Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Pohjois-Hervannan yhtenäiskoulu ja Kanjonin koulu ovat yhdistyneet uudeksi kouluksi. Ahvenisjärven koulu aloitti toimintansa 1. elokuuta, ja siihen kuuluvat Pohjois-Hervannan ja aiemmin Kanjonin kouluun kuuluneet Kanjonin ja Hallilan koulutalot. Koulun rehtori Ilpo Nybacka toimi aiemmin Pohjois-Hervannan koulun rehtorina ja jatkaa nyt Ahvenisjärven koulun rehtorina. Kanjonin koulun rehtorina aiemmin toiminut Taru Vento jatkaa työtään Kanjonin ja Hallilan koulutalojen luotsaajana virka-apulaisrehtorina. Lisäksi Pohjois-Hervannan koulutalossa jatkaa työtään apulaisrehtori Ilpo Rantanen. Muutos koskee 214 Kanjonin koulutalon, 89 Hallilan koulutalon ja Pohjois-Hervannan noin 640 oppilasta.
– Koululle haluttiin kokonaan uusi nimi, jotta ei syntyisi vaikutelmaa, että jokin toinen koulu liittyy osaksi toista. Kyse on hallinnollisesti ja toimintakulttuurin puolesta täysin uudesta koulusta, jossa voidaan toki hyödyntää sitä hyvää, joka on menneiden vuosien aikana luotu, mutta myös luoda uudenlaista koulukulttuuria, rehtori Ilpo Nybacka kertoo.
Uuden Ahvenisjärven koulun nimi saattaa kuitenkin pitkän linjan hervantalaisista kuulostaa tutulta, sillä Pohjois-Hervannan alakoulu on aikanaan ennen kuin alakoulu ja yläkoulu yhdistettiin Pohjois-Hervannan yhtenäiskouluksi toiminut Ahvenisjärven koulun nimellä.
– Meille on tullut kaikkien näiden vuosien ajan jotakin postia Ahvenisjärven koulun nimellä, Ilpo Nybacka hymyilee. – Nyt se on oikein.

Yhdistyminen sujuvoittaa yhteistyötä

Uudelle koululle etsitään toimivaa yhtenäiskulttuuria ja esimerkiksi opettajat ovat olleet entisestään tiivistyvästä yhteistyöstä innoissaan. Muutoksesta on etuja myös oppilaille, sillä esimerkiksi valinnaisaineissa pystytään tarjoamaan laajempi tarjotin, kun kohdeoppilasmäärä kasvaa. Tiivistyvä koulutalojen välinen yhteistyö tuo opettajille kaivattuja samoja vuosiluokkia opettavia kollegoita ja yhdessä voidaan suunnitella yhteistä tekemistä. Kun koulut ovat yhtenäinen hallinnollinen kokonaisuus, myös siirtyminen eri koulutalojen välillä esimerkiksi opetuksessa tai luokan vaihtaminen tarvittaessa helpottuu. Perinteisestikin koulut ovat toki tehneet jo tiivistä yhteistyötä.
– Alakoulusta siirtymisestä tulee myös kitkattomampaa, sanovat rehtorit. – Kun kouluilla on yhtenäinen toimintakulttuuri ja esimerkiksi säännöt ja talot ovat jo tuttuja ennestään, nivelvaihe helpottuu yläkouluun siirryttäessä.
Koulujen yhdistämisellä pyritäänkin kaiken kaikkiaan yhtenäisempään koulupolkuun. Esimerkiksi oppimisen tukeen resurssien keskittäminen tuo Nybackan mukaan ”leveämmät hartiat”.
– Voimme miettiä helpommin esimerkiksi, missä koulutalossa erityistä tukea tarvitseva oppilas opiskelee, hän sanoo. – Oppilaan elinpiiri laajenee yhdistymisen myötä, kun tulee uusia kavereita ja lisää turvallisia aikuisia elämään.

Uudenlaisia oppimisympäristöjä

Ahvenisjärven koulussa on luvassa myös uudentyyppisiä oppimisympäristöjä, sillä koululla on kaupunkikohtainen tehtävä, jossa kehitetään digitaalisia oppimisympäristöjä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria. Hankkeen tarkempia tavoitteita pohditaan vielä, mutta tuloksia tullaan joka tapauksessa koordinoimaan myös muihin kouluihin Tampereella. Koululla on jo hankittuna sympaattinen opetusrobotti Ahku, joka toimii osana koululaisten kieltenopetusta. Kouluissa on kiertänyt samantyyppinen robotti opettamassa matematiikkaa. Pohjois-Hervannan koululla onkin jo pitkään opetettu koodausta ja robotiikkaa, joten aivan uusi asia digitalisoituminen koulussa ei kuitenkaan ole.
– Nyt etsitään ratkaisuja, joissa digitaalisuus saadaan luontevasti sulautettua opetuksen arkeen. Yleisesti ottaen digitaaliset oppimisympäristöt johtavat yksilöllisempään oppilaan huomiointiin opetuksessa, Ilpo Nybacka toteaa. – Järjestelmät ovat itseoppivia ja ja oppivat toimimaan oppilaan oppimistavan mukaan, hän lisää.
Yhteisöllinen toimintakulttuuri on koulun johdolle merkityksellinen ja ajatuksia herättävä asia.
– Yhdessä olemme vahvempia, Taru Vento sanoo. – Opettajissamme on valtava voimavara. Pyrimme jakamaan tietoa ja taitoa kaikille, hän lisää.
Oppilaan osallistaminen onkin enenevässä määrin osa nykyaikaista opetusta. Koko uuden koulun henkilökunta on viettänyt yhdessä kaksi päivää ja innostus henkilökunnan joukossa on ollut rehtorien mielestä selvästi tunnettavissa.
– Hervannassa on sellainen yhteisen tekemisen tahto, Taru Vento toteaa. – On omalta osaltani kiva olla luomassa uutta.
Siirtymäkausi uuteen kouluun kestää koko alkaneen lukukauden ajan. Fokus on nyt uudessa ja samalla vanhan, hyväksikoetun säilyttämisessä. Vielä yhtenäistymisessä riittää vielä töitä, sillä esimerkiksi koulujen kotisivut, oppilasrekisterit ja opetussuunnitelmat odottavat yhdistämistään. Rehtorit sanovat odottavansa kaikkea edessä olevaa uutta innolla.

Kuva ja teksti: Satu Lepistö

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest