Aidosti paikallinen jo vuodesta 1975
Jakelu: Hervanta, Kaukajärvi, Lukonmäki, Messukylä, Hallila, Vuores

Kalevankankaan hautausmaa sijaitsee Kalevan kaupunginosassa noin kahden kilometrin päässä Tampereen keskustasta. Hautausmaalla on kappelirakennus, jossa on iso ja pieni kappeli sekä useita muistomerkkejä. Kappeleihin on esteetön pääsy. Tänä vuonna Kalevankankaan hautausmaa täyttää 140 vuotta.
”Tässä on teille, tamperelaiset, se paikka, jossa ei auta advokaattien temput eikä sikunasihteerien koukut, täällä kaikki teidän riitanne päättyvät, ei täältä ylimyksiin vedota, täällä vallitsee Jumalan totuus”.
Näillä sanoilla rovasti Grönberg vihki 25.7.1880 suorasukaiseen tyyliinsä Kalevankankaan hautausmaan. Tampereen Sanomat luonnehti vihkimistilaisuutta seuraavasti: ”Hetki oli liikuttava, hartauteen herättävä, ja ääretön kansajoukko lisäsi paikalla olollaan juhlatilaisuuden tuntehikasta henkeä”.
Ensimmäinen Kalevankankaalle haudattu oli puolivuotiaana kuollut talonomistajan lapsi Gustaf Alexander Lindal.
Kymmenientuhansien ihmisten viimeisenä leposijana ja traagisten vuoden 1918 tapahtumien näyttämönä Kalevankangas on kiinteä osa Suomen historiaa. Mutta miksi hautausmaa päätettiin perustaa juuri Kalevankankaalle?

Kasvava kaupunki tarvitsi lisää hautapaikkoja

Nopeasti kasvavan kaupungin hautausmaata oli laajennettu jo 1840-luvulla, ja lisämaan tarve konkretisoitui 1860-luvun katovuosien vuoksi. Tampereen vanhan hautausmaan laajennus osoittautui kuitenkin riittämättömäksi. Asutus oli pian saartanut sen sekä Amurin että Kaakinmaan puolelta. Terveydelliset ja syyt ja tiukentunut lainsäädäntö pakottivat miettimään uusia ratkaisuja.
Kaupunginsaarnaaja Törnudd esitti kirkkoneuvostolle ensisijaiseksi vaihtoehdoksi ”mäen vierun yläpuolella Pyyniken kenttää”. Esitys kuitenkin kariutui, koska oli aihetta pelätä että huviloiden asukkaat karttaisivat hautausmaan läheisyyttä.
Maanmittari Fleege ehdotti vuonna 1878 uuden hautausmaan paikaksi kaupungin ja Järvensivun rajamailla sijaitsevaa paikkaa. Tämä 12 tynnyrinalan (6 hehtaaria) alue oli maan laadun, korkeussuhteiden, sijaintinsa ja laajennusmahdollisuuksiensa vuoksi sopivin vaihtoehto.
Maantieteellisesti alue tunnettiin Kalevankankaana. Tammerkosken ja Messukylän rajapyykkinä toiminut viisikulmainen ja kolme metriä korkea Kalevankivi mainitaan lähteissä jo vuonna 1539.
Kiveen liittyi monia uskomuksia, ja yhden mukaan Kalevanpoika-niminen jättiläinen olisi viskannut sen suutuksissaan Pylsylän isäntäväen päälle. Kivi katosi viimeistään 1900-luvun tiejärjestelyiden aikana.

Tarinat tutuiksi hautausmaaopastusten avulla

Tamperelaiset hautausmaat Kalevankangas mukaanlukien kätkevät sisälleen monenlaisia mielenkiintoisia tarinoita.
Missä ovat Väinö Linnan tai Juice Leskisen haudat? Millainen on Kurun haaksirikon muistomerkki? Mitä on kirjoitettu Sara Hildénin hautakiveen? Näihin kaikkiin löytyy vastaukset heinäkuun alusta alkavien opastettujen kiertokävelyiden avulla.
Opastettuja kiertokävelyitä järjestetään Pyynikin kirkkopuistossa, Messukylän hautausmailla, Kalevankankaan hautausmaalla, Lamminpään hautausmaalla ja Vatialan hautausmaalla.
Hautausmaakierrokset alkavat kaikilla hautausmailla kello 18 ellei toisin mainita ja opastus kestää noin kaksi tuntia. Opastukset alkavat hartaudella, paitsi Lamminpään kierros, joka päättyy hartauteen kappelissa.

Tunnettuja Kalevankankaalle haudattuja

Tunnettuja Kalevankankaalle haudattuja ihmisiä on paljon.
Vuorineuvos Emil Aaltosen viimeinen leposija löytyy Kalevankankaalta. Sara Hildenin hauta sijaitsee myös Kalevankankaan hautausmaalla.
Myös piispa Paavo Kortekangas, useat kaupunginjohtajat, arkkitehti Wivi Lönn, runoilija Yrjö Jylhä, kirjailija Väinö Linna ja runoilija Eeva-Liisa Manner lepäävät Kalevankankaan mullissa. Juice Leskisen hauta sijaitsee lähellä hautausmaan pääporttia.
140-vuotiaan hautausmaan historia on vahvasti myös Tampereen historiaa.
Osoitteesta https://www.kalevankangas.fi/ löytyy karttapalvelu, josta tunnettujen henkilöiden hautoja pääsee etsimään.
Teksti: Satu Lepistö
Kuva: Arkistokuva

Pin It on Pinterest