Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores
Annalassa käynnissä iso rottaoperaatio:  ”On ihan hirveää, rotat yököttävät niin paljon.”

Annalassa käynnissä iso rottaoperaatio:  ”On ihan hirveää, rotat yököttävät niin paljon.”

Annalassa myrkytetään parhaillaan rottia maahankaivetuilla syöttiasemilla.

Pirjo Alho muutti viime syyskuussa Hikivuorenkadulle Annalaan autuaan tietämättömänä, että alueella asustaa paljon rottia. Pian elikot tulivat tutuksi. Alho on törmännyt niihin useamman kerran.
– Ensimmäisen kerran näin rotan, kun istuin autossa talonyhtiön pihassa ja iso rotta juoksi ohi, Alho kertoo.

Muutama päivä sitten Alho oli viemässä roskia koiransa kanssa, kun koiralla yhtäkkiä nousi karvat pystyyn. Lasi- ja metallikeräysastian vieressä vilisti rotta.
– On ihan hirveää. Rotat yököttävät minua niin paljon.

Alhon kerrostalon viereisessä puistikossa Hikivuorenkadun ja Annalankadun kulmassa on parhaillaan menossa rottien myrkytysoperaatio. Alue on aidattu, ja maahan on kaivettu lukollisia syöttiasemia, joissa on rotanmyrkkyä. Torjunta on ollut käynnissä jo yli 1,5 kuukautta.

Annalan rottaongelma on ollut tiedossa jo pidemmän aikaa. Aamulehden Moro-lehti uutisoi aiheesta viime joulukuussa.
– Ainakin kymmenestä talonyhtiöstä Annalan alueella on kuulunut viestiä rottahavainnoista, kertoo torjuntaa suorittavan Rentokil Oy:n tekninen päällikkö Jouni Siltala.

Siltalan mukaan rottaongelmaa ovat aiheuttaneet ainakin maahan heitetyt leivät.
– Ilmeisesti vanhempi henkilö on ruokkinut lintuja juuri tällä nyt aidatulla alueella. Sieltä on löytynyt viljatuotetta maasta. Aidattu alue on selkeästi hyvin aktiivinen rottakohta Annalassa. Alueella on useita kymmeniä rotankoloja, Siltala kertoo.

Rottia varten laitetut myrkkysyöttiasemat ovat Siltalan mukaan asetettu niin, ettei jyrsijämyrkkyyn pääse helposti käsiksi. Pikkulapsia tai eläimiä ei aidatulle alueelle kuitenkaan kannata päästää.
– Syöttiasemat ovat lukittuja ja niihin menevät kulkuputket, joita rotat käyttävät.

Rottatorjuntaa on tarkoitus Siltalan mukaan jatkaa vielä pari kuukautta. Sitten nähdään, miten torjunta on onnistunut.
Kyseisen puistokaistaleen omistaa Tampereen kaupunki, joka on tilannut torjunnan.

Rottahavaintoja on ollut eniten Länsi-Annalan alueella, kertoo Rentokilin tarkastaja Arsi Ahopelto.
– Hikivuoren alue on aktiivisinta, mutta havaintoja on ollut myös Juvankadun oikealla puolella kaupungista päin tultaessa. Rotilla on iso reviiri.

Kaukajärvelle asti rotat eivät Ahopellon mukaan ole levinneet.
Ahopellon mukaan rottien torjuminen on haastavaa.
– Rivi- ja pientaloalueilla tiedottaminen on hankalaa. Lisäksi roskikset ja kompostit houkuttelevat rottia.

Mitä haittaa rotista on?
– Rotat voivat tehdä tuhoja talojen rakenteisiin. Ne esimerkiksi voivat päästä alapohjan ja seinän väliin. Pahimmillaan ne pääsevät betonielementtien liityntäsaumoja pitkin parvekkeille. Sellaista en ole Annalassa vielä kuullut olevan.
– Rotat ovat myös hygieniariski, jos niiden ulosteita alkaa olla runsaasti.

 

Fakta: Rotat

  • Rotat saavat pääasiassa ravintonsa ihmisen kasvattamista, hankkimista ja varastoimista elintarvikkeista tai niiden tähteistä.
  • Rotat voivat saastuttaa elintarvikkeita, turmalla pakkausmateriaaleja ja aiheuttaa rakenteille vaurioita.
    Ne voivat levittää ihmiseen tai kotieläimiin tarttuvia tauteja. Yleisimpiä näistä ovat salmonella-bakteerin aiheuttamat suolistoinfektiot.
  • Rottien lisääntymistä säätelee ravinnon ja suojapaikkojen saatavuus. Yleensä asuintaloissa rotat saadaan pidettyä kurissa, pitämällä talousjätteet rotanpitävissä astioissa. Normaalisti muita keinoja ei tarvita.
  • Viranomaiset eivät tee myrkytyksiä. Terveydensuojelulain mukaan kiinteistönhaltija on itse velvollinen hävittämään rotat.
  • Lähde: Tampereen kaupunki

 

Freija Metsähalme

 

KUVA 1: Hikivuorenkadun ja Annalankadun kulmassa on aidattu alue, jossa myrkytetään rottia.

KUVA 2: Pirjo Alholle oli epämiellyttävä yllätys, että Annalassa vilistää rottia. Alho muutti Hikivuorenkadulle viime syksynä. Viimeksi hän näki rotan talonyhtiön roska-astian vieressä koiransa kanssa.

 

Mistä Hikivuorenkatu on saanut nimensä? Asiantuntija kertoo

Mistä Hikivuorenkatu on saanut nimensä? Asiantuntija kertoo

Mistä tulevat Kaukajärven kadunnimet? Tähän tietää vastauksen Tampereen kaupungin projektiarkkitehti Jouko Seppänen.
– Juvankatu-nimi tulee Juvan kantatilan mukaan, joka on peräisin 1500-luvulta. Sen rakennuksia on pystyssä edelleen.
Toisaalta juva on Seppäsen mukaan merkinnyt myös virtaavaa vettä tai pientä koskea.
– Juvan tilan lähellä on edelleen puro, joka aikoinaan on varmasti ollut vuolaampi kuin nyt. Vielä sodan aikana paikalla oli myös koskimylly.

Mikäli Kaukajärven historia ja kadunnimet kiinnostavat, Seppänen kertoo niistä Kaukajärven talvipäivillä Haiharan kartanossa ensi sunnuntaina.
– Hikivuorenkatu on saanut nimensä Hikivuoresta. Se sijaitsee Kaukajärven eteläpuolella. Se on 126,8 metriä korkea vuori. Usein hiki-alkuiset paikannimet juontavat juurensa myös viljelyspaikkoihin.
Seppäsen mukaan on mahdollista, että Hikivuori on kansankielinen versio hiisivuoresta, hiidenmäestä. Hiisi taas viittaisi pyhään paikkaan.
Asukkaat ovat keksineet huumoria Hikivuori-nimestä.
– Lapsena Hikivuorenkatu-sanalle aina naureskeltiin, mutta toisaalta se oli helppo muistaa, kertoo lapsuutensa Annalassa asunut Tytti Vaaleri.

Tampereen kadunnimistä on kirjoitettu myös kirja. Maija Louhivaara on sen kirjoittaja. Kirjassa kerrotaan, että Kaukajärven kartano syntyi 1900-luvun alussa. Pankinjohtaja Bertel Grahn osti silloin lukuisia tiloja Vehmaisten kylästä ja yhdisti ne kartanoksi. Vuonna 1952 Tampereen kaupunki osti tilan.
Haiharan kartano taas on syntynyt kolmesta tilasta 1800-luvulla. Tampereen kaupungille maat siirtyivät 1952 ja päärakennus lahjoituksena vuonna 1963.
– Haiharankatu-nimi tulee Haiharan kartanosta, Seppänen kertoo.

Kaukajärvellä nimitoimikunta on käyttänyt hyväksi paikallista vanhaa nimistöä katujen nimiä valitessaan, kerrotaan Maija Louhivaaran kirjassa. Esimerkiksi mausteisiin liittyvät kadunnimet, kuten Meiramikatu, Maustekatu ja Pomeranssinkatu ovat saaneet nimensä läheisistä kartanoista, joissa harrastuksiin kuului maustekasvien ja yrittien viljely.
Aleksis Kiven Kaukametsä-runo on yhdistetty Kaukajärvi-nimeen, mikä on antanut aiheen satuaiheisille kadunnimille, kuten Kaukametsänkatu ja Keijunkuja.
– Kaukajärvi on mielenkiintoinen alue historialtaan. Katujen nimet kertovat paikallishistoriasta, Jouko Seppänen kertoo.

 

Kaukajärven kadunnimet
Kaukajärven aluerakentaminen alkoi 1960-luvulla.
Kadunnimet perustuvat hyvin erilaisiin aiheisiin.
Yksi aiheista on mausteet ja yrtit, joihin idea tuli alueella olevista kartanoista ja yrttien viljelystä. Esimerkiksi Neilikkakuja on tällä perusteella annettu.
Toinen esimerkki aiheista ovat muinaislöydöt. Vilusenharjulla tehtiin 1960-luvulla merkittävä muinaislöytö.
Alueella oli sijainnut polttokenttä- ja ruumishautakalmisto. Siitä löytyi muun muassa työkaluja, aseita, koriste-esineitä, tekstiilejä ja rahoja.
Se innoitti antamaan kadunnimeksi Muinaishaudankatu ja Riipuksenkatu.
Osa kadunnimistä viittaa paikkoihin kuten Keskisenkatu, joka tulee tilannimestä Keskinen.
Samoin Annalankatu viittaa Annala-nimiseen taloon.
Osa nimistä on tarustoaiheita, kuten Aarnikuja ja Keijunkuja.
Lähde: Maija Louhivaara: Tampereen kadunnimet

 

Freija Metsähalme

Kuva: Hikivuorenkatu-nimi nauratti Tytti Vaaleria, kun hän oli lapsi. Nykyään hän asuu puolisonsa Mark Antoniuksen kanssa Lontoossa. Pariskunta oli kyläilemässä Suomessa Vaalerin vanhempien luona.

 

Nella Pesonen, 10, pääsi kaverikuvaan ministerin kanssa: ”Jännitti vähän”

Nella Pesonen, 10, pääsi kaverikuvaan ministerin kanssa: ”Jännitti vähän”

Kymmenenvuotiaalle Nella Pesoselle maanantai oli jännittävä päivä. Hän oli toivottamassa tervetulleeksi opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.), kun tämä saapui vierailulle Annalan kouluun.
– Jännitti, että osaanko sanoa kaiken oikein, Nella kertoo.
Ministeri Grahn-Laasonen oli tutustumassa Annalan koulun montessoriopetukseen. Annalan koulu on ensimmäinen koulu Tampereella, johon tuli montessoriopetusta vuonna 1994. Montessorioppilaita Annalan koulussa on 96.

Montessoriopetus eroaa tavallisesta opetuksesta siinä, että jokaisella oppilaalla on henkilökohtainen viikkosuunnitelma, jonka mukaan he opiskelevat. Lapset ottavat vastuuta omasta oppimisestaan.
Oppilailla ei ole kiinteitä istumapaikkoja, vaan he voivat vapaasti liikkua eri tiloissa. Matematiikan tehtäviä esimerkiksi tehdään toiminnallisten montessorivälineiden avulla. Eri-ikäiset ja -tasoiset lapset tekevät yhdessä tehtäviä.
– Täällä on aivan ihana tunnelma. On rikottu perinteisiä luokkarajoja. Isommat auttavat pienempiä, Sanni Grahn-Laasonen kommentoi.

Ministerin mukaan viime syksynä voimaan tulleessa uudessa opetussuunnitelmassa on hyödynnetty montessoriopetuksen ideaa.
– Siihen on otettu montessorin parhaita puolia eli oppijalähtöisyyttä. Lapselle on annettu vastuuta omasta oppimisestaan. Jokainen saa oppia omassa tahdissaan.

Myös opettajien vastuuta on jaettu. Annalan koulun montessoriluokilla on neljä opettajaa, jotka yhdessä opettavat kaikkia.
– Opettajuus ei enää ole yksin puurtamista, vaan yhteisopettajuutta, ministeri kiittelee.

Apulaisrehtori Kirsi Nummisen mukaan jokaiselle montessorioppilaalle tehdään oma opinpolku.
– Jokaiselle pystytään räätälöimään omantasoisia tehtäviä. Samanikäiset voivat tehdä hyvin eritasoisia tehtäviä. Oppilaat eivät kuitenkaan vertaile toisiaan.
Nummisen mukaan montessoriopetus alkaa jo varhaiskasvatuksesta. Montessoripäiväkodissa lasta autetaan tekemään itse. Koulussa sama ajatus jatkuu, mutta hieman jalostetumpana eli lasta autetaan ajattelemaan itse.

Nummisen mukaan Tampereen erikoisuus montessoriopetuksessa on, että se on täysin kunnallista toimintaa. Muualla Suomessa se on osin yksityistä. Opetus on suosittua.
– Joka vuosi on enemmän tulijoita kuin voimme ottaa, Numminen sanoo.
Minkälaista sitten on montessoriopetus varsinaisen asiantuntijan eli montessorikoululaisen mielestä?
– Se on tosi kivaa. Siinä ei tarvitse istua paikoillaan vaan saa kulkea ja valita viikko-ohjelman aineista, mitä tekee, Nella Pesonen kertoo.

 

Freija Metsähalme

 

Kuva: Nella Pesonen, 10, toivotti ministeri Sanni Grahn-Laasosen tervetulleeksi tutustumaan Annalan kouluun.

Annalan Salviapuistoon rakennetaan käytäväverkostoa

Annalassa sijaitsevan Salviapuiston yleissuunnitelmaluonnos on nähtävänä 17.–24.10.2016. Viheralueelle rakennetaan käytäväverkostoa alueen kävely- ja pyöräily-yhteyksien parantamiseksi.
Suunnitelmaan voi tutustua puistossa, palvelupiste Frenckellissä ja kaupungin verkkosivuilla. Salvianpuistossa kunnostussuunnitelma on esillä kahdessa kohdassa, Kaipasenrinteen kadun kääntöpaikalla sekä Karosen koulun koillisenpuoleiselta puistokäytävällä.
Salviapuisto sijaitsee Annalan itäosassa. Salviapuiston käytäväverkostoa toteutetaan vaiheittain. Uudet yhteydet ovat asemakaavan mukaisia. Ensimmäisessä vaiheessa 2016–2017 rakennetaan yhteys Kaipasenrinteen uudelta asuinalueelta nykyisiin reitteihin. Uutta, turvallista ja viihtyisää reittiä pääsee Kaipasenrinteen asuinalueelta Annalan kouluihin ja Karosenpuiston alueleikkipaikalle.
Myöhemmin käytäväverkostoa jatketaan itään päin kohti alueellista ja seudullista ulkoilureitistöä.

Annalan kävely- ja pyöräreitistön parantamista on esitetty 18.8. – 30.9.2016 nähtävillä olleessa yleiskaavaluonnoksessa. Tavoitteena on luoda kävelijöille ja pyöräilijöille toimiva ja turvallinen liikkumisympäristö ja kattava väyläverkosto, joka turvaa lähipalvelujen, joukkoliikennepysäkkien ja virkistysalueiden hyvän saavutettavuuden. Virkistysyhteyksien tulee jatkua myös keskuspuistoverkostoon.

Neljä tamperelaista taloyhtiötä yhdistää voimansa putkiremontissa

Korjausrakentamiseen ja taloteknisiin palveluihin erikoistunut Consti Yhtiöt aloitti marraskuussa Annalan Nelosiksi nimetyn kohteen linjasaneerauksen Tampereella. Hanke on poikkeuksellinen Pirkanmaan mittakaavassa: kokonaisuudessa on mukana neljä taloyhtiötä. Urakan arvo on noin 4 miljoonaa euroa.
Usean taloyhtiön yhteinen putkiremontti tuo tuntuvia kustannus- ja synergiaetuja kaikille osapuolille. Ryhmähankkeen vaikutus hintaan on taloyhtiöille merkittävä, kun verrataan asuntokohtaista hintaa perinteisesti taloyhtiökohtaisena tehtävään saneeraukseen.
– Mitä useampi taloyhtiö lähtee kokonaisuuteen mukaan, sitä huomattavampia kustannussäästöjä syntyy. Synergiaetua saadaan esimerkiksi pitkäaikaisen työmaan perustamiskuluissa, kertoo Consti Talotekniikan Pirkanmaan yksikön johtaja Mikko Kulmala.

Annalan Neloset koostuu 70-luvun elementtikerrostaloista. Perinteisessä linjasaneerauksessa kaikkien asuntojen peltikylpyhuoneet puretaan, niiden tekniikka uusitaan kokonaisuudessaan ja uusista kylpyhuoneista rakennetaan esteettömiä. Työ etenee vaiheittain ja sen arvioidaan valmistuvan vuoden 2018 alussa.
Hanke on pitkän suunnittelutyön tulos, ja sen toteutuminen on vaatinut määrätietoista paneutumista myös isännöintityöltä.
– Eri vaihtoehdoista kartoitettiin teknisesti paras tapa toteuttaa linjasaneeraus. Huolella tehtyjen hanke- ja teknisten suunnitelmien kautta varmistettiin, että laajan kokonaisuuden toteuttajaksi valikoitui kokonaistaloudellisesti edullisin urakoitsija. Taloyhtiöiden välinen yhteistyö kannattaa erityisesti silloin, kun yhtiöt ovat riittävän samanlaisia iältään ja perusratkaisuiltaan, Annalan Nelosten hankkeen vastaava isännöitsijä Riku Pönkänen tiivistää.

Pin It on Pinterest