Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Hervannan Hertat aloitti neulepeittojen tekemisen talkootöinä Hervannassa tammikuussa 2007. Sen kutsui kokoon Hervannan Sanomissa olleella ilmoituksella Hervannan seurakunnassa juuri työnsä aloittanut diakoni Kaisa Plomp.
– Aivan alkuun ryhmää kutsuttiin Äiti Teresa -peittotalkooryhmäksi, mutta jo alkuvaiheessa laitoimme peittoja viimeistellessämme jokaiseen peittoon punaisella puuvillalangalla ketjupistoin sydämen koristeeksi ja ikään kuin merkiksi siitä, että se on meidän ryhmässämme valmistettu. Siitä syntyi lopulta ryhmän oikea nimikin, Hervannan Hertat, kertoo ryhmän jäsen Päivi Piche.
Aluksi peitot toimitettiin Helsinkiin nunnille, jotka ottivat niitä vastaan koko Suomesta ja lähettivät ne Intiaan. Muutama vuosi sitten nunnat muuttivat pois ja yhteys Intiaan katkesi.
– Sen jälkeen olemme toimittaneet peitot Suomen Punaisen Ristin logistiikkavarastoon, josta Punainen risti lähettää ne hädänalaisille lähinnä kaukoitään muun tavaran mukana, Piche sanoo. – Tänä vuonna peittoja on mennyt esimerkiksi Mongoliaan.
Peittoja on toimitettu lähemmäksikin, sillä niitä on viety muun muassa Pirkanmaan hoitokotiin. Sielläkin ne tunnistaa ketjupistoin tehdystä sydämestä. Myös Punaisen Ristin esitellessä työtään nallesairaalan keinoin silmä saattaa osua peittoihin, joilla lasten lelut on peitelty. Nekin ovat Hervannan Herttojen valmistamia.
Vuodessa peittoja syntyy yllättävän monta, noin 60-70. Työtunteja yhden peiton tekemiseen menee lähemmäs 140.
– Myös Mummonkammarilla tehdään peittoja ja nekin toimitetaan Suomen Punaiselle Ristille, Piche sanoo.
Hervannan Hertat ovat päässeet tutustumiskäynnille Punaisen Ristin varastolle. Ensimmäisellä vierailulla kävi ilmi, että heillä on pulaa tumpuista. Nyt Hertat tekevät niitäkin Punaiselle Ristille noin 300 paria vuodessa. Jo liki neljäntoista vuoden ajan kokoontunut ryhmä jatkaa säännöllisesti kokoontumisiaan ympäri vuoden eikä kesätaukojakaan pidetä. Aktiivisia kävijöitä ryhmässä on parisenkymmentä, vaikka kaikki eivät paikalle pääsekään ihan joka kerta.
– Tilkkupeittojen kaksi peruspilaria ovat lahjoituksina saadut langat ja puikkoja, neuloja ja virkkuukoukkuja heiluttelevat kädet. Lahjoituksina otetaan kiitollisuudella vastaan pienimmätkin villalankanyttyrät ja uudet tekijät ovat aina tervetulleita mukaan, Piche toteaa.

Jokainen peitto saa nimen

Tilkkupeitot syntyvät osallistujien tekemistä 18 cm x 18 cm tilkuista. Suurin osa tilkuista on helppoa edestakaisneuletta, joten mukaan haluaville riittävät neulomisen perustaidotkin. Tyyli, neulesuunta ja värien kirjo on vapaa, kunhan tilkun koko on oikea.
– Tavallisin tekemämme peitto on aikuiskokoa, seitsemän kertaa yhdeksän tilkkua, Piche sanoo.
Peitot valmistetaan suunnittelemalla pöydän päällä. Tilkut asetetaan niin, että joka toisessa tilkussa neule on vaakasuuntaan ja joka toisessa pystysuuntaan. Yhden reunan tilkkuihin kiinnitetään numerolappu riviä ilmaisemaan. Sitten tilkut pinotaan rivi kerrallaan ja jokainen rivi solmitaan omaksi nipukseen. Yhden peiton niput laitetaan yhteen kassiin ja seuraavaksi jokainen kassi siirtyy ompeluvaiheeseen, jossa tilkut yhdistetään puuvillalangalla yliluottelupistoin ensin riveiksi ja lopulta rivit yhdistetään peitoksi.
– Joskus teemme aivan suunnittelemattomiakin peittoja, Piche kertoo. – Silloin ompelemme yhteen seitsemän summamutikassa valittua tilkkua riviksi ja yhdistämme yhdeksän tällaista riviä peitoksi. Peitoista on tullut oikein hienoja tällä tavalla suunnittelemattakin.
Kun kaikki 63 tilkkua on yhdistetty, virkataan peiton reunat puuvillalangalla. Lopuksi peittoon ommellaan kiinni pieni virkattu koristelappunen ja Hervannan Herttojen tunnus punainen sydän. Peitto on kuitenkin lopullisesti valmis, kun sille on annettu nimi.
– Peitto nostetaan kaikkien nähtäville ja melkeinpä aina ensimmäinen ilmoille kajautettu nimi hyväksytään. Nimi kirjataan vihkoon. Vaikka myöhemmin on lähes mahdotonta sanoa, mikä peitto minkäkin nimen sai, se on Hervannan Herttojen tapa pitää kirjaa peittojen määrästä, Piche kertoo.
Piche kertoo, että monelle Hertalle neulominen on intohimo.
– Useimmat ovat eläkkeellä ja monen diagnoosi on ”neuloosi”, sanoo Piche. – Jopa televisiota katsellessa puikkojen on heiluttava käsissä. Kun kaikki ystävät ja koko suku ovat saaneet sukat, mutta kädet hamuavat puikkoihin edelleen, niin peittotilkkuja tehdessä saa tuon energian purettua. Peittotilkkujen tarve ei lopu. Lankojen valitseminen peittoja varten toimii joillekin väriterapiana, samoin peittojen suunnittelu valmiista tilkuista.
Maanantaisin aamupäivällä kokoontuva ryhmä onkin muodostunut monelle parhaaksi mahdolliseksi aluksi viikolle.
– Yhdessä oleminen ja tekeminen on mahtavaa. Ryhmässä juttu luistaa kaikesta maan ja taivaan välillä. Joskus tuntuu, että peitot syntyvät siinä sivussa, kertoo Piche.
Koska Hervannan Hertat käyttävät muilta käyttämättä jääneet langat, kyse on myös kierrätyksestä. Esimerkiksi ristipistolangat ovat usein jo valmiiksi pätkittyjä lankoja, mutta niistäkin saa tehtyä hienoja peittotilkkuja.
– Tilkkujen teko voi olla hyvin luovaa, summaa Piche.
Kaiken keskellä sykkii auttamisen halun voimasta punainen sydän.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Hervannan Hertat

Pin It on Pinterest