Päivätoiminnan tulevaisuudesta ei saatu uutta tietoa asukasillassa
Ikäihmisten asukasiltaan Hervannan kirjastossa osallistui viitisenkymmentä alueen asukasta. Kiperimmät kysymykset koskivat päivätoiminnan tulevaisuutta, etäpalvelua, omaishoitajien asemaa, yhteisöllistä asumista ja lähitorien kohtaloa.
ProHervanta-verkoston kirjastossa helmikuun puolella järjestämään asukasiltaan ensimmäiset tulivat paikalle hyvissä ajoin. Syynä oli huoli päivätoiminnan ja lähitorien tulevaisuudesta. Yli viidenkymmenen hervantalaisen toive oli saada uutta tietoa hyvinvointialueen suunnitelmista ja vastauksia palveluita koskeviin kysymyksiin.
Pirkanmaan hyvinvointialuetta edustivat tilaisuudessa palvelupäällikkö Johanna Alanen, palveluohjaajat Tanja Jyrkinen ja Mia Kanerva, jotka kertoivat palveluorganisaatiosta ja palvelutarpeen toteamisesta. Tampereen kaupungilta sivistyspalvelujen suunnittelupäällikkö Jaakko Laurila, hyvinvoinnin kehitysohjelman projektipäällikkö Tiina Santala ja kehittämispäällikkö Hanna Karojärvi.
Kiperimmät kysymykset koskivat päivätoiminnan tulevaisuutta, etäpalvelua, omaishoitajien asemaa, yhteisöllistä asumista ja lähitorien kohtaloa.
SirpaKoivu
5.3.2025
Kulttuuria ja liikuntaa
Laurila kertoi kaupungin hyvinvointia edistävistä palveluista
– Tuotamme kulttuuri- ja liikuntasisältöjä lähitoreille ja muuallekin, missä ihmiset kokoontuvat. Kaupunki on panostanut 400 000 euroa lähitorien sisältöihin kuluneena vuonna. Esimerkiksi YSTI ry:n tiloissa järjestetään nyt yhteisöruokailua. Se on kaupungin ja kumppaneiden yhteinen hanke. Sosiaalinen tapahtuma hyödyntää samalla Voimian kautta saatavaa hävikkiruokaa.
Keinupuiston lähitorin kymmeniä liikunta- ja kulttuuritapahtumia, taidetta ja yhteisöllisyyttä kiitettiin.
Useakin paikalla ollut myös ihmetteli:
– Lopetetaanko tuosta vain? Hienoa lähipalvelua on saatu tutussa paikassa. Rahako edellä mennään? Kilpailutuksen tulokset selviävät kesäkuun alussa. Eikö Pirhassa vielä tiedetä, mitä on tulossa, kun ei kerrota?
Toiselle lähitorille ei paikkaa
Hervantaan on Alasen mukaan tulossa toinen lähitori keväällä tai kesällä.
– Tarve perustuu ikäihmisten määrään Hervannassa. Yli 65-vuotiaita on 17 prosenttia asukkaista. Lähitori tulee keskeiselle paikalle, jossa luontaisesti liikutaan. Paikka on yhä haussa. Sen tulisi olla lähellä ja helposti saavutettavissa, lisäksi siellä pitäisi olla mahdollisuus suojattuun keskusteluun, Alanen totesi.
Yleisössä ehdotettiin tyhjänä olevia Osuuspankin tiloja, ja pohdittiin, mitä Pirhan liikkuva lähitori tarkoittaa:
– Vaikea on ymmärtää. Mistä tietää, minne pitää mennä, miten sinne pääsee vai tuleeko palvelu bussissa?
Alasen mukaan sillä tarkoitetaan palveluohjausta, jota voidaan järjestää esimerkiksi kirjastossa, tai työntekijä on tavattavissa jossain sovitussa yhteistyökumppanin toimipaikassa. Lähitorin työntekijän kanssa voi pohtia, miten kuljetus liikkuvalle lähitorille voidaan järjestää.
”Epäinhimillistä kohtelua”
YSTI ry on yli 30 vuoden ajan järjestänyt vapaaehtoistoimintaa ja auttanut vanhuksia, ja tuntee perin pohjin avun tarvitsijoiden hädän ja tarpeet.
– Epätietoisuus ahdistaa ja huolettaa. Yli 65-vuotiaiden sosiaalipalvelut ovat sekaisin. Ei ole löytynyt tietoa, mistä palvelua saa, kun ikäihmisiä pyöritetään paikasta toiseen. Lähitorilta lähetetään Sarvikselle ja sieltä takaisin lähitorille. Jos ei ole omaisia, kuinka voi selvitä? Onko kenelläkään vastuuta? vapaaehtoistoiminnan koordinaattori Minna Lajunen ja yhteisökoordinaattori Tanja Juvani YSTI ry:n Verkosta kysyivät.
Päivätoiminnan muuttamisesta etäpalveluksi ja mahdollisista lähitorien toiminnan lopettamisesta on keskusteltu laajasti julkisuudessa. Yhteinen viesti on, että päivätoiminnan lakkauttaminen on epäinhimillistä ja taloudellisesti harkitsematonta.
– Yksin kotiin jättäminen on epäinhimillistä, häpeällistä. Entä miten omaishoitajat jaksavat? Säästö siellä tuo runsain määrin kustannuksia toisaalle, huolenpidon vähentämisen kerrannaisvaikutukset ovat mittavat, Tiina Virnes sanoi tiukasti.
Alanen totesi, että kotona asumista tuetaan useilla eri palveluilla, joista kotihoito on keskeinen palvelu, mutta sen ohella on tarjolla erilaisia tukipalveluja
Omaishoitajien asemaan etsitään vaihtoehtoisia ratkaisua kumppanien kanssa. Ei ole tietoa vielä mitä ne ovat. Päivätoiminta on muutoksessa. Päivätoiminnassa ollaan asiakkaana, on tehty palvelupäätös, se on maksullista. Lähitori on kaikille, sinne voi tulla silloin, kun itselle sopii ja se on maksutonta.
Kiperää puhetta liikkumisesta
Elvi Lahtinen ei löytänyt kiiteltävää ikäihmisten kohtelusta, tosin kirvoitti yleisössä naurut humoristisilla kommenteillaan.
– Täytys liikkua, jotta on terveyttä ja kuntoa. Latuja eikä kävelyreittejä saada Hervannan järville, kun pelätään että joku tippuu jäihin. Viiteenkymmeneen vuoteen sellaista ei ole tapahtunut. Maastolatujen mäkien alle pitänee tilata valmiiksi ambulanssi. Liikkuminen on vaikeaa ihan kävelyteilläkin kuten Orivedenkatu, kun niitä ei kunnolla hoideta, aurataan lumet autotieltä niin, että jalkakäytävälle jää vain kinttupolku kulkee ratikalle, kuurosokeat ja näkövammaset, rollaattorit, lastenvaunut. Turhaan on soiteltu, mitään ei tapahdu.
Lopuksi Lahtinen arvosteli sitä, ettei nysselipulla enää pääse uimahalleihin vaan hankalalla QR-koodilla, mihin Laurila vastasi olevansa samaa mieltä ja kertoi, että kympin kuukausiranneke on nyt käytettävissä. Laurila myös lupasi viedä tietoa katujen kunnossapidosta eteenpäin.
Illan aikana keskusteltiin myös hävikkiruoasta. Vastauksia ei löytynyt yhteisöllisen asumisen paikasta, siitä kuka, päättää päivätoiminnasta tai päivätoimintaan pääsystä.