Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hallilan asemakaavaluonnos tarkistettuna nähtävillä

Tampereen Hallilan asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistoa on tarkistettu siten, että siinä ei ole uudisrakentamista. Kaavaluonnoksen aluetta on myös laajennettu. Asemakaavalla mahdollistetaan raitiotien rakentaminen kulkemaan Hallilan kautta. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu. Aineistot ovat nähtävillä 15.9.2016 saakka.
Kaavaluonnos on uudelleen nähtävillä, koska asumiselle tarkoitettu uudisrakentaminen (noin 40 000 kerrosneliömetriä) jätettiin pois ja kaava-aluetta laajennettiin melkein kaksinkertaiseksi (nyt 46,7 ha). Hallilan lisäksi siihen kuuluu alueita Hervannasta, Korkinmäestä, Lukonmäestä, Muotialasta ja Turtolasta. katu-, virkistys- liikenne- ja erityisalueita sekä kaupunginosien välistä rajaa.
Aiemmassa kaavaluonnoksessa oli mukana asuinrakentamista Pehkusuonkadun varteen. Liito-oravaselvitysten jälkeen rakentamisesta luovuttiin ja kaava-alueeseen otettiin lisää virkistysalueita, jotta on mahdollista turvata selvityksissä esille tulleita liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä.

Hallilan alueen liito-oravaselvityksiä jatkettiin ensimmäisen luonnoksen jälkeen ja tänä aikana on tehty myös koko kaupungin kattavaa selvitystä Kantakaupungin yleiskaava 2040:aa varten. Näitä tietoja on käytetty arvioitaessa liito-oravaverkostoja myös Hallilassa.
Koko metsäinen Hallila säilyy rakenteena ennallaan. Asemakaavaan kuuluvat metsäalueet, jotka aikaisemmin olivat kaavassa virkistysalueita, merkitään suojaviheralueiksi valtaväylän liikennemelun vuoksi.
Raitiotie rakennetaan metsän halki rinteen suuntaisesti Hallilan alueen sivuitse, jolloin virkistysalueena käytettyyn metsään syntyy raitiotien tarvitsema aukko. Kevyen liikenteen yhteydet pysäkille muokataan esteettömiksi, mutta väyläverkosto säilyy lähes ennallaan.
Valmisteluaineistoa on nähtävillä Palvelupiste Frenckellin ja kaupungin nettisivujen lisäksi Hallilan Salessa osoitteessa Kuusikonkatu 1. Kaavoittaja on paikalla keskiviikkona 31.8. ja keskiviikkona 7.9.2016 klo 16.00 – 17.30.

”Biisit syntyvät omasta elämästä”

Hallillassa asuva 27-vuotias rap-artisti Jami Riekkola on monille tunnetumpi taiteilijanimellään Jamico.
– Olen tehnyt musiikkia vuodesta 2003, välillä aktiivisemmin ja välillä vähemmän aktiivisesti. Musiikki on minulle ennen muuta rakas harrastus, Jamico kuvailee.
Nuorempana miehen rap-sanoitukset olivat uhoavampia, kuten musiikkityylille on tyypillistä. Vuosien myötä musiikki on muuttunut iloisempaan ja kuulijaystävällisempään suuntaan.
Innoitusta biiseihin Jamico saa etenkin omasta elämästä ja kokemuksista.
– Arjen pienet ja suuremmatkin asiat ovat niitä, joista biisejä syntyy. Esimerkiksi jokin hauska ilta kavereiden kanssa voi muuttua biisiksi yhtä hyvin kuin elämää mullistanut parisuhteen päättyminen.

Yksi jatkuva innoittaja on lempijoukkue Tappara, jonka menestyksestä Jamico on tehnyt muutaman biisin.
– Ne ovat saaneet ihan hyvän vastaanoton. Tietysti kuulijakunta on erityisesti Tappara-fanit.
Jamico ei keikkaile aktiivisesti, mutta jonkin verran keikoistakin on tullut kokemusta. Yksi kohokohta oli esiintyminen Hakametsän hallissa, Tappara-Ässät –pelin alussa.
– Se oli minulle tosi iso juttu ja oli hienoa esittää oma biisi sellaiselle yleisölle, jolle aihe kolahti.

Jamico on kotoisin Hervannasta. Pari vuotta sitten hän julkaisi Hervanta-aiheisen kappaleen.
– Hervannasta on jäänyt hyviä muistoja ja hyviä ystäviä. Käyn edelleen usein Hervannassa.
Nykyinen asuinpaikka on Hallila, joka on rauhallinen vastapaino Hervannalle.
– Hervannasta usein sanotaan, että se on oma pieni kaupunkinsa, mikä pitää paikkansa. Hallila puolestaan on kuin kylä, se on mukava pieni yhteisö, jossa kuulee luonnon ääniä autojen melun sijaan.

Biisejä kirjoittaessaan Jamico ei ajattele yleisöä, vaan musiikki on itseilmaisua.
– Luovassa vaiheessa keskityn biisin sanomaan, että saan sanottua sen, mitä haluan. Silloin en ajattele kuulijoita tai mieti, kenelle sanoma voisi olla suunnattu.
Parhaillaan Jamico tekee uutta materiaalia.
– Ajatuksenani on nyt koota laajalla skaalalla uusia biisejä ja julkaista Youtubessa, hän kertoo.
Ensimmäisenä julkaisuun on tulossa kolmas Tappara-aiheinen biisi sekä omista kokemuksista syntyvä paluubiisi.

Musiikki on tulevaisuudessakin aina jossain määrin osa Jamicon elämää.
– Se on toive ja tavoite, että rakas harrastus säilyy elämässä ja että voin tehdä musiikkia aina. Kaupallisia tavoitteita minulla ei sen suhteen ole, mutta toki toivon, että ihmiset myös kuuntelisivat ja diggailisivat musiikkiani.
Varsinaiselle työuralle Jamico on suuntaamassa it-alalle.
– Tietokoneista minulla on vahvaa osaamista, joten eiköhän työpaikka löydy siltä suunnalta.

Jamicon musiikin julkaisuväylä on ainakin toistaiseksi internet.
– Biisejä voi kuunnella Youtubesta, kanava löytyy osoitteesta youtube.com/jamicomusic, artisti vinkkaa.
Hänet voi löytää myös Facebookista ja Instagrammista hakemalla sanalla ”jamicomusic”. Sosiaalinen media on tärkeä kanava yleisön tavoittamiseen.
– Olen aktiivinen somessa, koska haluan ihmisten tietävän, että teen musiikkia tosissani, vaikka vain harrastuksena, Jamico kuvailee.
– Some antaa musiikintekijälle myös hyvän mahdollisuuden kommunikointiin kuuntelijoiden kanssa. Olen käynyt somessa paljon mielenkiintoisia keskusteluja musiikista.

Kaisa Muhonen

Tuleva raitiotielinja lisää uudistuvan Hallilan vetovoimaa

Hallilan kaupunginosa on saamassa uuden, täydennysrakentamiseen tähtäävän asemakaavan. Hallilan suunnitelmista pidettiin avoin asukastilaisuus ja lisäksi kommentteja suunnitelmista on voinut laittaa sähköisesti.
Yleissuunnitelma on tehty asemakaavan muutoksen pohjaksi. Hallilan keskusta uudistuu täydennysrakentamisen myötä.
– Alueen palvelujen kehittämismahdollisuudet paranevat, kun sinne saadaan uusia asukkaita, kertoo projektiarkkitehti Eeva Hakola.
Suunnittelun tarkoituksena on Hallilan asuinalueen täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen tulevan kaupunkiraitiotien pysäkin ympäristössä. Raitiotien linja ja uudet rakennuspaikat sijoittuvat nykyisin rakentamattomille alueille.

Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaupunkiympäristön laatuun ja liikenteen ympäristöhäiriöiden hallintaan.
Keskeisenä tehtävänä on ollut paikallisen liikenneverkon liittäminen raitiotiehen sekä jalankulun ja pyöräilyn sujuvien ja turvallisten reittien toteutuminen.
– Liikenneturvallisuus nousi keskusteluun asukastilaisuudessakin, Hakola kertoo.
Toinen huolenaihe ovat olleet liito-oravat, joiden pesimäalueita on Hallilan ympäristössä. Liito-oravalle soveltuvat alueet jätetään pääosin uuden rakentamisen ulkopuolelle.
Noin 11 hehtaarin suunnittelualueen pohjois- ja koillisosa jäävät suurelta osin nykyiselleen metsä- ja suoalueeksi, joka jatkossakin palvelee lähiulkoilualueena.

Hallilan raitiotiepysäkin ympäristö on suunnitelmassa erityisesti asuntorakentamisen aluetta. Parantuva joukkoliikenteen palvelutaso, hyvä sijainti ja saavutettavuus tukevat myös työpaikkojen syntymistä.
– Asuintalojen kivijalkoihin on suunniteltu liiketiloja. Millaisia palveluja niihin sijoittuu ja kuinka paljon, riippuu yrittäjistä. Palvelujen syntyminen mahdollistetaan kaavalla, Hakola toteaa.
Yhteensä kaava-alueella on 41 850 kerrosneliömetriä uutta asuinrakentamista. Tämä mahdollistaa noin 800 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle.
Suunnitellut talot ovat kerrostaloja, jotka ovat pääasiassa 5–6-kerroksisia. Hervannan Valtaväylän läheisyyteen on suunniteltu myös 8-kerroksisia taloja.

Pehkusuonkadun ja raitiotielinjan väliin muodostuu asuinkorttelien pihapiirien sarja. Rakennusmassoista syntyy pihoja liikenteen melulta suojaavan reuna, eikä erillisiä meluesteitä tarvita.
Autopaikat ovat kortteleittain pihakannen alla tai keskitetysti pysäköintilaitoksessa.
– Raitiotien linjaa seuraava tiivis ja selkeä korttelireuna muodostaa Hallilan keskustalle selkeän ja erottuvan hahmon.
Korttelirakenne synnyttää Hallilan kaupunginosalle uuden sydämen, jalankulkuakselin raitiotiepysäkin ja Pehkusuonkadun bussipysäkkien välille. Akseli on katumainen aukiotila, jonka varteen varataan tila kivijalkapalveluille. Akseli liittyy hyvin nykyiseen ulkoilureittiin, mikä edistää jalan saavutettavuutta Hallilan nykyisistä asuinkortteleista.
– Tavoitteena on, että keskustan kohdalla katuympäristö ja julkinen kaupunkitila muodostavat selkeän paikallisen ytimen, jossa liikennöinnissä etusijalla ovat jalankulku ja pyöräily. Keskeisten lähipalvelujen, kuten päivittäistavarakaupan sijainti täsmentyy jatkosuunnittelussa.

Yleisötilaisuus Hallilan täydennysrakentamisesta maanantaina

Hallilan kaupunginosa on saamassa uuden, täydennysrakentamiseen tähtäävän asemakaavan. Hallilan suunnitelmista pidetään avoin asukastilaisuus maanantaina 19. lokakuuta kello 17.30-19.30 Hervannassa, Kanjonin koulun ruokalassa, osoitteessa Ruovedenkatu 7.
Hallilasta on tehty yleissuunnitelma asemakaavan muutoksen pohjaksi. Hallilan keskusta uudistuu täydennysrakentamisen myötä. Alueen palvelujen kehittämismahdollisuudet paranevat, kun sinne saadaan uusia asukkaita.

Suunnittelun tarkoituksena on Hallilan asuinalueen täydennysrakentaminen ja kaupunkirakenteen tiivistäminen tulevan kaupunkiraitiotien pysäkin ympäristössä. Raitiotien linja ja uudet rakennuspaikat sijoittuvat nykyisin rakentamattomille alueille.
Suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomiota kaupunkiympäristön laatuun ja liikenteen ympäristöhäiriöiden hallintaan. Keskeisenä tehtävänä on ollut paikallisen liikenneverkon liittäminen raitiotiehen sekä jalankulun ja pyöräilyn sujuvien ja turvallisten reittien toteutuminen. Raitioitien pysäkiltä on johdettavissa selkeät yhteydet ympäröiville viher- ja ulkoilureiteille.
Noin 11 hehtaarin suunnittelualueen länsiosa jää suurelta osin nykyiselleen metsä- ja suoalueeksi, joka jatkossakin palvelee lähiulkoilualueena. Liito-oravalle soveltuvat alueet jätetään pääosin uuden rakentamisen ulkopuolelle.

Hallilan raitiotiepysäkin ympäristö on suunnitelmassa erityisesti asuntorakentamisen aluetta. Parantuva joukkoliikenteen palvelutaso, hyvää sijainti ja saavutettavuus tukevat myös työpaikkojen syntymistä.
Yhteensä kaava-alueella on 41 850 kerrosneliömetriä uutta asuinrakentamista. Tämä mahdollistaa noin 800 uuden asukkaan sijoittumisen alueelle. Hervannan valtaväylän ja Pehkusuonkadun risteykseen on osoitettu työpaikkarakentamista 6000 kerrosnelilömetriä.
Pehkusuonkadun ja raitiotielinjan väliin muodostuu asuinkorttelien pihapiirien sarja. Rakennusmassoista syntyy pihoja liikenteen melulta suojaavan reuna, eikä erillisiä meluesteitä tarvita. Autopaikat ovat kortteleittain pihakannen alla tai keskitetysti pysäköintilaitoksessa.

Raitiotien linjaa seuraava tiivis ja selkeä korttelireuna muodostaa Hallilan keskustalle selkeän ja erottuvan hahmon, joka tulee erottumaan hyvin ympäröivässä väljässä ja suurimittakaavaisessa liikennemaisemassa. Rakentaminen on enintään 8-kerroksista.
Korttelirakenne synnyttää Hallilan kaupunginosalle uuden sydämen, jalankulkuakselin raitiotiepysäkin ja Pehkusuonkadun bussipysäkkien välille. Akseli on katumainen aukiotila, jonka varteen varataan tila kivijalkapalveluille. Akseli liittyy hyvin nykyiseen ulkoilureittiin, mikä edistää jalan saavutettavuutta Hallilan nykyisistä asuinkortteleista.

Tavoitteena on, että keskustan kohdalla katuympäristö ja julkinen kaupunkitila muodostavat selkeän paikallisen ytimen, jossa liikennöinnissä etusijalla ovat jalankulku ja pyöräily. Keskeisten lähipalvelujen, kuten päivittäistavarakaupan sijainti täsmentyy jatkosuunnittelussa.
Asemakaavan valmisteluaineisto on nähtävillä 2.11.2015 saakka kaupungin verkkosivuilla ja palvelupisteessä. Nähtävillä olon aikana tullut palaute käsitellään, ja luonnosaineistoa täydennetään seuraavassa vaiheessa asemakaavaehdotukseksi, joka tulee vielä nähtäville.

 

Suomen luonnon päivänä retkeillään Hallilan Pehkusuolla

Lauantaina 29.8. kello 10 lähdetään Pehkusuonpuistosta Hallilasta luontoretkelle ihailemaan kaupunkirakenteen sisältä löytyvää aitoa, luonnontilaista suoluontoa. Paikalle pääsee liikennelaitoksen bussilla numero 12.
Pehkusuo on karu, avoin rahkaneva, joka on sisällytetty Tampereen kaupungin uuteen luonnonsuojeluohjelmaan. Alue rauhoitetaan tulevaisuudessa luonnonsuojelulailla. Kierros kestää noin 1,5 tuntia ja pituutta sille kertyy vajaat kaksi kilometriä.
Oppaana suokierroksella on ympäristösuunnittelija Lasse Kosonen Tampereen kaupungin ympäristönsuojelusta ja museoamanuenssi Tomi Kumpulainen Luonnontieteellisestä museosta.
Retki on osa valtakunnallista Suomen luonnon päivää. Järjestäjät muistuttavat sään mukaisesta pukeutumisesta.
Suomen luonnon päivä on Suomen luonnonsuojeluliiton, Suomen ympäristökeskuksen, Metsähallituksen sekä Biologian ja maatieteen opettajien liiton yhteishanke. Siinä on mukana yli 80 eri alojen toimijaa Martoista ministeriöihin.
Suomen luonnon päivän aktiivisena suojelijana toimii Tasavallan presidentin puoliso, rouva Jenni Haukio.
Lisätietoa Suomen luonnon päivästä www.suomenluonnonpaiva.fi. Suomen luonnon päivän aihetunniste on #luonnonpäivä.

Pin It on Pinterest