Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hallilan asemakaavaluonnos tarkistettuna nähtävillä

Tampereen Hallilan asemakaavan muutoksen valmisteluvaiheen aineistoa on tarkistettu siten, että siinä ei ole uudisrakentamista. Kaavaluonnoksen aluetta on myös laajennettu. Asemakaavalla mahdollistetaan raitiotien rakentaminen kulkemaan Hallilan kautta. Myös osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on tarkistettu. Aineistot ovat nähtävillä 15.9.2016 saakka.
Kaavaluonnos on uudelleen nähtävillä, koska asumiselle tarkoitettu uudisrakentaminen (noin 40 000 kerrosneliömetriä) jätettiin pois ja kaava-aluetta laajennettiin melkein kaksinkertaiseksi (nyt 46,7 ha). Hallilan lisäksi siihen kuuluu alueita Hervannasta, Korkinmäestä, Lukonmäestä, Muotialasta ja Turtolasta. katu-, virkistys- liikenne- ja erityisalueita sekä kaupunginosien välistä rajaa.
Aiemmassa kaavaluonnoksessa oli mukana asuinrakentamista Pehkusuonkadun varteen. Liito-oravaselvitysten jälkeen rakentamisesta luovuttiin ja kaava-alueeseen otettiin lisää virkistysalueita, jotta on mahdollista turvata selvityksissä esille tulleita liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkoja sekä kulkuyhteyksiä.

Hallilan alueen liito-oravaselvityksiä jatkettiin ensimmäisen luonnoksen jälkeen ja tänä aikana on tehty myös koko kaupungin kattavaa selvitystä Kantakaupungin yleiskaava 2040:aa varten. Näitä tietoja on käytetty arvioitaessa liito-oravaverkostoja myös Hallilassa.
Koko metsäinen Hallila säilyy rakenteena ennallaan. Asemakaavaan kuuluvat metsäalueet, jotka aikaisemmin olivat kaavassa virkistysalueita, merkitään suojaviheralueiksi valtaväylän liikennemelun vuoksi.
Raitiotie rakennetaan metsän halki rinteen suuntaisesti Hallilan alueen sivuitse, jolloin virkistysalueena käytettyyn metsään syntyy raitiotien tarvitsema aukko. Kevyen liikenteen yhteydet pysäkille muokataan esteettömiksi, mutta väyläverkosto säilyy lähes ennallaan.
Valmisteluaineistoa on nähtävillä Palvelupiste Frenckellin ja kaupungin nettisivujen lisäksi Hallilan Salessa osoitteessa Kuusikonkatu 1. Kaavoittaja on paikalla keskiviikkona 31.8. ja keskiviikkona 7.9.2016 klo 16.00 – 17.30.

Tampereen tulevaisuus 2040 luonnoksena nähtävillä

Vuoteen 2040 tähtäävä Tampereen yleiskaavan luonnos on nyt nähtävillä. Siitä voi jättää mielipiteitä syyskuun loppuun saakka. Seitsemällä kartalla on esitetty näkemys siitä, miten kaupungin kasvu voi toteutua ja miten olemassa oleva ympäristö otetaan huomioon.
Yleiskaavan alueella asuu 98 prosenttia tamperelaisista, sillä kaava-alueeseen kuuluu koko kaupunki Teiskoa lukuun ottamatta. Pinta-alaltaan yleiskaavaluonnos koskee neljäsosaa kaupungin alueesta.
Kaavaluonnos on rakennettu siten, että kaupunkikehittämisen lähtökohtia on esitetty useilla eri kartoilla, koska yhteen karttaan kaikkea on vaikea mahduttaa. Aineistoon liittyy kaavaselostus, jossa on kuvattu muun muassa kaavaratkaisun sisältö.

Tampereen kaupunkiin ja seudulle tulee lähivuosikymmeninä ennusteiden mukaan kymmeniä tuhansia uusia asukkaita. Tähän kasvuun on varauduttava, jotta se tapahtuu hallitusti. Kasvun avulla voidaan jopa parantaa asuinympäristöjen laatua – tähän pyritään uuden yleiskaavan tavoitteiden mukaisesti.
Yleiskaavassa varaudutaan kantakaupungin asukasmäärän kasvuun vähintään 60.000 uudella asukkaalla sekä useisiin kymmeniin tuhansiin uusiin työpaikkoihin. Kasvu on sijoitettavissa suurelta osin jo kertaalleen kaavoitetun ja pääosin myös rakennetun kaupungin alueelle.
Uusi täydentävä rakentaminen jo olemassa oleville alueille auttaa palvelujen säilymistä asukkaiden lähellä sekä luo edellytyksiä kehittää ympäristön laatua. Yleiskaavan avulla halutaan kehittää kantakaupungin alueita tasapuolisesti. Sen avulla kaupunkirakenteesta voidaan saada nykyistä tasapainoisempi niin kannaksen itä- ja länsipuolilla kuin etelän suunnassa.
Yhdyskuntarakenteen kartalla on esitetty pääpiirteissään rakennettuun kaupunkiympäristöön varatut eri käyttötarkoitusalueet sekä alueet, jotka on tarkoitus jättää rakentamisen ulkopuolelle. Kartta näyttää myös tavoitellun keskustaverkon rakenteen, ydinkeskustan lisäksi viisi aluekeskusta. Viherverkkoa on myös rakennetun alueen sisällä runsaasti, vaikkei kaikkia puistoja kartoille ole merkitty.
Uutta on, että yleiskaava ohjaa suoraan lomarakentamista järvien ranta-alueilla siten, että sen perusteella voi saada suoraankin rakennusluvan. Joidenkin ranta-alueiden lisärakentamista selvitetään vielä kaavaehdotusta valmisteltaessa.
Osa tulevan Hiedanrannan alueesta on osoitettu selvitysalueeksi. Alueella järjestetään suunnittelukilpailu, jonka avulla ratkaistaan tarkemmin alueen maankäyttö yleiskaavaehdotukseen. Nykyisten käytöstä poistuvien vedenpuhdistamojen alueiden käyttötarkoitusta selvitetään myös ehdotusta valmisteltaessa.
Palvelut, elinkeinot ja liikennejärjestelmä ovat omalla kartallaan. Keskitettyjen palvelujen sijoittamisen alueet näytetään kartalla. Kartalla on osoitettu työpaikka-alueiden strateginen kehittäminen mm. joukkoliikenteeseen tukeutuvien innovaatioympäristöjen ja seudullisiin väyliin tukeutuvien logististen alueiden osalta.
Liikennejärjestelmän painopiste on joukkoliikenteen kehittämisessä: raitiotielinjat, bussien runkolinjat, liityntäpysäköinti ja lähijuna näytetään kartalla. Kaupungin kasvua painotetaan tehokkaan joukkoliikenteen alueilla. Uusia liikenneväyliä tarvitaan lähinnä uudessa Hiedanrannassa, jossa on ennakoitu autoväylän ja lähijunaseisakkeiden tarve. Kaukajärven ja Alasjärven liittymän välillä on todettu kehätielle rinnakkaisen ajoneuvoliikenteen väylän tarve.
Asuminen ja lähiliikkuminen -kartalla esitellään tarkemmin tehokkaan täydennysrakentamisen alueita. Asuinalueista on tehty omat kortit, joissa esitetään niiden ominaispiirteitä ja kehitystä ja jotka ohjaavat tarkempaa suunnittelua.
Omat karttansa on viherympäristöstä ja vapaa-ajan palveluista, kulttuuriympäristön suojelusta, kestävästä vesitaloudesta ja ympäristöterveydestä johon kuuluu muun muassa hulevesien hallinta sekä yhdyskuntateknisestä huollosta.
Kaavatyön aikana on tuotettu erillisselvityksiä, jotka ovat myös nähtävänä. Muun muassa isojen liikenneväylien kattamista kansilla on tutkittu, teollisuus- ja työpaikka-alueita on selvitetty. Ympäristö- luonto- ja viherasioita on selvitetty, kulttuurihistoriaa ja arkeologiaa on käyty läpi. Uusimpana on valmistunut selvitys kantakaupungin järvenrantojen kaavatilanteesta.

Jo yleiskaavan luonnoksen valmisteluvaiheessa tarjottiin asukkaille runsaasti tilaisuuksia tutustua asiaan, koska yleiskaava koskee käytännössä kaikkia tamperelaisia. Tilaisuudet jatkuvat muun muassa yhdessä Asukas-Alvarien kanssa järjestetyllä keskustelutilaisuuksilla eri puolilla kaupunkia.
– Koillinen: to 25.8. klo 17:30–19:30, Leinolan koulun ruokala
– Etelä: ti 30.8. klo 17:30¬–19:30, Hatanpään koulun ruokala
– Kaakko: to 1.9. klo 17:30–19:30, Hervannan vapaa-aikakeskus ls 222
– Länsi: ke 7.9. klo 17:30–19:30, Lielahti -keskuksen monitoimitila Tuike
Tulossa on myös avoin seminaari, Yleiskaava-ilta, jossa esitellään kaavaluonnosta, kuullaan alustajien puheenvuoroja sekä keskustellaan yleiskaavoitukseen liittyvistä asioista.
Tilaisuus järjestetään Monitoimitalo 13:ssa (Satakunnankatu 13) torstaina 8.9.2016. Kaava-aineistoa koskeva näyttely on auki klo 16.00 alkaen ja paneelikeskustelu alkaa kello 17.30.
Luonnoksesta saaduille mielipiteille ja lausunnoille laaditaan vastineet, jotka viedään kaupunginhallituksen suunnittelukokoukseen linjattaviksi ja joiden pohjalta laaditaan kaavaehdotus. Tavoitteena on saada kaava hyväksytyksi valtuustokauden aikana eli alkuvuoden 2017 aikana.

Satayksi omakotitonttia haettavana Tampereella

Tampereen kaupungin kiinteistötoimi tarjoaa tontteja pientalojen omatoimiseen rakentamiseen tänäkin keväänä. Hakuaika on 28.4.-11.5., ja tarjolla on 101 tonttia. Tonteista 42 on uusia ja 59 aikaisemmilta hakukerroilta hakematta jääneitä tai peruuntuneita.
Uudet tontit sijaitsevat Haukiluomassa (9), Ikurissa (4), Koivistonkylässä (1), Lamminpäässä (4), Olkahisissa (1) ja Vuoreksen Isokuusessa (23). Ikurin ja Haukiluoman tontit vuokrataan. Koivistonkylän, Lamminpään ja Olkahisten tontit myydään. Vuoreksen Isokuusen tonteista osa vuokrataan, osa myydään kiinteällä hinnalla ja osa tarjousten perusteella.
Haukiluoman tonteilla pyritään vastaamaan julkisuudessa olleeseen pienten omakotitalojen tonttikysyntään. Tonteilla on rakennusoikeutta päärakennuksille 150 kerrosneliömetriä tavannomaisen vähintään 200 neliömetrin sijaan.
Aiemmista hauista jääneet Hervantajärven, Multisillan ja Tohlopin tontit vuokrataan. Vuoreksen tontit myydään. Kalkun tontin voi ostaa tai vuokrata.
Nyt hakuun tulevien tonttien lisäksi kaupungilla on jatkuvassa haussa tontteja Kämmenniemessä.

Tontteja voi hakea sähköisesti kaupungin verkkosivujen kautta tai paperihakemuksella.
Tonttien saajat arvotaan 2-3 viikon kuluessa hakuajan päättymisen jälkeen. Tontin saaneille ja varasijoille päässeille ilmoitetaan arvonnan tuloksesta henkilökohtaisesti.
Tarjoukset käsitellään mahdollisimman pian haun päättymisen jälkeen. Hyväksytyn tarjouksen jättäneille ilmoitetaan tarjouksen hyväksymisestä henkilökohtaisesti.

 

Vuoreslaiset entistä tyytyväisempiä asuinalueeseensa

Tampereen Vuoreksessa asuvien tyytyväisyys rakentuvaan kaupunginosaan on kasvanut entisestään. Tampereen kaupungin Vuores-projekti teetti vuodenvaihteessa 2015-2016 tutkimuksen, jolla kerättiin tietoa Vuoreksen asukkaiden tyytyväisyydestä ja tarpeista asumiseen ja palveluihin liittyen. Edellinen vastaava tutkimus tehtiin keväällä 2013.
Ylätason mittareilla tyytyväisyyden taso on erinomainen. Vastaajista peräti 99 prosenttia olisi oman kokemuksensa perusteella valmis ehdottomasti tai mahdollisesti suosittelemaan Vuoresta asuinpaikkana. Vuoden 2013 asukastutkimuksessa valmiita suosittelemaan oli 93 prosenttia vastaajista.
Nyt 95 prosenttia vastaajista koki, että Vuores on vastannut asuinpaikkana odotuksia todella tai melko hyvin, kun vuonna 2013 vastaava lukema oli 89 prosenttia. Tutkimukseen vastanneet antoivat Vuorekselle kokonaisarvosanan 5,7 asteikolla 1–7.

Vastaajat katsoivat, että Vuoreksessa on onnistuttu erityisesti luonnonläheisyydessä, rauhallisuudessa, turvallisuudessa ja perheystävällisyydessä. Myös koulu- ja päivähoitopalvelut koettiin onnistuneiksi. Avoimissa kysymyksissä eniten kiitosta saivat Vuoreksen luonto sekä ulkoilu- ja lenkkeilymahdollisuudet.
Vastaajat näkivät kehittämisen tarvetta joukkoliikenteessä: bussien toivottiin kulkevan tiheämmin ja yöaikaan. Kaupallisista palveluista asukkaat kaipasivat Vuorekseen muun muassa apteekkia sekä isompaa ruokakauppaa. Myös harrastusmahdollisuuksia toivottiin lisää, erityisesti kuntosalia.

Vastanneista 68 prosenttia on muuttanut Vuorekseen muualta Tampereelta, yleisimmin Hervannasta. Lähikuntien lisäksi tulijoita on kauempaakin Suomesta.
Vastaajista 94 prosenttia koki löytäneensä haluamansa asunnon Vuoreksesta todella tai melko helposti. Vuoreksessa halutaan myös pysyä: vastaajista 16 prosentilla on tarve vaihtaa asuntoa lähitulevaisuudessa, ja noin puolet heistä aikoo etsiä uutta asuntoa Vuoreksen sisältä.
Tutkimuksen toteutti Innolink Research Oy, ja vastauksia saatiin 156 taloudesta.

Vuorekseen on viime vuosina valmistunut eniten asuntoja kaikista Tampereen kaupunginosista: vuonna 2015 alueelle valmistui noin 400 asuntoa kerros-, rivi-, pari- ja omakotitaloihin. Tällä hetkellä Vuoreksessa asuu noin 2000 asukasta.
Vuoreksen palvelut kehittyvät jatkuvasti. Vuoreskeskuksessa on tällä hetkellä muun muassa kaksi lähikauppaa, kampaamoja, lounaskahvila ja pizzeria. Alaluokkalaiset käyvät koulua Vuores-talossa, ja kolmas päiväkoti valmistuu Mäyränmäkeen syksyllä 2016.

Pohjois-Hervannassa räjähti käyntiin uudenlainen sosiaalinen rakentaminen

Viime torstaina Hervannassa pamahti, kun kuurosokeiden uuden asuintalon tontin kalliolouhintatyöt alkoivat. Kuurosokeiden Toimintakeskuksen naapuriin, Valtaraitin ja Vilppulanpolun kulmaan, rakennetaan kuusikerroksinen asuinrakennus. Sen suunnittelussa on tarkoin huomioitu kuurosokeiden erityistarpeet asuinympäristönsä hahmottamiseksi.
Pakkanen paukkui räjähteitä kipakammin, mutta tunnelma oli silti korkealla rakennustöiden alkaessa.
– Tilaisuus oli mukavan lämminhenkinen, kuvailee Suomen Kuurosokeat ry:n Risto Hoikkanen.
– Paikalla olivat yhteistyökumppanit ja meiltä aktiivinen työryhmä, joka oli tuomassa asiakasnäkökulmaa suunnitteluun. On hienoa, kuinka tässä hankkeessa on yhdistetty sosiaalisen rakentamisen osaajan VTS:n asiantuntemus ja Suomen Kuurosokeiden ammattimainen palvelutuotanto.

Uuteen kiinteistöön tulee 19 vuokra-asuntoa, 15 tehostetun palveluasumisen asuntoa sekä 11-paikkainen tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti. Lisäksi asukkaiden käytössä on yhteistiloja sekä asumista tukevia palveluja.
Rakennuksen omistaa ja rakennuttaa VTS-kodit, palvelut tuottaa Suomen Kuurosokeat ry. Hanke on saanut ARA:n avustuksen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen.
Viime viikon pakkanen hieman viivästytti kalliolouhinnan aloittamista. Seuraava räjäytys oli tiistaina 12. tammikuuta.
– Tällä viikolla saadaan kunnolla työt käyntiin. Viereisellä tontilla asutaan koko ajan normaalisti, eli rakennustyöt eivät haittaa Toimintakeskuksen asukkaita tai kävijöitä, Hoikkanen kertoo.
Tavoiteaikataulu on, että uudisrakennus valmistuu alkuvuodesta 2017. Se on herättänyt jo paljon kiinnostusta, joten asuntohakemuksia luultavasti tulee kauempaakin. Asuntojen haku käynnistyy aikaisintaan kuusi kuukautta ennen rakennuksen valmistumista.

Asuntojen suunnittelussa on pyritty helpottamaan kuulo- ja näkövammaisten elämää monin tavoin. Talossa ja sen lähialueella liikkuminen tehdään mahdollisimman itsenäiseksi ja turvalliseksi.
– Esimerkiksi valaistus on suunniteltu siten, että on mahdollisimman paljon epäsuoraa, häikäisemätöntä valoa. Hämäränäkö heikkenee ensimmäisenä, siksi hyvä valaistus on tärkeää, Hoikkanen toteaa.
– Akustiikassa on minimoitu kaiku. Lisäksi taloon tulee huomattava määrä erilaisia liikkumista ja havaitsemista helpottavia rakenteita, esimerkiksi kynnyksiä on mahdollisimman vähän ja kerroksissa on erilaiset tunnisteet.
Asuntoihin tulee paljon toimintoja, jotka helpottaisivat kenen tahansa elämää. Esimerkiksi yläkaapit aukeavat ensin ulospäin ja sitten ylös, jolloin kaapinovi ei unohdu asentoon, jossa siihen voi lyödä päänsä. Samasta syystä liesituuletin on upotettu niin, että se vedetään vain käyttäessä ulos.
Vesihana sulkeutuu itsestään jonkin ajan kuluttua, ettei hana unohdu auki, jos veden ääntä ei kuule.

Liikkumista helpottavat visuaaliset kontrastit, joita on käytetty muun muassa ovien ja seinänrajojen listoituksissa.
– Seinäpintojen materiaaleihin tulee myös erilaisia tunnisteita, joita kepin kanssa kulkevat näkövammaiset voivat havainnoida kepin avulla.
Myös talon hissiin tulee haptiset eli tuntoaistia hyödyntävät tunnisteet, jotka kertovat, onko hissi menossa ylös vai alas ja missä kerroksessa se on.
– Tärinäkahva antaa signaalin siitä, missä kulloinkin ollaan, Hoikkanen kuvailee.
Kaikesta erityisestä tekniikasta, valaistuksesta, väreistä ja materiaaleista huolimatta olennaisinta rakennuksessa on kodinomaisuus.
– Siitä tulee harmoninen ja kaunis rakennus, mukava asuinympäristö, joka näyttää kodilta.

Kaisa Muhonen

Pin It on Pinterest