Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Pohjois-Hervannan koululla on iltapäivällä jo hiljaista. Koulukuraattori Annimaija Hiitti ja alakoulun puolella pääasiallisesti työskentelevä terveydenhoitaja Sanna Flander saapuvat haastatteluun hyväntuulisina. Hiitti on edellisenä päivänä osallistunut kahdeksasluokkalaisille suunnatun Sepäse-päivän järjestelyyn siellä omaa rastia yhdessä nuorisotyöntekijän kanssa pitäen. Sepäse-päivän teemoja olivat seksuaalisuus, päihteet ja seurustelu. Tapahtumarastilla on keskusteltu omista rajoista ja turvataidoista.
– Nuorilla vaikuttaisi olevan turvataidot hyvin hallussa, sanoo kahdeksasluokkalaisten taidoista ylpeä Hiitti. – Nuoret sanoivat asioita, joita meidän oli tarkoitus kertoa heille.
Tänään on tarkoitus jutella siitä, millaisena kasvatusalan ja terveydenhuoltoalan ammattilaiset näkevät lasten ja nuorten maailman. Molemmat näkevät tämän päivän lapsissa ja nuorissa valtavasti potentiaalia.
– Lapset ovat avoimia, rohkeita ja uskaltavat kysyä asioista. Positiivisia ja iloisia lapsia on paljon, sanoo Sanna Flander.

Tämän päivän lapset ovat rohkeita

Flander sanoo, että rohkeus näkyy lapsissa esimerkiksi siinä, että he uskaltavat esimerkiksi esiintyä entistä rohkeammin. Toisaalta jo joissakin alakouluikäisissä lapsissa näkyy ahdistuksen ja mielialaongelmien lisääntyminen. Fyysisiä yhteenottoja on aiempaa enemmän.
– Ehkä rohkeuden lisääntymisen kääntöpuoli näkyy siinä, hän sanoo.
Koulussa näkyy se, että nuoret käyttävät paljon pelikoneita ja ruutuaikaa. Se näkyy toisinaan tunneilla levottomuutena, eikä tylsyyttä siedetä yhtä hyvin kuin ennen.
Annimaija Hiitin mukaan yläkoululaiset ovat fiksua ja ajattelevaa porukkaa. Samat haasteet näkyvät yläkouluikäisissä kuin alakoulun puolellakin ja resurssivaje mielenterveyspalveluissa harmittaa koulujen työntekijöitä.
– Resurssit eivät vain riitä. Emme voi toimia pitkäaikaisen hoidon yksikkönä, vaan me kouluterveydenhoitajat, koulukuraattori ja koulupsykologi työskentelemme perustasolla, ja tarvittaessa ohjaamme oppilaan eteenpäin, Flander toteaa.
– Nuorten puolesta harmittaa, kun he joutuvat odottamaan palveluja niin pitkään, lisää Hiitti.
Molemmat korostavat, että hyvin tai melko hyvin voivia nuoria on selvä enemmistö. Pahoinvointia esiintyy kaikenlaisista taustoista tulevilla nuorilla, se ei katso esimerkiksi sosioekonomista asemaa. Vanhempien tuki huonostivoivalle nuorelle on erittäin tärkeää.Kumpikin sanoo, että mielenterveysongelmista pitäisi saada häivytettyä niihin liittyvä stigma.
– Hervannan nuorilla ei ole ongelmia mitenkään erityisen paljon, sanoo Flander. – Samojen haasteiden kanssa painitaan ympäri Suomen.
Esimerkiksi päihteiden suhteen Flander ja Hiitti ovat positiivisin mielin. Vaikka moni nuori tuntee jonkun, joka käyttää päihteitä, kartoituksissa ei näy juurikaan käyttöä yläkouluikäisillä ja täysraittiita nuoria on entistä enemmän. Toki esimerkiksi kannabistuotteiden ja nuuskan käytössä tai kokeiluissa näkyy pieni piikki.

Turvallinen aikuinen on hyvä tiedonlähde

Seksuaaliterveydestä koulussa puhutaan entistä varhemmin ja avoimemmin. Nyt esimerkiksi murrosikään liittyvistä kysymyksistä Flander on katsonut ajankohtaiseksi puhua melko paljon jo neljäsluokkalaisille. Monikulttuurisessa yhteisössä sen tiedon määrä, joka lapsilla esimerkiksi lisääntymisestä on, vaihtelee kulttuurieroista johtuen. Seksuaalioikeudet ja esimerkiksi sukupuolinen moninaisuus ovat tämän päivän koulussa luontevia puheenaiheita.
– Vanhemmatkin tuntuvat luottavan siihen, että turvallinen aikuinen ja ammattilainen on neutraali tiedonlähde, toisin kuin esimerkiksi internetin tietotulva.
Alaluokilla ei juurikaan vielä seurustella, mutta joskus esimerkiksi luvattomaan kosketteluun on jouduttu puuttumaan. Yläkoulun puolella seurusteluasiat jo näkyvät ja niistä viritellään tarvittaessa avointa keskustelua.
Kysyttäessä, millaisia terveisiä Hiitti ja Flander haluaisivat lähettää nuorille, naiset pohtivat hetken.
– Nautihan elämästä, ei se niin vakavaa ole, vastaa Flander.
– Niin, että muistaisivat nauttia tästä ajasta, sanoo Hiitti. – Ja jos ei jaksa, apua on tarjolla. Koulun aikuiset ovat sitä varten.
Kuva ja teksti: Satu Lepistö

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest