Puolen hehtaarin metsä Hervantajärvelle
Milja Nuuttila esittelee Hakkisen puistikon suunnitelmaa hervantajärveläiselle Marikalle ja tämän pojille, Alvarille ja Arville.
Hervantajärvelle, Mehtosenkaaren ja Hakkisenraitin kulmauksessa sijaitsevalle tontille perustetaan pikkupuistikko. Puuton alue on nyt vielä keskellä talvea viereisten rakennustöiden pysäköintialueena.
- Puolen hehtaarin metsä, myhäilee viheralueet ja hulevedet -yksikön erikoissuunnittelija Milja Nuuttila.
Virallisesti se on Hakkisenpuistikko.
- Kun kevät koittaa, päästään maata muokkaamaan. Muokkamattomalla tontilla voidaan nyt paremmin sovitella korkotasoa kadun ja omakotialueen välillä. Tämä täytetään tonttien tasoihin, lisäksi tulee kumpareita. Kadun taso muuttuu, kun väliaikaisen asfaltin tilalle tulee varsinainen päällyste.
- Kadun reunaan ei rakenneta kiveystä, jolloin pintavedet imeytyvät sen viereen tulevaan ketoon ja metsikköön.
Kedolle kylvetään muun muassa heinätähtimöä, ketoneilikkaa, kevätesikkoa, mäkimeiramia, piharatamoa, puna-apilaa ja valkoapilaa.
12.2.2025
Tiheästi puita ja pensaita
Puistikon suunnitelma on kaupungin sivujen lisäksi nähtävillä ilmoitustaululla tontilla.
- Palautteita on jo somen kautta tullut. Niissä on ihmetelty, miksi metsää ei ole aikanaan jätetty. Kun alueen katua ja infraa on rakennettu, on johonkin pitänyt saada työmaakopit, tilaa pysäköinnille ja rakennustarvikkeille, Nuuttila selittää.
Puistikosta ei tule toiminnallista, koska läheisessä Joutsenpuistossa on leikkivälineitä. Metsä tehdään nyt alusta asti. Koska pinta-ala on pieni, käytetään mikrometsän istutustapaa eli istutetaan mahdollisimman paljon ja tiheästi puustoa ja pensaita. Niin saadaan alueesta myös hyvin luonnonmukainen.
Tiheä istutustyyli pohjautuu japanilaisen kasvitieteilijän Miyawakin metodiin. Tiheästi istutetut taimet kilpailevat valosta ja kasvavat nopeammin verrattuna tavanomaisen istutustyylin taimiin.
Nuuttilan mukaan Keravalla mallia on käytetty. Siellä aluetta nimitetään hiilimetsäseksi.
Keltamarjainen pihlaja
Alueelle laaditaan metsänhoito-ohjeet, koska sitä hoidetaan tavanomaisesta metsästä poiketen. Metsikön hoidosta kerrotaan myös puistikkoon pystytettävässä infotaulussa. Lisäksi taulussa kerrotaan alueen puista ja pensaista
Suunnitelman on laatinut Tampereen infra, joka myös toteuttaa sen. Työtä on ohjannut viheralueet ja hulevedet-yksikkö.
- Puuston valinta lähti siitä, että katsottiin vähän, mitä tuolla ympärillä kasvaa, minkälaista metsätyyppiä se on. Siinä on lehtomaista kangasta ja sellaista on suunnitelmassa tavoiteltu tänne, Nuuttila kertoo.
Mikrometsään tulevia puulajeja ovat metsäkuusi, metsämänty, hieskouvu, rauduskoivu, kyynelkoivu, kotipihlaja, ruotsinpihlaja, birgitanpihlaja, tervaleppä ja metsälehmus. Pensaslajeina ovat kataja, taikinamarja, pähkinäpensas, koiranheisi ja kultaherukka. Metsitystaimina käytetään rauduskoivua, metsäkuusta ja metsämäntyä. Muutamia harvinaisempia lajeja on valittu mukaan. Sitruunapihlajassa on keltaiset marjat, ja tammenlehtilepän lehdet ovat liuskoittuneet niin, että ne muistuttavat tammenlehtiä nimensä mukaisesti.
- Isot taimet tuodaan ihan kaupungin omalta taimistolta. Niitä ovat metsälehmukset, joiden halkaisija on 25-30 senttiä metrin korkeudelta, Nuuttila kuvailee.
Kiemurainen polku
Metsäalueen katteena käytetään männynkuorikatetta. Lisäksi uusiokäytetään leikkipaikkojen kunnostuksesta saatavaa turva-alustasoraa
Paikalla poikkesi alueen asukas, Marika, poikiensa Arvin ja Alvarin kanssa. Itse tehtyjä kaarnalaivoja oli viety metsän reunassa olevan puroon, mutta jäätä oli ollut vähän liikaa.
Marika kertoo olevansa tyytyväinen, kun luvassa on vihreä pikkumetsä.
- Lasten näkökulmasta on kiva, että tässä otetaan huomioon metsä, käytetään maata monipuolisesti ja tehdään erilaisia alueita, missä viihtyy.
- Tämän alueen plussa on, että ollaan luonnon kainalossa, kuitenkin kaupungin palveluiden lähellä.
Marikaa kiinnostaa, pääsevätkö asukkaat mukaan istutustöihin. Asiaa päätettiin kysellä ja selvittää.
- Metsässä pääsee kulkemaan kiemurtelevaa polkua ja, varmaan siellä näkee aikanaan ainakin lintuja, Nuuttila pohtii.
Työt alkavat huhti-toukokuun aikana, kesän aikana edetään nopeasti, kun ei tule kalusteita eikä valaistusta, eikä tarvitse odotella välineiden toimitusta. Kun pintatyöt on tehty, alkaa istuttaminen.
- Pian näyttää vehreältä, kun tulee isoja puita, ja valmiina tämä näyttää metsältä, Nuuttila lupaa.
Milja Nuuttila esittelee Hakkisen puistikon suunnitelmaa hervantajärveläiselle Marikalle ja tämän pojille, Alvarille ja Arville.