Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Sami Salonen saapuu haastatteluun hitusen myöhässä ja puhelin korvalla. Käynnissä on vilkas englanninkielinen keskustelu, joka liittyy Salosen uraan kansainvälisenä jalkapalloagenttina. Kun puhelu päättyy, Salonen maltaa istahtaa alas kahviossa, jossa tapaamme.
Hervanta on Saloselle entisestään tuttu, sillä hän on asunut Hervannassa yhdeksänkymmentäluvun lopulta kaksituhattaluvun alkuun yhteensä viisi vuotta.
Salosella on työnsä taustalla elinikäinen rakkaussuhde jalkapalloon. Hän on pelannut nuorena jalkapalloilijana nuorten SM-sarjaa Hakassa. Tie Suomessa varsin poikkeukselliseen jalkapalloagentin uraan kulki eri tyyppisten töiden kautta, joille kaikille oli yhteistä ”abstraktien asioiden myyminen”.
Salosen työura alkoi jääkiekon puolella Tapparassa, ensin tiedottajana, sitten markkinointipäällikkönä. Sen jälkeen Salonen työskenteli MTV:n mediamyynnissä, mainostoimistossa yhteysjohtajana ja lopulta jalkapalloseura Tampere Unitedin toimitusjohtajana.
– Ensimmäinen vuosi Tampere Unitedissa oli tosi hieno, Salonen sanoo. – Voitimme tuplamestaruuden ja pelasimme todella hienot Euro Cup -pelit.
Lopulta Salonen työskenteli TamUssa alkukesään 2009 ennen kuin siirtyi Veikkausliigan palvelukseen.
Yhden kauden ajan hän ajeli päivittäin Helsinkiin, kunnes siirtyi 2006 perustamansa media-alan yrityksen Saarsalo Oy:n, palkkalistoille. Siellä hän työskenteli, kunnes ura jalkapalloagenttina käynnistyi.

Rakkaus lajiin kasvoi työuraksi
Nykyiseen ammattiinsa jalkapalloagenttina Salonen päätyi mietittyään, miten voisi ylläpitää jo olemassa olevia jalkapallokontaktejaan siirtyessään eri alalle. Samana vuonna, jona Salonen siirtyi oman yrityksensä palkkalistoille, hän päätyi muutaman pohjaisamerikkalaisen pelaaja-agentuurin myyntiedustajaksi.
– Luin suomalaisen, jenkeissä asuvan entisen jalkapalloilijan ja nykyisen valmentajan Kai Haaskiven haastattelun, jossa hän totesi, että Pohjois-Amerikkalaisten jalkapalloilijoiden pitäisi lähteä Eurooppaan pelaamaan, mutta kontakteja ei ole. Eurooppa on futiksen koti ja hegemonian asema, hän sanoo.
Salonen etsi käsiinsä Haaskiven numeron ja kontaktoi hänet ehdottaakseen, että kiinnostaisiko tätä lähteä tuomaan pelaajia Pohjoismaihin yhdessä kanssaan.
– Haaskivi oli sielultaan valmentaja, eikä agentti, mutta hän antoi minulle muiden agenttien yhteystietoja.
Salonen kumppaneineen ehti tuoda Pohjoismaihin parisenkymmentä pelaajaa, mutta bisneksessä oli yrittäjän näkökulmasta sellainen ongelma, että liiketoiminta oli pientä. Salonen alkoi etsiä uutta näkökulmaa tekemiseensä, sillä työ oli mukavaa.
Kun hän aiemmin oli tuonut pelaajia Pohjoismaihin, nyt hän alkoi auttaa pohjoismaisia pelaajia ulkomaille.
– Tuolloin kukaan muu agentti ei ollut kiinnostunut nuorista suomalaispelaajista. Nyttemmin on ilmestynyt sekä kotimaisia että ulkomaisia kilpailijoita.
Tällä hetkellä Salosen listoilla on nelisenkymmentä pelaajaa. Heistä tusinalla on sopimukset maissa, joista he eivät ole kotoisin. Salonen sanoo, että hänen työnsä on toimia kolmen sidosryhmän kanssa, eli jalkapalloseurojen, pelaajista vinkkaavien tiedonantajien sekä vanhempien ja pelaajien itsensä kanssa.
Se tarkoittaa, että Salonen matkustelee paljon katsomassa nuorten pelejä.

Nuoret lahjakkuudet pitää etsiä
Mutta mistä ja miten Salonen löytää nuoret lahjakkuudet, joita edustaa? Salonen sanoo, että kontakteja lupaaviin pelaajiin aletaan rakentaa noin 13–14-vuotiaina. Silloin pelaajaan tutustutaan ja noin 15-vuotiaana on sopiva ikä tehdä sopimus pelaajan ja agentin välillä.
Salonen pitää yhteyttä joukkueiden scoutteihin, joilta kuulee sen, minkä tyyppistä ja mitä pelipakkaa pelaavaa pelaajaa joukkueeseen kulloinkin etsitään. Kun sopiva pelaaja on löytynyt, Salonen kertoo joukkueelle hänestä. Silloin joukkue tutustuu pelaajaan ja kutsuu hänet ehkä käynnille.
– Käynnin jälkeen joukkueesta kerrotaan, onko pelaaja sopiva ja kutsuu hänet paikalle vielä muutamia kertoja. Sen jälkeen ehkä ollaan tekemässä sopimusta, Salonen sanoo.
Salosen mukaan 15–16-vuotiaasta on vielä arpapeliä sanoa, kehittyykö hän valmiiksi asti. Orastavan lahjakkuuden Salonen näkee useammastakin tekijästä.
– Kiinnitän huomiota yleiseen urheilulliseen lahjakkuuteen, esimerkiksi siihen, osaako pelaaja juosta. Hyvä pelaaja on motorisesti lahjakas, teknisesti hyvä ja ymmärtää peliä.
Salonen sanoo, että myös henkiset ominaisuudet ovat yhtä lailla tärkeitä. Pelaajan paineensietokyky ja kurinalaisuus ovat merkittäviä asioita uralla. Kaikki ominaisuudet tarvitaan, jotta pelaajasta voisi kehittyä hyvä.
– Futis on sikäli julma laji, että se ei anna paljon anteeksi, hän pohtii.

”Kannattaa lähteä ulkomaille”
Lahjakkuuksia on Suomessa harvassa ja he sijoittuvat maantieteellisesti kauas toisistaan. Siksi Salonen kannustaa nuoria jalkapalloilijoita lähtemään mahdollisuuden siihen tarjoutuessa ulkomaille, sillä siellä kilpailu on kovempaa, mahdollisuuksia on enemmän ja päivittäisen tekemisen laatu on parempi.
Anekdoottina Salonen kertoo pelaajastaan, joka oli tutustumiskäynnillä päässyt kokeilemaan pelaamista kovatasoisessa joukkueessa. Kun pelaaja oli palannut kentältä, häneltä kysyttiin, millaista se oli. Pelaaja oli vastannut, että kentällä oli ollut kaksikymmentä miestä, jotka haluavat ammattilaisiksi, kun Suomessa heitä oli omassa joukkueessa kaksi.
– Ulkomailla pelaaminen on myös muuta kuin jalkapalloa, Salonen sanoo. – Se on myös kielitaidon ja sosiaalisten taitojen oppimista.
Toisaalta ammattiurheilumaailma voi olla nuorelle urheilijalle kovakin.
– Siellä on juuri niin hyvä kuin edellinen suorituksensa. Se kasvattaa.
Tulevissa nuorten jalkapallon EM-kisoissa Vaasassa ja Seinäjoella Salonen on jälleen paikalla tapaamassa muita alalla toimivia.
– En vielä tiedä, kuinka monta pelaajaani joukkueessa on. Turnauksessa tavataan joukkueiden kykyjenetsijöitä ja keskustellaan pelaajien tulevaisuudesta.

Lue myös nämä

Pin It on Pinterest