Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Vanha sanontakin sen kertoo: Uni paras lääke on. Vaikka hyvät unet tuntuvat auttavan vaivaan kuin vaivaan, nukkuminen ei saa mielestäni ansaitsemaansa arvostusta. Varsinkin kesän tullen tuttuja selityksiä valvomiselle riittää. Suomen kesä on lyhyt, eikä silloin malteta nukkua. Ihana valo ja kesämenot virkistävät, mutta laittavat myös helposti unirytmin sekaisin. Pitkään jatkuva unesta tinkiminen on kuitenkin kokonaisvaltaista terveyttä ja hyvinvointia horjuttavaa. Jokainen tietää, miltä väsymys tuntuu ja kuinka se näkyy: Se on aamukärttyisyyttä, keskittymiskyvyttömyyttä, unohtelua, tuskailua ja lyhyttä pinnaa. Viimeistään liikuntatunnilla huomaa tasapainon horjumisesta ja puhdittomuudesta sen, kuka on nukkunut yönsä huonosti. Vaikka kaikki nukkuvat, harvemmin pysähtyy pohtimaan nukkumisen merkitystä. Miksi nukkuminen on niin tärkeää?

Mitä aivot puuhailevat nukkuessa?

Aivot eivät suinkaan nuku unen aikana, vaan ne tankkaavat, siivoavat, lajittelevat ja arkistoivat. Unen ensisijainen tarkoitus on puhdistua päivän aikana kertyneistä kuona-aineista. Unen tarve on yksilöllinen. Keskimäärin aikuinen tarvitsee unta 7-9 tuntia vuorokaudessa, lapset sitäkin enemmän. Pienikin päivittäin toistuva univaje voi vahingoittaa terveyttä jopa dramaattisin seurauksin. Univaje voi aiheuttaa muun muassa masennusta, keskivartalolihavuutta ja kohonnutta verenpainetta. Valvottu yö vaikuttaa negatiivisesti myös arkipäiväisiin asioihin, kuten autolla ajoon.

Pienilläkin teoilla parempaa unta

Nukkumiseen ja laadukkaaseen uneen voi vaikuttaa omilla teoilla. Kaikki tietävät, että kännykän räplääminen, TV:n katselu ja työn tekeminen sängyssä ennen nukkumaanmenoa on omiaan nakertamaan laadukasta uniaikaa. Iltasella nautittu kahvi, alkoholidrinkki tai colajuoma heikentävät unta. Unen saamiselle otollista aikaa kutsutaan uni-ikkunaksi, jolloin nukahtaminen on helppoa. Uni-ikkuna aukeaa illalla tiettyyn aikaan ja yleensä lounaan jälkeen iltapäivällä. Jos uni-ikkuna on ehtinyt sulkeutua Facebookia selaillessa ja Netflixiä tuijotellessa, nukahtaminen on vaikeaa väsyneenäkin.

Unettomuuden lääkkeettömiä keinoja voi opetella itsekseen. Mielessä pyöriviä murheita voi koittaa taltuttaa kirjoittamalla huolet paperille ennen nukkumaanmenoa. On olemassa myös hauskoja tapoja houkutella unta: Itseään voi rauhoitella uneen silittelemällä ja taputtelemalla päätä, vatsaa tai käsiä. Lisäksi säännöllinen reipas liikunta 2-4 kertaa viikossa voi helpottaa nukahtamista. Liikunta lisää unen tarvetta ja erityisesti rankan treenin jälkeen syvän unen määrä lisääntyy. Lisäksi unen laatu on liikuntaa harrastavilla parempaa kuin liikuntaa harrastamattomilla. Liikunnan jälkeen uni on avainasemassa kehon palautumisessa.

Jos syy päiväväsymykseen, ärtyneisyyteen tai unettomuuteen ei löydy tavoistasi, kannattaa varata aika lääkärille. Kenenkään ei pitäisi olla niin tunnollinen töiden, opiskelun tai kotitöiden takia, että tinkii unestaan. Liikunnan, hyvien elintapojen ja viisaiden valintojen tasapainossa myös hyvä uni on saavutettavissa.

Terveisin Anne Sällylä LO, YTM

Lähteet: Mielenterveystalo/fi, Wikipedia, Hyvä terveys 5/2018, Liikuntaa lääkkeeksi Ilkka Vuori 2015, Uniterveyskirja Markku Partinen Anne Huutoniemi Docendo

 

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest