Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Vanhan ajan joulun tunnelmaa Haiharassa

Kaukajärvellä, Haiharan taidekeskuksessa pääsee nyt jouluostoksilla käsityöläisyhdistys Interi ry:n joulupuotiin sekä kartanorakennuksessa sunnuntaina järjestettäville käsityöläismarkkinoille.
Interi ry:n joulupuoti on auki aina 21.12 asti keskiviikosta sunnuntaihin kello 13–18. Runebergin mökistä löytyy vanhan rakennuksen tunnelmaa sekä taidekäsitöitä pukinkonttiin. Sunnuntaina 30.11. puoti sulkee ovensa poikkeuksellisesti kello 16.
Sunnuntaina 30.11. kello 10–15 Haiharan kartanoalueen valtaa perinteiset käsityöläismarkkinat. Kymmenien käsityöläisten pöydissä on myynnissä perinteisiä joulukoristeita, leluja, taidetekstiiliä, kuivakukkia, kynttilöitä ja jouluisia herkkuja. Päärakennuksessa palvelee myös kahvio myyjäisten ajan.

Eloton herää henkiin

Eloton herää henkiin

Haiharan nukketeatteri viettää tänä vuonna 45-vuotisjuhlavuottaan. Juhlanäytelmänä nähtiin Guy de Maupassantin novelliin perustuva Koru.
– Koru on aikuisille suunnattu näytelmä, kertoo Terhi Syrjänen Haiharan nukketeatterista.
– Etsimme aina yleisön kanssa jaettavaksi hyviä tarinoita, joissa on mahdollisuus hyvin visuaaliseen toteutukseen.
Oman, ainutlaatuisen tunnelmansa Koruun luo sen musiikki, jonka on säveltänyt Jukka Viitasaari. Soitosta ja äänimaailmasta esityksissä vastaa Antero Mentu.

Nukketeatterissa on mukana noin 10-henkinen harrastajien joukko, johon kuuluu sekä miehiä että naisia.
– Intressit ovat suuntautuneet eri ihmisillä eri osa-alueille. Meillä on näyttelijöitä, nukentekijöitä ja esityksen teknisestä puolesta vastaavia ihmisiä. Itse olen kiinnostunut erityisesti käsikirjoittamaan ja ohjaamaan näytelmiä, Syrjänen kertoo.
Käsikirjoituksen ja ohjauksen tekeminen on Syrjäsen mielestä hyvin onnistunut yhtälö.
– Jo käsikirjoitusvaiheessa on hyvä muuttaa tekstiä toiminnaksi ja miettiä, kuinka nuken ajatus ja tunnetilat näkyvät sen liikkeistä.

Näyttelijän ja nuken välinen yhteistyö on nukketeatterin peruspilari.
– On aina mielenkiintoista nähdä, miten näyttelijä kanavoi oman luovuutensa esiin elottoman esineen kautta, Syrjänen kuvailee.
Harjoitusten alkaessa onkin ensin vaihe, jossa näyttelijät hakevat liikkeitä ja tunnetiloja improvisoiden.
– Kun teksti tulee mukaan, on näytelmän työstäminen jo pitkällä, Syrjänen kertoo.
Osa harjoitusvaiheen improvisaatioissa syntyneistä ideoista päätyy valmiiseen teokseen.

Haiharan kartanon viimeinen yksityinen omistaja, Gunvor Ekroos, keräili nukkeja. Nukketeatteri syntyi hänen ideastaan ja sitä lähti toteuttamaan kädentaitaja Anneli Kuronen.
– Teatteri perustettiin syksyllä 1969. Alku hieman kangerteli, sillä kummallakaan heistä ei ollut kokemusta tämän taiteenlajin tekemisestä, Syrjänen kertoo.
Haiharaan saatiin vierailulle nukketeatteritaiteilija Mona Leo, jolta Kuronen sai oppia. Lisäksi Kuronen lähti Islantiin nukketeatterikurssille. Tämän jälkeen nukketeatterin matka jatkui kohti ensimmäistä ensi-iltaa, joka koitti vuonna 1970.
– Ensimmäinen näytelmä oli Prinsessa Ruusunen, Syrjänen kertoo.
Suurin osa nukketeatterinäytelmistä on lapsille suunnattuja, mutta välillä näytelmiä tehdään aikuisillekin.
– Nukketeatteritaiteella on pitkät perinteet. Silti edelleen osalle aikuiskatsojista on kynnys tulla katsomaan nukketeatteria.

Nukketeatteri on toiminut koko olemassa olonsa ajan Haiharan kartanon pihapiirissä, osoitteessa Haiharankatu 30. Se pystytettiin aikanaan vanhaan kanalaan.
– Tila on nukketeatterille juuri sopivan kokoinen ja erittäin toimiva, Syrjänen toteaa.
Punatiilisessä rakennuksessa on teatterille sopiva intiimi ja hieman taianomainen tunnelma.
Nukketeatteri tuottaa vuosittain 1–2 ensi-iltaa. Valtaosa esityksistä on omissa tiloissa, mutta välillä käydään esiintymässä muuallakin.
Nukketeatteri myös suunnittelee ja toteuttaa eri teemaisia, koko perheelle suunnattuja taidetapahtumia, kuten elokuun alkupuolella vietettävä Lasten taiteiden yö.
– Teemme aina mielellämme yhteistyötä muiden lasten kulttuurin toimijoiden kanssa.

Kaisa Muhonennettiin

Puistojooga tuo lähemmäs luontoa

Puistojooga tuo lähemmäs luontoa

nettiinTänä kesänä torstai-iltaisin Haiharan kartanon piha-alueella on hengitetty syvään ja tervehditty aurinkoa. Tuulimyllyn katveessa puistojoogaa vetää kaukajärveläinen Martti Mäkinen.
– Tämä on ensimmäinen kesä, kun vedän puistojoogaa täällä, Mäkinen kertoo.
– Kartanoalue on todella kaunis paikka. Olen haaveillut, että saisimme tänne ensi talveksi tai kevääksi joogaa sisätiloihin.

Puistojoogan kävijämäärät ovat kesällä vaihdelleet parista osallistujasta noin viiteentoista.
– Sää tietenkin vaikuttaa. Pieni tihkusade ei estä joogaamista, mutta moni jää silloin mieluummin kotiin.
Kovemmalla sateella jooga ei onnistu, koska alusta voi muuttua liian liukkaaksi.

Puistojoogaajat edustavat laajaa ikähaitaria ja mukaan on mahtunut muutamia miehiäkin, vaikka joogaava mies on edelleen Suomessa harvinaisuus.
– Toivon, että omalla esimerkilläni voin madaltaa miesten kynnystä tulla kokeilemaan lajia, Mäkinen toteaa.

Mäkisen joogaharrastus alkoi astangajoogasta vuonna 2004.
– Kilpailuhenkisenä ihmisenä treenasin liiankin lujaa eikä se sopinut minulle. Sitten kokeilin perinteistä hathajoogaa.
Joogan eri linjoja yhdistävästä integraljoogasta Mäkinen löysi oman lajinsa.
– Kannattaa rohkeasti tulla kokeilemaan tai kysyä ohjaajalta neuvoja sen mukaan, millaista harjoittelua kaipaa.
Puistojoogan lisäksi Mäkinen ohjaa joogaa joogakoululla ja liikuntakeskuksissa.
Erikoisempiin opetusryhmiin kuuluvat tuolijooga eläkeläisille Nekalan päiväkeskuksessa, äijäjooga Tampereen Seudun Joogayhdistys ry:lle Kalevassa sekä äiti-lapsijooga Ensi- ja Turvakotiyhdistyksen päivätuvilla Hervannassa, Annalassa ja Linnainmaalla.
– Jooga sopii kaikille! joogamies toteaa.

Joogatunti koostuu erilaisista harjoituksista, joita ovat muun muassa hengitysharjoitukset ja asanat eli kehoa hoitavat ja vahvistavat harjoitukset. Tunnin lopuksi on loppurentoutus.
– Kysyn aina aluksi toiveita ja muokkaan tuntia sen mukaan, mihin ihmiset haluavat keskittyä, Mäkinen kertoo.
– Esimerkiksi hengitysharjoituksia ei tehdä joka kerralla.
Puistojoogaan oman ulottuvuutensa antaa ympäristö.
– Äiti maa on elävä alusta, joka tuo oman haasteensa, mutta myös antaa paljon. Raikkaassa ulkoilmassa, sinisen taivaan alla luonnon äänet ja tuoksut tuovat lisänsä tuntiin. Kesän puistojoogatuokioista on jäänyt vahvasti mieleen vastaleikatun nurmikon tuoksu.

Joogaharrastus oli kiinnostanut Laura Sipilää jo jonkin aikaa. Lajin pariin hän pääsi tänä kesänä Haiharassa.
– Kesällä on paremmin aikaa kuin talvella. Eräs ystävä suositteli tätä minulle ja lähdin kokeilemaan.
Kokeilu ei jäänyt yhteen kertaan, vaan Sipilä on käynyt tunneilla koko kesän.
– Olen viihtynyt lajin parissa ja etenkin on hauskaa joogata ulkona. Ulkoilma antaa oman tunnelmansa.
Myös Marjaana Tammela on käynyt ensimmäistä kesää puistojoogassa.
– Perheenäidille tämä on mahdollisuus totaaliseen rentoutumiseen ja keskittymiseen omaan itseen, hän kuvailee.
– Olen aina luullut olevani sellainen ihminen, joka ei osaa rentoutua. Joogan myötä sekin kyky on löytynyt.

Jos puistojooga kiinnostaa, vielä ehdit mukaan! Haiharassa joogataan torstaisin kello 18–19 elokuun loppuun asti. Ota oma joogamatto tai muu alusta mukaan.
Lisätietoa löytyy täältä.

Lasten taiteiden yö Haiharassa

Haiharan kulttuurikeskuksessa vietetään perjantaina 8.8. kello 18-21 Lasten taiteiden yötä. Tapahtumassa voi nauttia eri taidemuodoista esityksiä seuraten tai itsekin taiteilijaksi ryhtyen.
Elämyksiä koko perheelle tänä vuonna tarjoavat Haiharan nukketeatteri & PuhallinTRIO, Sanataideyhdistys Yöstäjä, Taikuri Marko, lastenmusiikkiorkesteri Tepon Poppoo ja  Interi ry. Tapahtumassa on myös avoin lava lasten omille esityksille.

 

Unien oliot lumoavat Haiharan tallissa

Taiteilijaryhmä Illusionin näyttely ’Anna itsesi muistaa’ vie katsojan unenomaiselle matkalle ihmeellisten, pelottavien ja kauniiden olioiden maailmaan. Samalla teoksia katsoessaan tuntuu kuin katsoisi itseään peilin pinnan takana. Siellä sijaitsee meidän atavistinen muistimme, tieto alkuperästämme. Aivan kuten Haiharan taidekeskuksenkin historiallisessa miljöössä väreilee meidän yhteinen muistimme.
Illusion-ryhmän muodostavat neljä pirkanmaalaista taiteilijaa, Sanna Kauppinen, Helena Pokkinen, Malla Peura ja Ina Jaakkola. Nimi Illusion ilmaisee heidän taiteensa yhteistä linjaa. He luovat taiteessaan illuusioita, mutta eivät ole irti todellisuudesta. Illuusio antaa mahdollisuuden ilmaista jotakin siitä syvemmästä todellisuudesta, mitä ei päällisin puolin tiedä olevankaan. Heidän taiteensa on ikään kuin linssi, joka kääntää todellisuuden ympäri, jotta sen näkisi tarkemmin.
Taidekeskus Haiharan talli-rakennukseen on koottu harmoninen näyttely, joka pitää sisällään neljän eri tekniikoilla työskentelevän taiteilijan teoksia. Samankaltainen näkemys taiteesta ja elämästä antaa pohjan yhteistyölle ja erilaiset työtavat rikastuttavat kokonaisuutta. Yhteistyö on myös antoisaa taiteilijan työn yksinäisyyden vastapainona.
Näyttely on avoinna 29.6. asti Haiharan taidekeskuksen Tallissa, Haiharankatu 30.

Pin It on Pinterest