Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Viime torstaina Hervannassa pamahti, kun kuurosokeiden uuden asuintalon tontin kalliolouhintatyöt alkoivat. Kuurosokeiden Toimintakeskuksen naapuriin, Valtaraitin ja Vilppulanpolun kulmaan, rakennetaan kuusikerroksinen asuinrakennus. Sen suunnittelussa on tarkoin huomioitu kuurosokeiden erityistarpeet asuinympäristönsä hahmottamiseksi.
Pakkanen paukkui räjähteitä kipakammin, mutta tunnelma oli silti korkealla rakennustöiden alkaessa.
– Tilaisuus oli mukavan lämminhenkinen, kuvailee Suomen Kuurosokeat ry:n Risto Hoikkanen.
– Paikalla olivat yhteistyökumppanit ja meiltä aktiivinen työryhmä, joka oli tuomassa asiakasnäkökulmaa suunnitteluun. On hienoa, kuinka tässä hankkeessa on yhdistetty sosiaalisen rakentamisen osaajan VTS:n asiantuntemus ja Suomen Kuurosokeiden ammattimainen palvelutuotanto.

Uuteen kiinteistöön tulee 19 vuokra-asuntoa, 15 tehostetun palveluasumisen asuntoa sekä 11-paikkainen tehostetun palveluasumisen ryhmäkoti. Lisäksi asukkaiden käytössä on yhteistiloja sekä asumista tukevia palveluja.
Rakennuksen omistaa ja rakennuttaa VTS-kodit, palvelut tuottaa Suomen Kuurosokeat ry. Hanke on saanut ARA:n avustuksen erityisryhmien asunto-olojen parantamiseen.
Viime viikon pakkanen hieman viivästytti kalliolouhinnan aloittamista. Seuraava räjäytys oli tiistaina 12. tammikuuta.
– Tällä viikolla saadaan kunnolla työt käyntiin. Viereisellä tontilla asutaan koko ajan normaalisti, eli rakennustyöt eivät haittaa Toimintakeskuksen asukkaita tai kävijöitä, Hoikkanen kertoo.
Tavoiteaikataulu on, että uudisrakennus valmistuu alkuvuodesta 2017. Se on herättänyt jo paljon kiinnostusta, joten asuntohakemuksia luultavasti tulee kauempaakin. Asuntojen haku käynnistyy aikaisintaan kuusi kuukautta ennen rakennuksen valmistumista.

Asuntojen suunnittelussa on pyritty helpottamaan kuulo- ja näkövammaisten elämää monin tavoin. Talossa ja sen lähialueella liikkuminen tehdään mahdollisimman itsenäiseksi ja turvalliseksi.
– Esimerkiksi valaistus on suunniteltu siten, että on mahdollisimman paljon epäsuoraa, häikäisemätöntä valoa. Hämäränäkö heikkenee ensimmäisenä, siksi hyvä valaistus on tärkeää, Hoikkanen toteaa.
– Akustiikassa on minimoitu kaiku. Lisäksi taloon tulee huomattava määrä erilaisia liikkumista ja havaitsemista helpottavia rakenteita, esimerkiksi kynnyksiä on mahdollisimman vähän ja kerroksissa on erilaiset tunnisteet.
Asuntoihin tulee paljon toimintoja, jotka helpottaisivat kenen tahansa elämää. Esimerkiksi yläkaapit aukeavat ensin ulospäin ja sitten ylös, jolloin kaapinovi ei unohdu asentoon, jossa siihen voi lyödä päänsä. Samasta syystä liesituuletin on upotettu niin, että se vedetään vain käyttäessä ulos.
Vesihana sulkeutuu itsestään jonkin ajan kuluttua, ettei hana unohdu auki, jos veden ääntä ei kuule.

Liikkumista helpottavat visuaaliset kontrastit, joita on käytetty muun muassa ovien ja seinänrajojen listoituksissa.
– Seinäpintojen materiaaleihin tulee myös erilaisia tunnisteita, joita kepin kanssa kulkevat näkövammaiset voivat havainnoida kepin avulla.
Myös talon hissiin tulee haptiset eli tuntoaistia hyödyntävät tunnisteet, jotka kertovat, onko hissi menossa ylös vai alas ja missä kerroksessa se on.
– Tärinäkahva antaa signaalin siitä, missä kulloinkin ollaan, Hoikkanen kuvailee.
Kaikesta erityisestä tekniikasta, valaistuksesta, väreistä ja materiaaleista huolimatta olennaisinta rakennuksessa on kodinomaisuus.
– Siitä tulee harmoninen ja kaunis rakennus, mukava asuinympäristö, joka näyttää kodilta.

Kaisa Muhonen

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest