Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hervannassa tehtiin vuosia vahvaa seurakuntien nuorisotyötä. Viime vuosina seurakuntien rippikoulun jälkeinen nuorisotyö on keskittynyt Eteläisen seurakunnan alueella Nekalan seurakuntataloon.
– Parin vuoden sisällä yhdistettiin kahden toimijan nuorisotyö, nuoret ja työntekijäresurssit saman katon alle, kertoo nuorisotyönohjaaja Maria Pusa Eteläisestä seurakunnasta.
Pusalla on mielikuva, että 90-luvulla kaikki kokoava toiminta oli vetävämpää. Tämän päivän nuorille on tarjolla enemmän harrastustoimintaa ja yhteen ei kokoonnuta yhtä usein kuin ennen. Pusa ei tiedä syytä, mutta epäilee yhdeksi syyksi sähköistä yhteydenpitoa ja internetiä, joiden kautta yhteydenpito on nuorille luonteva tapa. Eteläinen seurakunta oli viimeinen Tampereen seurakunnista, joka keskitti toiminnan. Tällä hetkellä aktiivista rippikoulun jälkeistä nuorisotyötä tehdään Linnainmaalla (Messukylän seurakunta), Pispalassa (Harjun seurakunta), Kalevassa keskustan alueelta ja Pusan työpaikalla Nekalassa (Eteläinen seurakunta).
Pusa toteaa, että nuoret eivät enää halua sitoutua sellaiseen toimintaan, joka on liian usein ja liian pitkäkestoista. Siksi esimerkiksi isoskoulutuksessa on kuultu nuoria itseään ja päädytty pitämään niitä kerran kuukaudessa. Nuorten itsensä kuunteleminen on Pusalle työssä tärkeä elementti, sillä työtä tehdään nuorille ja nuoria varten.

Isoskoulutus antaa myös työelämätaitoja
Tänä päivänä seurakuntien nuorisotyössä painotukset ovat hyvin paljon nuorten itsensä näköisiä. Nuoria paitsi kuullaan myös osallistetaan tekemiseen ja suunnitteluun ja esimerkiksi aiheet teemallisiin iltoihin tulevat hyvin usein nuorilta itseltään.
Nekalan seurakuntatalolla järjestetään nuorille toimintaa kahtena iltana viikossa ja lisäksi isoskoulutusta. Koulutuksessa nuoret kerryttävät paitsi leireillä myös myöhemmin työelämässä tarpeellisia taitoja.
– Isoskoulutuksessa käydään läpi isosen tehtäviä, kuten iltaohjelmien ja leikkien vetämistä, raamisten ja hartaushetkien pitoa sekä ryhmänohjaamista ja ryhmädynamiikkaa, Pusa sanoo.
Isoskoulutusleirit ovat nuorille mieleen ja iso osa koulutusta. Isoskoulutuksen aikana järjestetään kolme viikonloppuleiriä, joiden aikana leiritaitoja opitaan konkreettisesti. Sinä keväänä, kun nuori on toiminut isosena leirillä kaksi vuotta ja on täyttämässä kahdeksantoista vuotta, nuori voi hakeutua apuopettajaksi ja saada leireillä lisää vastuuta ja hiukan palkkaakin.
Keväällä ja kesällä nuorisotyössä painottuukin selkeästi rippikoulutyö. Se vie nuorisotyönohjaajan kalenterista paljon viikkotunteja ja varsinkin kesäisin on myös leirejä Ilkon leirikeskuksessa Kangasalla ja vuosi sitten seurakuntayhtymän käyttöönsä hankkimassa uudessa AitO-leirikeskuksessa Aitolahdessa.

Oloiltoja ja nuorten messuja

Rippikoulun käyneille nuorille on toimintaa Nekalan seurakuntakeskuksessa joka keskiviikko- ja perjantai-iltaisin. Keskiviikkoiltaisin nuoret kokoontuvat oloiltoihin, joissa puolet ajasta on ohjelmallista toimintaa ja puolet vapaata oleilua. Ohjelmallisen osuuden aiheet keksivät usein nuoret itse ja niissä on käsitelty esimerkiksi Raamatun naisia ja anteeksiannon teemaa, mutta myös askarreltu ja keskitytty musiikkiteemoihin.
– Nuoret tykkäävät tosi paljon keskustella ja esimerkiksi pienryhmissä keskustellaan. Keskiviikkoiltaisin ollaan jo usein vähän väsyneitä koulusta, joten puolentoista tunnin luento ei toimisi. Itse tehden ja osallistuen- se on nykypäivää, Pusa sanoo.
Perjantaisin järjestetään Good Friday-iltoja, joissa joka toisessa järjestetään nuorten iltamessu ja joka toisessa on muuta ohjelmaa. Tuttuun tapaan myös messuissa ja muissa perjantaiohjelmissa nuoret tekevät paljon itse, kuten soittavat musiikkia jumalanpalveluksessa tai lukevat tekstin. Sellaisina perjantai-iltoina, kun messua ei järjestetä, ohjelma on samantyyppistä kuin keskiviikkoiltaisin. Perjantaisin tarjotaan myös iltapala ja pidetään iltahartaus.
– Meillä käy vakituiseen nuoria noin kolmestakymmenestä neljäänkymmeneen illassa. He ovat noin 15-18- vuotiaita, mutta toiminnassa on joitakin vanhempiakin nuoria mukana, Pusa sanoo.
18 vuotta täyttäneille ja samana vuonna täyttäville seurakunnassa on myös omaa toimintaa. Teemat nuorten aikuisten illoissa ovat samantyyppisiä kuin nuorilla, mutta aiheen käsittely on ikätason mukaisesti syvempää. Varhaisnuorisotyössä yksitoista vuotta sitten aloittaneen Pusan ensimmäiset lastenleireillä mukana olleet nuoret ovat nyt tässä nivelvaiheessa, jossa on juuri siirrytty tai ollaan siirtymässä nuorten aikuisten toimintaan. Osa heistä on edelleen toiminnassa mukana.
Pusa sanoo, että nuorisotyön tulevaisuutta on vaikea ennustaa, sillä kirkon jäsenet ovat vähentyneet. Toisaalta työllä on edelleen merkitystä ja tilaustakin, ja sen Pusa huomaa työssään.
– Minua motivoivat ennen kaikkea nuoret itse. He ovat aitoja. Olen aina halunnut tehdä työtä ihmisten kanssa, Pusa sanoo. – Osa nuorista tulee toimintaan mukaan kaukaakin.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: eteläisen seurakunnan nuoret

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest