienviitta parempaan oloon.

Energiataso, hiilarit, laihduttamisen filosofia.

Tauno Palo, Tauno suuri ehdotti uuden yhdistyksen perustamista. Myönteiset. Kannatetaan:) Myönteistä on se, että elämäntaitokirjoja syntyy kotimaisin voimin.

 

Veikko Lindroos

Raitiotien katusuunnitelmia nähtävillä Hervannassa

Tampereen raitiotien suunnitteluun liittyviä katusuunnitelmia on nähtävillä 2.5. – 16.5.2016 erityisesti Hervannan alueelta. Insinöörikadun katusuunnitelmaluonnos on tehty välille Kanjoninkatu–Arkkitehdinkatu. Katusuunnitelmaluonnokset ovat valmiina Hervannan valtaväylällä Rieväkadun ja Laulumaankadun välillä sekä Arkkitehdinkadun ja Ruskontien välillä. Myös Kanjoninkadun, Hermiankadun sekä Atomipolun suunnitelmat ovat nähtävillä kaupungin verkkosivuilla, Palvelupiste Frenckellissä ja Hervannan kirjastossa.
Hervannan alueen katusuunnitelmia esitellään suunnittelupäivystyksessä kauppakeskus Duon aulassa, keskiviikkona 4.5.2016 kello 12.00-15.00 sekä katukävelyillä ja yleisötilaisuudessa elokuvateatteri Cinolassa, os. Lindforsinkatu 1-3, tiistaina 10.5.2016 kello 17.00-19.30. Suunnitelmat esillä Cinolassa kello 17.00 alkaen, alustukset kello 18.00-19.00.
Ohjatut kävelyt kello 17.00-18.00 Insinöörinkadun pohjoispää (kokoontuminen Kanjoninkadun liittymässä), Insinöörinkadun eteläpää (kokoontuminen Arkkitehdinkadun liittymässä) sekä Hermiankatu (kokoontuminen Festian linja-autopysäkillä). Kävelyt päättyvät Cinolaan klo 18.00 mennessä.

Insinöörinkadun pituus katusuunnitelman alueella on noin 1940 metriä. Katusuunnitelman alueella katualueen leveys vaihtelee 30 ja 22 metrin välillä. Insinöörinkadulla välillä Kanjoninkatu–Orivedenkatu raitiotie kulkee omalla kaistalla katualueen keskellä ja sen molemmilla puolilla sijaitsee 4,0 metriä leveät yksikaistaiset ajoradat. Kadun molemmin puolin on pyöräily- ja jalankulkuväylät, jotka erotetaan ajoradasta viherkaistalla.
Insinöörinkatu välillä Opiskelijankatu–Lindforsinkatu on suunniteltu sekaliikennekaduksi. Raitiotie ja ajoradat sijaitsevat kadun keskellä ja niille varatun osuuden leveys on 7,0 metriä. Ajoradan molemmin puolin sijaitsevat erotellut pyöräilyn ja jalankulun väylät.
Insinöörinkatu välillä Teekkarinkatu–Arkkitehdinkatu on suunniteltu sekaliikennekaduksi. Raitiotie sijaitsee ajoradalla, jonka leveys on 7,0 metriä. Ajoradan molemmilla puolilla sijaitsee erotellut jalankulun ja pyöräilyn väylät jotka ovat erotettu ajoradasta pääsääntöisesti 1,0 metriä leveällä erottelukaistalla.

Väli Lindforsinkatu–Teekkarinkatu on suunniteltu joukkoliikennekaduksi, jolla on tonteille ajo sallittu. DUOn kohdalla on henkilöautoliikenne kokonaan katkaistu. Kadulla raitiotie kulkee ajoratojen kanssa kadun keskellä pois lukien DUOn edusta. DUOn kohdalla joukkoliikenneväylän leveys on 6,5 metriä, muuten sekaliikennekaistan leveys on 7,0 metriä. Ajoratojen molemmilla puolilla sijaitsee erotellut pyöräilyn ja jalankulun väylät.
Pysäköintipaikat siirtyvät hieman etelään. Taksiasema siirtyy hieman pohjoiseen.
Väli Orivedenkatu–Opiskelijankatu on suunniteltu joukkoliikennekaduksi. Kadun keskellä sijaitsee linja-autoille varatut ajoradat, sekä sivuilla yhdistetyt linja-auto- ja raitiotiepysäkkilaiturit, joiden leveys on 3,5 metriä. Pysäkkilaiturien ulkopuolella kulkee Raitiotie omalla kaistallaan, raitiotiekaistan leveys on 3,0 metriä. Kadun ulkoreunalla kulkee erotellut jalankulun ja pyöräilyn väylät jotka on eroteltu raitiotiestä viherkaistalla.
Insinöörinkadulle on suunniteltu viisi pysäkkiä, jotka ovat reunalaiturillisia. Pysäkit sijaitsevat Kanjoninkadun liittymän eteläpuolella, Orivedenkadun ja Opiskelijankadun välissä, Duon edustalla, Teekkarinkadun kiertoliittymän eteläpuolella ja Arkkitehdinkadun liittymän pohjoispuolella. Laitureiden odotustilat ovat 2,75 – 3,50 metriä leveät ja laiturit ovat 47 metriä pitkiä pois lukien Duon edustalla sijaitsevat pysäkkilaiturit, jotka ovat 37 metriä pitkiä.

Hervannan valtaväylä on asfalttipäällysteinen katu, jonka pituus välillä Arkkitehdinkatu–Ruskontie on 370 metriä. Raitiotie kulkee omassa erillisessä käytävässä Hervannan valtaväylän länsipuolella.
Myös Rieväkadun ja Laulumaankadun välillä raitiotie sijoittuu Hervannan valtaväylän länsipuolelle omassa erillisessä käytävässä. Raitiotien leveys katusuunnitelman alueella on 7,65 metriä.
Raitiotiepysäkki sijaitsee katusuunnitelman alueella Nekalantien ja Laulumaankadun välissä. Raitiotiepysäkin yhteydessä on myös Hervannan valta-väylällä sijaitseva linja-autopysäkki. Raitiotiepysäkki on reunalaiturillinen ja pysäkin odotustilat ovat 3,5 metriä leveät ja 47 metriä pitkät.
Lisäksi Messukyläntien ja Vuohensillankadun välissä sijaitsee raitiotiepysäkkivaraus ja sen yhteydessä oleva linja-autopysäkki Hervannan valtaväylällä.

Ensimmäisenä toteutettavaksi suunnitellun raitiotielinjan läntiseen päähän on valmistunut katusuunnitelma, joka koskee Pirkankatua välillä Sepänkatu-Hämeenpuisto. Myös Rieväkadun ja Sammonkadun itäpään suunnitelmaluonnokset ovat valmistuneet nähtäville.
Pirkankadun katusuunnitelmasta järjestetään suunnittelupäivitys maanantaina 9.5.2016, klo15.00-18.00 Tampereen Taidemuseon viereisellä tontilla.
Nähtävillä olevien raitiotiekatujen katusuunnitelmat on tarkoitus hyväksyä ehdollisena. Katusuunnitelmien toteuttaminen on riippuvainen kaupunginvaltuuston raitiotiepäätöksestä. Tavoitteena on, että kaupunginvaltuusto päättää raitiotien rakentamisesta lokakuussa 2016.
Katusuunnitelmat voidaan toteuttaa myös vaiheittain siten, että ensimmäisessä vaiheessa toteutetaan raitiotien kannalta välttämättömät muutokset ja vasta myöhemmin muut suunnitelman toimet kuten kadun reuna-alueiden muutostyöt

Pin It on Pinterest