”Haihara tulee uniin ja Kaukajärvi lauluihin"
Hyvärisen Arin ja Marjatan kotona on kulttuuriaarre, Kaukajärven vaiheista arkistoitua tietoa ja valokuvia 60 vuoden ajalta. Kuva: Marita Salonen
Otsikon siteeraus on peräisin Kaukajärven uudesta kotiseutukirjasta. Tunteelliset sanat lausui Ilkka Jääskeläinen kirjaan taltioidussa haastattelussa. Tämä tunnelma läpäisee kauniisti ja lämpimästi kirjan tarinoita.
Aiheet ja haastateltavat ovat kiinnostavia ja leppoisia. On tarinaa uudistuneesta Haiharasta yhteisön kohtaamispaikkana. Moni juttu kietoutuu ainutlaatuisen järveen uintipaikkana, luonnon ihmeenä, MM-soutujen paikkana ja ennen kaikkea suojelun kohteena. Myös nuorten maailma harrastuksineen pääsee näkyvästi esille. Haastatellut henkilöt edustavat positiivista ja yhteisöllistä kaukajärveläisyyttä.
Kiehtova Kaukajärvi -kirja julkistetaan kaupunginosan talvipäivillä 16. helmikuuta, samalla juhlitaan kaupunginosan kuusikymppisiä. Kirjan julkaisija Kaukajärviseura ry.
Sirpa Koivu
12.2.2025
Ensimmäisen kerran pohdittiin uuden kirjan ideaa, kun seuralta pyydettiin uusintapainosta Eeva Riihosen vuonna 1995 ilmestyneestä Kaukajärven tarinoita -kirjasta. Painos otettiin, mutta samalla todettiin, että oli aika uudelle.
Kirjaa alettiin suunnitella 2019, jolloin seura otti yhteyttä toimittaja ja kirjailija Matti Wackliniin. Väliin tuli korona, ja osa kirjoittajista vaihtui, kun työ venyi. Muut teoksen kirjoittajat ovat Marja Aaltio ja Eli Harju, kirjan taittaja on Marita Salonen Kulttuuritoimituksesta.
Koko hallitus on ollut mukana kirjan ideoimisessa. Aktiivisesti kirjaa puuhasi kirjatyöryhmä, mutta viimeisillä metreillä töitä tekivät tiiviimmin puheenjohtaja Pia Vastamäki, varapuheenjohtaja Riitta Niemistö ja tiedottaja Eeva Mäkelä. He huolehtivat kuvien hankinnasta ja oikoluvusta.
– Ohjeena oli, ettei jääkautta tarvitse käsitellä ja kirjassa piti olla värikuvia. Oppikirjamaisuuden sijaan halusimme vähän helpommin luettavan ja ihmisten tarinoista kertovan kirjan, Pia summaa.
– Kun kuvia on laajasti, ja lukija löytää tuttuja kasvoja, tulee mukavan nostalginen olo.
Kuvien kertomaa
Pia piti kirjatyöryhmän puolesta yhteyttä kirjoittajiin. Työryhmässä hieman mietittiin henkilöitä ja aiheita, mutta kirjoittajat saivat vapauden tehdä lopulliset valinnat. Kuvia puuhanaiset katsoivat ja valikoivat yhdessä.
Eevalla oli rooli valokuvien etsinnässä ja yhtenä kuvien tarjoajana. Hän on Facebookin ylläpitäjänä kuvannut paljon tapahtumia luontoa ja ympäristöä. Kirjaa varten hän kuvasi talviuintiakin muutamana päivänä.
– Paljon saatiin ihmisiltä kuvia, kun niitä pyydettiin. Niitä tuli jopa niin paljon, että meillä työryhmässä oli haastetta valikoida hyvistä ja laajasta määrästä valokuvia, mitä kirjaan laitettaisiin. Henkilökuvia saatiin kotialbumeista ja haastattelujen yhteydessä.
Kuvien hoitaminen oli myös yksi Riitan tehtävistä.
– Tein pilveen kansioita ja tallensin sinne aineistoja kuvien lahjoittajien mukaan. Kävin kotikäynnillä Hyvärisen Arin ja Marjatan kotona. Heillä on kulttuuriaarre kodissaan, kaupunginosan rakentamisesta tähän päivään kaikki rakennukset kuvattuina. Kuvasin albumien sivuja taittajalle, joka sitten kävi lopullisen valinnan tekemässä.
Kiehtova Kaukajärvi
Maljat on nostettu. Olo on tyytyväinen ja helpottunut. Kirja on sisältä lämmin ja kiehtova kuin Kaukajärvi. Kirjan valmistuminen osui sopivasti kaupunginosan juhlavuoteen.
– Ulkoasusta tuli upea, taittaja on tehnyt hienoa työtä. Kirja on tyylikäs ja arvokas kovakantinen. Siihen mahtuivat keskeiset hyvät ajatukset ja asiat, Pia kiittelee.
Riitta nostaa esille Kaukajärven monikulttuurisuuden, joka on toteutunut kirjassa hyvin.
– Tänne on tullut ihmisiä eri puolilta maailmaa. Monikulttuurisuus saatiin näkymään onnistuneesti muun muassa partiolaisista otetuissa kuvissa. Lisäksi kirjan henkilövalinnat ovat laajoja ja kattavia. Ja seurakuntatalon tarinakin saatiin ikään kuin päätepisteeseen, Riitta miettii.
Takakannen teksti kertoo, että asukkaat rakastuivat kauniiseen Kaukajärveen, jääkauden muovaamaan luontoon ja kartanoalueen tunnelmaan.
Naapureihin väki tutustui seurakuntatalolla, vaparilla, harrastuksissa, pihoilla ja leikkipuistoissa. Siten syntyi yhteisö, ja yhteisöllinen elämäntapa on jatkunut monilla läpi vuosikymmenten.