Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Diakoniatyöntekijä Antti Vanhala nauttii omasta joulustaan perheen kanssa, mutta mielessä ovat myös työn kautta tutuiksi tulleet asiakkaiden tarinat. Valtaosa diakoniatyön asiakkaista on tavalla tai toisella yksinäisiä ja moni heistä viettää myös joulua yksinään.
– Se on sekä syy että seuraus. On monenlaista osattomuutta, joka synnyttää yksinäisyyttä ja toisinpäin, hän pohtii.
Tieto asiakkaiden yksinäisyydestä varsinkin jouluna herättää diakoniatyöntekijässä monenlaisia tunteita. Antti Vanhala sanoo kokevansa ensinnäkin surua.
– Jos olisi tahtoa viettää joulua muiden kanssa, mutta ei syystä tai toisesta voi, se on surullista, hän sanoo.
Vanhala sanoo, että mediassa näkyy kuvalehtimäinen, kiiltokuvamainen joulu. On kinkkua pöydässä, kaunista ja hienoa kotona, lahjoja kuusen alla kynttilöitä pöydässä. Se nostaa ihmisillä paineita järjestää juuri sellainen, muka oikeanlainen joulu.
Yksin sekään ei tunnu miltään, vaikka puitteet olisivat kunnossa. Vaikka jotkut haluavat rauhoittua joulunviettoon yksin, se ei koske kaikkia. Sukulaiset voivat olla kaukana ja harvat ystävät muualla joulunvietossa vaikkapa omien sukulaisten seurassa.
– Kuvalehtijoulu on idylli, jota meille mediassa markkinoidaan. On kuitenkin monia syitä, miksi ihmisillä ei ole siihen mahdollisuutta, Vanhala pohtii. – On taloudellisia ja sosiaalisia syitä ja fyysisiä ja psyykkisiä rajoitteita.

Kuvalehtijoulu on monelle vaikea asia
Oikeanlaisen joulun kuva herättää Vanhalassa myös kiukkua ja jouluun liittyvä yletön materialismi sekavia tunteita. Omassa perheessä on lasten kanssa mietitty, ettei joulun tarkoitus ole lahjojen saaminen.
– Yritän opettaa sitä omille lapsillenikin, ettei se ole joulun tarkoitus, hän sanoo.
Vanhalan perheeseen kuuluvat 5-, 7-, 10- ja 12-vuotiaat lapset. Pienimmät eivät vielä ole osallistuneet kaikkiin keskusteluihin heille vielä abstrakteiksi jäävistä käsitteistä, mutta varsinkin vanhimpien kanssa on jo keskusteltu erilaisista jouluista ja niihin liittyvistä tunteista, myös yksinäisyydestä. Jo päiväkoti-ikäisten kanssa pitäisi Vanhalan mielestä käydä keskustelua siitä, ettei ketään saa jättää yksin.
– Kaikkien kanssa pitää tulla toimeen, vaikka ei ole pakko tykätä kaikista, Vanhala sanoo. – Se on ristiriitainen ja huolettava ajatus, että se mikä on jo päiväkoti-ikäiselle moraalisesti oikein, ei enää pädekään aikuisten maailmassa, jossa moni jää yksin.
Vanhala sanoo, että diakonisen työn kulmakivi on kristillinen lähimmäisenrakkaus.
– Se on arvo, jota ei voi jättää työpaikalle työpaidan kanssa naulaan roikkumaan. Se kulkee mukana kaikessa elämässä, hän sanoo.

Älä jää jouluna yksin
Vanhala sanoo, että kirkon tiloissa sijaitsevassa kahvila Mukissa on haluttu siirtää ajatuksia käytännön tasolle. Eräs kahvilan vapaaehtoisista oli kertonut, että hänen tyttärensä oli lääkärin työssään huomioinut, että pitkien pyhien kolmantena päivänä päivystys täyttyy yksinäisistä, joista osa tekee asiaa terveydenhuoltopalveluiden pariin, kun ahdistus kasvaa liian suureksi.
Siksi kahvila Muki on tapaninpäivänä auki aamupäivällä, jotta yksinäisillä olisi jokin paikka, johon tulla. Vaikka paikalle eksyisi vain muutama ihminen, kahvilan auki oleminen on heille tärkeä asia.
– Haluan myös muistuttaa ihmisiä siitä, että kirkossa on joulunaikaan joka päivä jokin tapahtuma. Sieltä voi löytää mukavammin juttuseuraa kuin vaikkapa esimerkiksi kiireisestä lääkäripäivystyksestä, Vanhala sanoo.

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest