Asukasyhdistystet haluaisivat ratikkapysäkin Vuohenojalle
Alueiden asukkaita kokoontui 12.2. huiskuttamaan ratikoille. Kuva: Petri Tiaskorpi
Ratikan vuonna 2014 hyväksyttyyn yleissuunnitelmaan sisältyi pysäkki Hervannan valtaväylän ja Messukyläntien risteykseen. Pysäkkiä ei kuitenkaan toteutettu ratikan ensimmäisessä vaiheessa. Perusteluksi päätökselle kerrottiin, ettei alueella ole riittävästi käyttäjiä ja ratikka kiihdyttää kyseisellä alueella vauhtia.
Pekka Ohtokangas
22.2.2023
Nyt Messukylän Omakotiyhdistys ry, Tampereen Vehmainen Seura ry, Vatialan Kyläyhdistys ry, Ilkonmäen Seudun Asukasyhdistys ry ja Kangasalan Asemanseudun Asukasyhdistys ry esittävät pysäkin avaamista. Myös Järvensivun Omakotiyhdistys puoltaa aloitetta.
– Pysäkki palvelisi erinomaisesti paikallisen asutuksen lisäksi Kangasalantien suunnan vaihtopysäkkinä matkalla Hervantaan sekä keskustaan rautatieasemalle ja jatkossa myös matkoja kaupungin länsipuolelle Lielahteen, Messukylän Omakotiyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Vähämaa sanoo.
– Hervannan suuntaan esimerkiksi yliopistolle ratikkalinja 3 on tällä hetkellä ainoa nopea yhteys. Pysäkkiä varten ovat olemassa jo perusrakenteet Vuohenojalla, Vähämaa jatkaa.
Matkaketjutus ei toimi
Vähämaan mukaan alueelle on tullut uutta asutusta sittemmin ja lisääkin on suunnitteilla.
– Tässä toimisi myös liityntäpysäköintimalli, saataisiin myös tältä alueelta vähemmän autoja keskustaan.
– Tältä alueelta ei ole hyvää yhteyttä rautatieasemalle. Keskustaan pääsee bussilla muuten hyvin, mutta rautatieasemalle kulkee vain linja 6, joka kiertää aikamoisen matkan. Jos ajattelee meidän alueelta Helsingissä pendelöiviä, niin matkaketjutus ei oikein toimi.
Matkassa on myös aluekeskusnäkökulma. Messukylä kuuluu Kalevan aluekeskukseen.
– Meillä vain ei ole kulkuyhteyttä julkisilla sinne, Vähämaa sanoo.
Hidastaa sittenkin
Ratikat joutuvat myös hidastamaan alueella Vuohensillankadun kohdalla kun ne ylittävät valo-ohjatun liittymän.
– Yleissuunnitelman mukainen pysäkkipaikka sijaitsee valo-ohjatun liittymän välittömässä läheisyydessä ja pysähtyminen voitaisiin sovittaa yhteen liikennevalo-ohjauksen kanssa siten, että pysähdys ei vaikuttaisi kokonaismatka-aikaan merkittävästi, Vähämaa kertoo.
Koska pysäkin perusrakenteet ovat jo paikoillaa, ei pysäkin käyttöönotto aiheuttaisi merkittäviä kustannuksia.
Alueiden asukasyhdistykset kerääntyivät mahdolliselle pysäkille huiskuttamaan ohikulkeville ratikoille.
– Se oli meidän hassu tempaus, että tästä me noustaisiin kyytiin, jos tässä olisi pysäkki. Ratikkakuskit hymyilivät, jotkut morjestivat takaisin ja jotkut soittivat torvea.
Vähämaa myöntää, että ovat amatöörejä aiheessa. He ovat syventyneet aiheeseen, mutta ammattilainen on aina ammattilainen.
– Kunnioitamme ja luotamme ammattilaisten kykyyn ja taitoon tehdä päätöksiä.
Vaihtoehtona lähijuna
Seudulle on ehdotettu junaliikennettä.
– Messukylän kohdalle on heitetty rautatieasema. Kyläläiset kaipaavat kuitenkin enemmän ratikkaa.
– Jos lähijunaa ja ratikkaa vertaa, niin junan hidastaminen on vaativampaa ja jokainen pysähdys hidastaa kokonaismatka-aikaa monta minuuttia.
Byrokratian kannalta ratikka olisi myös järkevämpi ratkaisu.
– Ratikan pysäkkipäätöksen voi tehdä Tampere, rautatieaseman päätös on ratahallintokeskuksen hyppysissä. Ratahallintokeskus on kuin valtio valtion sisällä, päätöksen saaminen voi olla tuskallisen hidas prosessi.
Vähämaa heittää ilmoille ehdotuksen, minne junaseisakkeen voisi laittaa.
– Hankkion teollisuusaluetta on ehostettu ja sieltä onkin tullut pyyntöä rautatieseisakkeesta. Se voisi olla fiksu paikka sellaiselle.