Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

TTY on Aiso oy:n toimitusjohtajaa Jani Peltoniemeä ja yrityksen perustajaosakkaita Ilari Venäläistä ja Jarkko Vainiota yhdistävä tekijä. Kaikki kolme aloittivat opintonsa yhtä aikaa alalla, joka on ollut ja on yhä vahvassa murroksessa, sillä tekniikan kehitys mahdollistaa nykyisin yhä paremmin uusien innovaatioiden käyttöön oton.
Alkuvuodesta perustettu Aiso oy yhdisti kolme muualla työskennellyttä alan osaajaa ja yrityksen ydinajatuksena on keinoälyn ja robotiikan mahdollisuuksien esille tuominen ja kehitystyö suomalaisessa yritysmaailmassa.
– Tuntumani on, että suomalaisyritykset eivät vielä hyödynnä keinoälyä ja robotiikkaa niin paljon kuin voisivat, sanoo Jani Peltoniemi. – Tekniikan käyttöönottoon tarvitaan rohkeutta kiinnostuksen lisäksi.

Keinoäly merkitsee työkulttuurin muutosta

Keinoälyn käyttöön liittyy kolmikon mukaan pelkoja sekä työpaikkojen vähenemisestä keinoälyn yleistyessä että ihmistä älykkäämmän supertekoälyn uhkakuvista. Keinoäly jaotellaan karkeasti kolmeen eri kategoriaan: suppeaan tekoälyyn, jolla on spesifi yksittäinen tehtävä, jossa se on usein parempi kuin ihminen, sekä ihmisen lailla ajattelevaan yleistekoälyyn ja supertekoälyyn. Kaikki käytössä oleva keinoäly on nykyisin suppeaa keinoälyä ja kaksi jälkimmäistä ovat vielä teoreettisen ajattelun tasolla.
– Ei ole siis mahdollista, että esimerkiksi älykäs kirjanpitojärjestelmä valtaa yrityksen, miehet nauravat.
Ihmisten keinoälyä koskevaan pelkoon Peltoniemi, Venäläinen ja Vainio kommentoivat, että vaikka keinoäly nykyisellään hoitaa joitakin yrityksen toisteisista, rutiininomaisista töistä, se ei kuitenkaan korvaa ihmistä, vaan merkitsee työkulttuurin muutosta: ihmiset käyttävät suuren osan työpäivistään rutiininomaiseen työhön, jonka kone voisi hoitaa helposti ja nopeasti. Silloin työn sisällöksi jäisi sen merkityksellinen osa, jossa työn olennainen sisältö lopulta on: humaanissa avussa, jota työ tuottaa.
Ala liikahtelee ja kehittyy koko ajan. Keinoälyyn ja robotiikkaan liittyy tällä hetkellä valtaisa hypetys. Se on jatkunut jo pitkään ja osaltaan synnyttänyt myös vastareaktion. Pelko on yksi osa sitä, samoin koko aiheeseen kyllästyminen jo ennen kuin asia on oikeastaan edes osa suomalaisyritysten arkea.
– Siitä puhutaan vieläkin enemmän kuin sitä oikeasti tehdään, Ilari Venäläinen sanoo. – Alalla on paljon mahdollisuuksia.

Oppiva kone

Aiso oy:llä on pyrkimys kasvuun. Koneoppimista ja robotiikkaa halutaan tuoda lähemmäksi yritysten arkea. Vappuna tuoreet yrittäjät loivat yrityksensä nettisivuille projektin, jossa tekoäly valjastettiin tuottamaan vappuisia kuvia. Tähän projektiin saivat ihmiset lähettää omia kuviaan ja osa tuloksista esiteltiin nettisivuilla.
Mahdollisuuksia samankaltaisen projektin kaupallistamiseen on. Jarkko Vainiota on alkanut kiehtoa ajatus palvelusta, jossa ihmiset voisivat tuottaa itse itselleen kuvia. Käyttöä tekniikalle voisi olla esimerkiksi peliteollisuudessa pelihahmojen luomisessa tai muotoilun puolella: suunnittelija tai graafikko voisi tuottaa hetkessä itselleen suuren määrän ideoita insipiraatioksi itselleen.
– Keinoäly tuottaa materiaalia, joka voi olla ihmisen päätöksenteon tukena ja inspiraation materiaalina, miehet sanovat.
Teknologia on ollut olemassa jo 60-luvulta, mutta tietokoneiden laskentatehon kasvaessa mahdollisuudet ovat kasvaneet.
– On mielenkiintoista nähdä, mitä esimerkiksi seuraavan kymmenen vuoden aikana tapahtuu, yrittäjät sanovat. – Sitä ei tiedä vielä kukaan.
Teksti ja kuva: Satu Lepistö

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest