Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Vapaa-aikakeskuksen yläkerrassa käydään vilkasta keskustelua monilla kielillä. Siellä on alkamassa maahanmuuttajanaisten Luetaan Yhdessä- tapaaminen. Luetaan yhdessä on valtakunnallinen verkosto, joka tukee maahan muuttaneiden, erityisesti naisten, kielen oppimista ja kotoutumista. Verkosto tarjoaa vapaaehtoistyönä lukutaidon ja suomen tai ruotsin kielen opetusta maahanmuuttajille eri puolilla Suomea. Hervannan ryhmän koordinaattori Riitta Ollila innostui verkostosta jäätyään eläkkeelle.
– Olin erityisopettaja ja halusin käyttää jotenkin ammattitaitoani vapaaehtoistyössä. Maahanmuuttajiin tutustuminen on myös sinänsä kiinnostavaa ja palkitsevaa, hän sanoo.
Toimiakseen vapaaehtoisena ei tarvitse kuitenkaan omata opettajataustaa. Se, että pystyy sitoutumaan ryhmään ainakin lukukaudeksi tai vaikka pidemmäksi ajaksi, riittää.
Riitta Ollilan läheinen ystävä oli jo aiemmin toiminut vapaaehtoisena Luetaan Yhdessä-verkostossa.
– Hän on jo menehtynyt, mutta hän oli mielissään siitä, että jatkan tätä työtä, Ollila sanoo.
Verkostossa toimii noin 600 vapaaehtoista Suomessa. Kielenopetukseen osallistuvilla on hyvin erilaisia taustoja. Joku on tullut Suomeen avioituessaan, toinen pakolaisena ja kolmas työperäisen muuton vuoksi. Ryhmissä kaikkia kohdellaan tasa-arvoisesti. Hervannan ryhmässä on käynyt yhteensä ainakin kahtakymmentä eri kansallisuutta edustavia naisia.
– Kriisialueet esimerkiksi näkyvät meillä, Ollila toteaa.
Opetusta on kaksi tuntia viikossa ja se on osallistujille maksutonta.

Opetus määrittyy opiskelijan lähtötason mukaan
Tuntien rakenne Luetaan Yhdessä-ryhmässä on hyvin vapaamuotoinen. Tunneilla on hauskaa ja niillä pyritään kielen oppimisen lisäksi kotoutumisen edistämiseen. Se tarkoittaa käytännössä sitä, että esimerkiksi suomalaiseen kulttuuriin liittyvät asiat ovat tunneilla keskusteluissa läsnä. Mikä viikonpäivä on nyt, kenen nimipäivä on tänään, mitä vaalit merkitsevät? Opetusta kevennetään välijumpalla ja esimerkiksi laulujen myötä lapsetkin viihtyvät hyvin mukana. Ryhmään saakin tulla vaikka lastensa kanssa.
Ryhmään osallistuminen rakentaa osaltaan naisten verkostoja, sillä ne saattavat maahanmuuttajalla on olla varsinkin aluksi pienet. Moni on löytänyt ryhmästä ystäviä. Sekin on tärkeää.
Ryhmä toimii osallistujien ehdoilla siten, että erilaiset lähtökohdat kielen oppimisessa otetaan huomioon ja opetus määräytyy sen mukaan. Vapaaehtoiseksi ryhmään kuusi vuotta sitten opettajaksi tullut Ulla Katainen kertoo esimerkin.
– Ryhmässä oli aiemmin inkeriläistaustaisia maahanmuuttajia, joilla oli jo hyvä kielitaito. Heidän kanssaan otettiin käsittelyyn helppoja lehtiartikkeleita ja keskusteltiin niistä, hän sanoo. – Nykyisen ryhmän kanssa taas käydään läpi kielen alkeita, hän lisää.
Juuri nyt alkuvuodesta ryhmissä on ollut hiljaista. Säät ja influenssakausi vaikuttavat paljon asiaan. Vapaaehtoiset toivovatkin, että tieto ryhmästä saavuttaisi mahdollisimman monen.
Myös kahdeksan vuotta mukana olleen Maija Erärannan tausta on opetustyössä. Neljäkymmentä vuotta alalla ollut opettaja toimi opettajana, erityisluokanopettajana ja rehtorina urallaan, ja erityisesti erityisopettajana toimiminen toi sellaisen ammattitaidon, jota voi hyödyntää ryhmässä.
– Perusvaatimus tässä on ääretön joustavuus. Kohtaamme naiset naisina, jokaisen omana itsenään ja heidän lähtökohdistaan käsin, Eräranta pohtii.
Muna Ali Abdi ja Nuur Ahmed ovat tulleet Suomeen Somaliasta. Nuur opiskelee monisteesta ruumiinosia ja sitä, kuinka kerrotaan, jos on sairas.
– Minulla on pää kipeä, hän sanoo ja hymyilee. Onnistumisen tunne on valtava.
Muna Ali Abdi kiittelee Riitta Ollilaa lämpimästi. 1,5 vuotta suomea opiskellut Muna pitää verkoston tapaamisista.
– Täällä opin kaiken. Kiitos paljon Riitta-opettajalle, hän sanoo.
Ryhmä laulaa Riitta Ollilalle onnittelulaulun, sillä on riitanpäivä. Mutta oikeastaan tänään tuntuu olevan heidän kaikkien päivänsä, sillä niin lämpimästi heidät huomioidaan ryhmässä.

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest